Lue keskustelun säännöt.
Anoppi antaa tyttären perheelle rahaa
16.05.2013 |
enemmän kuin meille,
Olen pitkään seurannut hiljaa tätä asiaa vierestä, kun anoppi antaa tyttärelleen rahaa lahjoina enemmän kuin meille. Nyt alkaa olla mitta täys. Tyttö sai mummonsa, eli anopin äidin hopeakaluston muka ennakkoperintönä, kun mummo oli sen halunnut tälle antaa.
Me emme saaneet sen sijaan mitään. Hopeakaluston arvo on varmaan useamman tuhannen euroa. Olen miehelle sanonut, että tästä hänen pitää puhua äitinsä kanssa. Se ei voi mennä näin, että toista lasta suositaan ja me emme saa mitään.
Miten muilla. Suosiiko anoppi tyttäriään enemmän kuin poikansa perhettä
Kommentit (51)
Ne on miniän lapsia ja mikään ei takaa, kuka niiden isä on. Toiseksi se, että turha niitä on hyysätä. Jos miniä löytää uuden miehen, vie lapsensa mennessään ja ei isän vanhemmat niitä näe enää.
Satsaa mieluummin tyttönsä lapsiin, koska tietää niiden varmasti olevan sukua ja toiseksi, jos tyttö eroaa, mummi saa silti nähdä lapsenlapsia.
Huh huh, elätkö sä varmasti 2013 vuodessa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pienten lasten tasapuolisen kohtelun vielä ymmärränkin, mutta kun aikuiset lapset jaksaa vinee siitä, että "toi saa enemmän kuin mä!"
Anoppisi tai hänen äitinsä hopeat eivät sinulle kuulukaan, totta kai ne saa mummon tahdon mukaisesti antaa suvussa eteenpäin. Miten ihmeessä miniä voi verrata itseään tyttäreen?
Jos miehesi kokee itse jääneensä siskolle kovastikin toiseksi, tai anoppisi lahjoitusten vaikuttavan hänen ja äitinsä suhteeseen, voi miehesi ottaa asian puheeksi äitinsä kanssa. Jos siis haluaa ja se on hänelle tärkeää. Sinulle se asia ei kuulu, et ole verrattavissa anoppisi tyttäreen "oikeudesta perintöön" tai mihinkään muuhunkaan.
Oman anoppini perintöä jaettaessa tyttärensä olivat jakamassa irtaimistoa lähinnä keskenään ja yhden miniän kanssa. Minulle se ei kuulunut, sen verran pidin mieheni puolia, että kysyin onko hänelle äitinsä tavaroista jokin oikeasti merkityksellistä, ja sen hän oli jo saanut (tunnearvoa hänelle, ei niin siskoille tai veljille), joten mistään tärkeästä ei hänkään jäänyt paitsi. Mun mielestä mieheni suvun omaisuus ei vain kuulu mulle. Eikä sun miehesi suvun sulle.
Eikä sekään, miten tasaveroisesti tai ei omat vanhempani kohtelevat meitä sisaruksia. Emme me samoissa elämäntilanteissa ole. He tekevät päätökset ja valinnat. Jos niitä ratkaisuja tarvitsee joskus ihmetellä, niin ihmettelen sitten. Henkisesti olen valmistautunut siihenkin, etten saisi sitä mitä toivoisin tai mikä olisi mulle tärkeää, ja etten kiintyisi odottamaan omaisuutta tai materiaa. Jos äitini miniä taas roikkuisi osinkoja odottamassa, niin kyllähän se tuntuisi vanhusten raastamiselta...
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
Ne on miniän lapsia ja mikään ei takaa, kuka niiden isä on. Toiseksi se, että turha niitä on hyysätä. Jos miniä löytää uuden miehen, vie lapsensa mennessään ja ei isän vanhemmat niitä näe enää.
Satsaa mieluummin tyttönsä lapsiin, koska tietää niiden varmasti olevan sukua ja toiseksi, jos tyttö eroaa, mummi saa silti nähdä lapsenlapsia.
Huh huh, elätkö sä varmasti 2013 vuodessa ?
[/quote]
En ole tuo kirjoittaja, mutta kyllä se on ihan totta, että suvussa kulkeneet arvotavarat (hopeat ja muut) annetaan mieluummin tyttärille. Pojat ei tuollaisia arvosta ja miniöille "anopin romut" ei taas ole minkään muun kuin rahanarvoista tavaraa, joka halutaan omista nurkista pois pyörimästä. Kyllä vanha kansa tiesi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 11:10"]
Mä en ole saanut mitään perintöä ja tosiaan mä en ole se, jota meidän suvussa suositaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen käyttäköön ITSE TIENAAMANSA rahat miten haluaa. Ne ei ole mun rahoja, mä en voi valittaa.
[/quote]
No, mun mielestä jälkikasvun tasapuolinen kohtelu on kunnia-asia. Näin me ollaan erilaisia.
[/quote]
Eihän nämä asiat hyvänen aika sentään sulje toisiaan pois. Väännetään nyt rautalangasta:
1. Minä haluan olla ihminen, joka on tasapuolinen lapsilleni. Siksi toimin niin ja tulen aina toimimaan.
2. Ymmärrän kuitenkin, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia, ja siksi en suutu ja katkeroidu, jos joku toinen toimii toisin, vaikka se kohdistuisi ( ja on kohdistunutkin) itseeni.
47 on tosi jalo.
Mutta vanhempien myötäsyntyisessä tasapuolisuudessa on vissit etunsa. Yksi iso riitelyn aihe jää pois. Lapset tuntevat oikeudenmukaisuuden toteutuvan. Se on hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän toisenlainen tilanne, eli miehen sisko vaatii kaikenlaista ja valittelee rahan vähyyttä vaikka on talot ja autot, ilmaista hoitoapuakin pitäisi tulla pyytämättä anopilta, ja anoppiparka sitten yrittää olla tasapuolinen ja on hankkimassa meidän lapsille kaikkea mitä tyttärensäkin lapsille ja tekee tikusta asiaa että pääsee meille lapsenvahdiksi vaikka asutaan 100km päässä.
Olen ihan suoraan sanonutkin että ei tarvitse murehtia, ei me niin välitetä, käly on omanlaisensa (no tuota en sanonut) ja me vähän suuripiirteisempiä ettei nyt tarvi euronpäälle olla. ;)
Mitä se sulle kuuluu? Se ei ole sinun äiti, saa käyttää rahansa ihan miten haluaa.
Jeesus, kuinka rahanahneita naisia maailmassa onkaan! Pelottaa jo itseäni, minulla on 3 poikaa, toivottavasti en saa tuollaisia miniöitä, kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hopeakalusto?
Wu-huu! Tuollaisen minäkin haluaisin, mitä siihen kuuluu; sohva, olohuoneen pöytä tms?
Ne on miniän lapsia ja mikään ei takaa, kuka niiden isä on. Toiseksi se, että turha niitä on hyysätä. Jos miniä löytää uuden miehen, vie lapsensa mennessään ja ei isän vanhemmat niitä näe enää.
Satsaa mieluummin tyttönsä lapsiin, koska tietää niiden varmasti olevan sukua ja toiseksi, jos tyttö eroaa, mummi saa silti nähdä lapsenlapsia.
Huh huh, elätkö sä varmasti 2013 vuodessa ?