Työpaikkailmoitukset, jotka eivät pitäneet paikkaansa -peukutusketju

Luvattiin, että töitä riittää.

Todellisuudessa ketjuttivat sopimuksia ja uutta työtä tarjoittiin yleensä viikkoa tai kahta ennen työsopimuksen loppumista.

"Tarjoamme kykyjesi mukaisen palkan..."

Argh, oma työpaikkani menee niin tälle listalle:

Mut palkattiin työpaikalle uudistamaan eräs suuri kokonaisuus yrityksessä, ihan vakituinen virka kyseessä. Valinnassa korostettiin, kuinka tärkeää uudistaminen on ja samalla työyhteisön someviestinnän kehittäminen. Totuus työstä? Osa työkavereista tappelee kynsin ja hampain uudistamista vastaan, koska "näin meillä on ennenkin tehty ja minä en tykkää tehdä modernilla tavalla työtä". Uudistuksia on vaikea viedä läpi edes astettain, kun muutama voimakastahtoinen matami haraa reippaasti vastaan. Kaikesta vängätään vastaan. Lisäksi nämä ihmiset kyseenalaistavat kaiken osaamiseni, "koska olet vielä niin nuori". Minulla on vuosien kokemus työelämästä, mutta koska olen 10-20 vuotta heitä nuorempi, niin minua ei oteta vakavasti. Someiestinnällekään ei ole työpäivinä aikaa, joten se pitäisi hoitaa omalla vapaa-ajalla. 

Ilmoituksessa etsittiin viestintä- ja rahoitusasiantuntijoita. Haastattelu oli jo kummallinen, ammattitaidoton ja melkein tunnin myöhässä. Haastattelussa ei kysytty juuri mitään vaaan esiteltiin firman toimintaa. Selvisi, että ”kaikki aloittavat” tekemällä ”remonttitarvekartoitusta” puhelimessa eli käytännössä puhelinmyyntityötä. Epäilen, että remonttitarpeen ilmetessä paikalle olisi lähetetty myyntimies kauppaamaan puoliväkisin ylihintaista remppaa. Ei kiitos. Palkkakaan ei tietenkään olisi ollut ilmotuksessa mainittu tuntipalkka, vaan suoritusperusteinen. Lupasivat olla yhteydessä kävi miten kävi. Nyt 2,5 v myöhemmin ei vieläkään ole kuulunut heistä mitään. Harmi, sillä olisin halunnut kertoa mielipiteeni rekrytoinnista. Sama firma hakee edelleen silloin tällöin työvoimaa, ei kylläkään yhtä harhaanjohtavalla ilmoituksella.

Työpaikkailmoituksessa kuvattiin aivan valtavat vastuut. Työntekijälle määrättiin johtotehtäviä, vastuu useammasta työalasta, osallistuminen verkostotiimeihin sekä osa työstä olisi pitänyt vielä tehdä englanniksi (ei ole alallani tavallista, vaan hyvin harvinaista). Palkkaa olisi maksettu tes-taulukon minimi. En todellakaan hakenut. :D

Työpaikkailmoituksen perusteella työpaikkaa kuvailtiin mukavaksi ja tiimihenkiseksi. Tämän nykyisen työpaikkani eräs esimies vaikutti työhaastattelussa ystävälliselle, hymyili ja nauroi. Työtiimi osoittautui hirveäksi ja jouduin alusta asti kiusatuksi mm. sukupuoleni vuoksi. Tuo esimies salli kiusaamisen eikä puuttunut siihen pyynnöistäni huolimatta. Kun lähdin viemään asiaa eteenpäin, esimies ehdotti, että olisin varmaan masennusdiagnoosin tarpeessa, kannattaisi ottaa tuo diagnoosi ja jäädä saikulle, niin saadaan ongelma ratkaistua eli kiusaaminen loppumaan, kun en olisi töissä. Kerrassaan ihana ihminen, kun halusi tehdä minusta psykologisen arvion ilman pätevyyttä siihen. <3 

Niin odotan päivää, jolloin pääsen pois tästä paikasta!

Työhaastattelussa pomo kertoi, että heillä ei ole merkitystä sillä, missä työn tekee. Voi olla vaikka aina etätöissä. Ja heillä ei kytätä eikä mikromanageerata, kehui sillä ylpeänä.

Totuus: pomo kehittää joka päivälle jotakin sellaista, joka vaati läsnäolon toimistolla. Ei anna lupaa lähteä kesken päivän tekemään loput etänä. Korona-aikaan kun on ollut pakko päästää ihmiset etätöihin, asensi koneille jonkin ohjelman jolla näkee koko ajan, mitä koneella tehdään. Tulee sellainen silmän kuva näytön alareunaan. Soittelee monta kertaa päivässä ja kyselee sellaisia asioita, mitkä pitää koneelta katsoa, mutta minkä hän katsoisi itse muutamassa sekunnissa. Siis ihan pelkkää kyttäämistä.

Olen miettinyt, että uusiin töihin mennessä pitäisi saada keskustella kunnolla tulevian työkavereiden kanssa ennen työsopparin allekirjoittamista. Sieltä se totuus olisi tullut. Samanlainen mölli kaikille.

Jos ilmoituksessa lukee seuraavaa, niin oikeasti se tarkoittaa:

"Saat mukavat työkaverit ja kivan työyhteisön" = Työyhteisö on vaikea ja ilmapiiri surkea, mutta yritämme antaa muun vaikutelman.

"Palkka on kilpailukykyinen ja maksamme sopimusten mukaan" = Jep, maksamme sopimuksen määrittelemän minimin.

"Joustavat työajat" = Odotamme sinun joustavan, tekevän ylitöitä ja jäävän töihin yllättäen, mikäli työpäivä venyy.

"Mielenkiintoinen työnkuva" = Työtä on aivan liikaa ja palkka on p*ska, mutta koska tää työ on sulle kutsumus niin teet puoli-ilmaiseksi!

Vierailija kirjoitti:

Jos ilmoituksessa lukee seuraavaa, niin oikeasti se tarkoittaa:

"Saat mukavat työkaverit ja kivan työyhteisön" = Työyhteisö on vaikea ja ilmapiiri surkea, mutta yritämme antaa muun vaikutelman.

"Palkka on kilpailukykyinen ja maksamme sopimusten mukaan" = Jep, maksamme sopimuksen määrittelemän minimin.

"Joustavat työajat" = Odotamme sinun joustavan, tekevän ylitöitä ja jäävän töihin yllättäen, mikäli työpäivä venyy.

"Mielenkiintoinen työnkuva" = Työtä on aivan liikaa ja palkka on p*ska, mutta koska tää työ on sulle kutsumus niin teet puoli-ilmaiseksi!

Haastava työ = mahdoton tehdä ilman mielenterveyden menettämistä

Luvattiin joustavuutta, tätä joustoa pomoni muistaa vieläkin kehua. Tarkoittaa sitä, että jään ylitöihin kun töitä on paljon. Ylityökorvauksia ei tule, mutta pomoni kehuu ylpeänä miten voin joskus sitten tehdä lyhyemmän päivän kun on hiljaista. Ja kyllä, minuutilleen saman verran lyhyemmän kuin tein ylimääräistä toisena päivänä. Kellokorttilaitteella vahditaan...

Onhan tuo joustoa minun puoleltani, mistä en itse hyödy mitään.

Oman työpaikan piti olla innovatiivinen, avoin, dynaaminen, ihmisiä arvostava labidabidaa. Työpaikka itsessään on ihan mahtava ja rakastan kollegoita, mutta palkkataso on ihan onneton ja uusia ideoita ei aina oteta vastaan. Palkka tulee oudon matemaattisen kaavan kautta tyyliin liiton minimipalkka * 0,95 (= 38h sopimus, töitä on 40h ja 2h menee ylityösaldoon) * 0,97 = yhtäkkiä palkasta puuttuukin 8% verrattuna siihen mitä muissa firmoissa tienaisi. Minut laitettiin myös alemalle tasolle kuin viime töissäni olin, eikä tässä ollut neuvotteluvaraa.

Haluan kuitenkin jatkaa täällä töissä, tykkään työympäristöstä, työtehtävistä, ja kollegoista tosi paljon, ja yritys on alallamme tosi tunnettu ja arvostettu eli kokemus on hyvää CV:lleni. Joka kuukausi kuitenkin vituttaa miten palkka on alempi kuin mitä tienasin ekassa työpaikassani kaksi vuotta sitten kun en tiennyt vielä mistään mitään. Koronan takia en uskalla edes vaihtaa työpaikkaa just nyt.

Minä inhoan omalla alallani "muka-avoimia" työpaikkoja. Eli suomennettuna virkaan on katsottu jo joku a) sukulainen b) pomon kaverin lapsi c) puolituttu, mutta lakiteknisistä syistä virka on pakko laittaa auki. Joskus työnkuva on räätälöity niin ylitarkasti, että jo siitä näkee paikan olevan pedattu. Hakemuksessa luetellaan juuri tietyt työtehtävät ylitarkasti ja korostetaan suunnilleen "arvostamme mandariinikiinan osaamista, Tampereen paikallistuntemusta ja kokemusta aamupostin jakamisesta", vaikka nämä asiat eivät olisi työn kannalta olennaisia. :D

Pahimmillaan matkustat työpaikkahaastatteluun satojen kilometrien päähän ja heti haastattelun jälkeen soitetaan, kuinka "yllätyksellisesti valittiin henkilö X" (jolle paikka oli jo valmiiksi pedattu). Alallani ei myöskään voi valittaa näistä päätöksistä eikä kukaan viitsisikään, koska se leimaisi hankalaksi työntekijäksi ja vaikeuttaisi työpaikan saamista. 

Tämä ärsyttää suunnattomasti, sillä kaikkiin tehtäviin ei tule valituksi pätevin työntekijä, vaan se, kuka sattuu tuntemaan ko. paikan pomon tai on jo saanut jalan kyseisen työyhteisön oven väliin. Toivoisin, että palkattaisiin aina aidosti pätevin hakija, vaikka hän olisi joku ihan ulkopuolinen.

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan omalla alallani "muka-avoimia" työpaikkoja. Eli suomennettuna virkaan on katsottu jo joku a) sukulainen b) pomon kaverin lapsi c) puolituttu, mutta lakiteknisistä syistä virka on pakko laittaa auki. Joskus työnkuva on räätälöity niin ylitarkasti, että jo siitä näkee paikan olevan pedattu. Hakemuksessa luetellaan juuri tietyt työtehtävät ylitarkasti ja korostetaan suunnilleen "arvostamme mandariinikiinan osaamista, Tampereen paikallistuntemusta ja kokemusta aamupostin jakamisesta", vaikka nämä asiat eivät olisi työn kannalta olennaisia. :D

Pahimmillaan matkustat työpaikkahaastatteluun satojen kilometrien päähän ja heti haastattelun jälkeen soitetaan, kuinka "yllätyksellisesti valittiin henkilö X" (jolle paikka oli jo valmiiksi pedattu). Alallani ei myöskään voi valittaa näistä päätöksistä eikä kukaan viitsisikään, koska se leimaisi hankalaksi työntekijäksi ja vaikeuttaisi työpaikan saamista. 

Tämä ärsyttää suunnattomasti, sillä kaikkiin tehtäviin ei tule valituksi pätevin työntekijä, vaan se, kuka sattuu tuntemaan ko. paikan pomon tai on jo saanut jalan kyseisen työyhteisön oven väliin. Toivoisin, että palkattaisiin aina aidosti pätevin hakija, vaikka hän olisi joku ihan ulkopuolinen.

Meillä nämä sukulaisrekryt menevät niin, että "sukulainen" jäävää itsensä haastattelusta ja valintaprosessista, mutta ei tule kenellekään yllätyksenä, että kuitenkin sukulaisensa tulee valituksi tehtävään. Kukaan ei uskaltaisi olla valitsematta sitä pomon lasta/serkkua jne. Tällä kikalla haku saadaan näyttämään reilulta, vaikkei sitä ole.

Rekryssä haettiin ihmistä koulutuksella x ja tulin valituksi tehtävään kyseisen koulutuksen omaavana. Käytännön työ osoitti, ettei minun koulutuksellani ollut hyviä edellytyksiä työhön. Myöskään työn kannalta olennaista lisäkoulutusta en saanut. Koen, että tapahtumasuunnittelijan koulutus olisi antanut enemmän kuin oma asiantuntijakoulutukseni. Vaihdoin työpaikkaa, sillä vääränlainen työ kuormitti todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan omalla alallani "muka-avoimia" työpaikkoja. Eli suomennettuna virkaan on katsottu jo joku a) sukulainen b) pomon kaverin lapsi c) puolituttu, mutta lakiteknisistä syistä virka on pakko laittaa auki. Joskus työnkuva on räätälöity niin ylitarkasti, että jo siitä näkee paikan olevan pedattu. Hakemuksessa luetellaan juuri tietyt työtehtävät ylitarkasti ja korostetaan suunnilleen "arvostamme mandariinikiinan osaamista, Tampereen paikallistuntemusta ja kokemusta aamupostin jakamisesta", vaikka nämä asiat eivät olisi työn kannalta olennaisia. :D

Pahimmillaan matkustat työpaikkahaastatteluun satojen kilometrien päähän ja heti haastattelun jälkeen soitetaan, kuinka "yllätyksellisesti valittiin henkilö X" (jolle paikka oli jo valmiiksi pedattu). Alallani ei myöskään voi valittaa näistä päätöksistä eikä kukaan viitsisikään, koska se leimaisi hankalaksi työntekijäksi ja vaikeuttaisi työpaikan saamista. 

Tämä ärsyttää suunnattomasti, sillä kaikkiin tehtäviin ei tule valituksi pätevin työntekijä, vaan se, kuka sattuu tuntemaan ko. paikan pomon tai on jo saanut jalan kyseisen työyhteisön oven väliin. Toivoisin, että palkattaisiin aina aidosti pätevin hakija, vaikka hän olisi joku ihan ulkopuolinen.

Niin inhoan tätä! Meidän alalla vielä suositaan hakijoita, jotka ovat ko. paikkakunnalta kotoisin. Eli oman kylän tytöille ja pojille luvataan virka, kun palaavat takaisin. Röyhkeimmillään viran avaamista pantataan vuosia ja kun se Mirkku palaa maisterina takaisin, niin kummasti virka aukeaa ja Mirkku tulee valituksi.

Vierailija kirjoitti:

Argh, oma työpaikkani menee niin tälle listalle:

Mut palkattiin työpaikalle uudistamaan eräs suuri kokonaisuus yrityksessä, ihan vakituinen virka kyseessä. Valinnassa korostettiin, kuinka tärkeää uudistaminen on ja samalla työyhteisön someviestinnän kehittäminen. Totuus työstä? Osa työkavereista tappelee kynsin ja hampain uudistamista vastaan, koska "näin meillä on ennenkin tehty ja minä en tykkää tehdä modernilla tavalla työtä". Uudistuksia on vaikea viedä läpi edes astettain, kun muutama voimakastahtoinen matami haraa reippaasti vastaan. Kaikesta vängätään vastaan. Lisäksi nämä ihmiset kyseenalaistavat kaiken osaamiseni, "koska olet vielä niin nuori". Minulla on vuosien kokemus työelämästä, mutta koska olen 10-20 vuotta heitä nuorempi, niin minua ei oteta vakavasti. Someiestinnällekään ei ole työpäivinä aikaa, joten se pitäisi hoitaa omalla vapaa-ajalla. 

Virhe tässä oli se, ettei tehtävään valitulta vaadittu muutosjohtamisen osaamista. Kuvaamasi tilanne on ihan perusjuttu lähes missä vaan organisaatiossa, jossa aletaan tehdä mitä tahansa vähänkään isompaa asiaa uudella tavalla. Muutosjohtamisen osaaminen tarjoaisi runsaasti työkaluja kuvailemasi tilanteen minimoimiseen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Argh, oma työpaikkani menee niin tälle listalle:

Mut palkattiin työpaikalle uudistamaan eräs suuri kokonaisuus yrityksessä, ihan vakituinen virka kyseessä. Valinnassa korostettiin, kuinka tärkeää uudistaminen on ja samalla työyhteisön someviestinnän kehittäminen. Totuus työstä? Osa työkavereista tappelee kynsin ja hampain uudistamista vastaan, koska "näin meillä on ennenkin tehty ja minä en tykkää tehdä modernilla tavalla työtä". Uudistuksia on vaikea viedä läpi edes astettain, kun muutama voimakastahtoinen matami haraa reippaasti vastaan. Kaikesta vängätään vastaan. Lisäksi nämä ihmiset kyseenalaistavat kaiken osaamiseni, "koska olet vielä niin nuori". Minulla on vuosien kokemus työelämästä, mutta koska olen 10-20 vuotta heitä nuorempi, niin minua ei oteta vakavasti. Someiestinnällekään ei ole työpäivinä aikaa, joten se pitäisi hoitaa omalla vapaa-ajalla. 

Virhe tässä oli se, ettei tehtävään valitulta vaadittu muutosjohtamisen osaamista. Kuvaamasi tilanne on ihan perusjuttu lähes missä vaan organisaatiossa, jossa aletaan tehdä mitä tahansa vähänkään isompaa asiaa uudella tavalla. Muutosjohtamisen osaaminen tarjoaisi runsaasti työkaluja kuvailemasi tilanteen minimoimiseen.

Olen aiemman viestin kirjoittaja. Alallani ei ole erikseen muutosjohtamisen koulutusta eikä kokemustakaan erikseen ihmisillä juuri ole. Ammattialani on perinteinen ja alalla suositaan ns. oman alan koulutuksia. Eli oikeastaan toivotaan osaamista, jota ei voi hankkia oman alani tehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan omalla alallani "muka-avoimia" työpaikkoja. Eli suomennettuna virkaan on katsottu jo joku a) sukulainen b) pomon kaverin lapsi c) puolituttu, mutta lakiteknisistä syistä virka on pakko laittaa auki. Joskus työnkuva on räätälöity niin ylitarkasti, että jo siitä näkee paikan olevan pedattu. Hakemuksessa luetellaan juuri tietyt työtehtävät ylitarkasti ja korostetaan suunnilleen "arvostamme mandariinikiinan osaamista, Tampereen paikallistuntemusta ja kokemusta aamupostin jakamisesta", vaikka nämä asiat eivät olisi työn kannalta olennaisia. :D

Pahimmillaan matkustat työpaikkahaastatteluun satojen kilometrien päähän ja heti haastattelun jälkeen soitetaan, kuinka "yllätyksellisesti valittiin henkilö X" (jolle paikka oli jo valmiiksi pedattu). Alallani ei myöskään voi valittaa näistä päätöksistä eikä kukaan viitsisikään, koska se leimaisi hankalaksi työntekijäksi ja vaikeuttaisi työpaikan saamista. 

Tämä ärsyttää suunnattomasti, sillä kaikkiin tehtäviin ei tule valituksi pätevin työntekijä, vaan se, kuka sattuu tuntemaan ko. paikan pomon tai on jo saanut jalan kyseisen työyhteisön oven väliin. Toivoisin, että palkattaisiin aina aidosti pätevin hakija, vaikka hän olisi joku ihan ulkopuolinen.

Niin inhoan tätä! Meidän alalla vielä suositaan hakijoita, jotka ovat ko. paikkakunnalta kotoisin. Eli oman kylän tytöille ja pojille luvataan virka, kun palaavat takaisin. Röyhkeimmillään viran avaamista pantataan vuosia ja kun se Mirkku palaa maisterina takaisin, niin kummasti virka aukeaa ja Mirkku tulee valituksi.

Meillä on juuri tällaista! Olen itse pikkupaikkakunnalta kotoisin ja olen muuttanut muualle. En osaisi kuvitellakaan työskenteleväni tuolla, sillä tuntuisi oudolta, kun täytyisi ratkoa asiakkaiden tilanteita ja asiakkaat olisivat tuttuja (tilanne olisi varmasti molemmin puolin vaivaannuttava).

Pois muuttamisestani huolimatta seuraan kuitenkin entisen kotipaikkakuntani uutisia. Ei ole vaikea arvata, että nämä entiset koulukaverini työllistyvät kyseiselle paikkakunnalle. Parhaiten työllistyvät paikkakunnan ns. tärkeiden henkilöiden lapset/henkilöt, joiden sukujuuret ovat 5 polvea samassa paikassa. Politiikasta kiinnostuneet jäävät paikallispolitiikkaan, eivät lähde ns. isolle kirkolle. Harva lähtee pikkukaupungista kovin kauaksi ja iso osa palaa takaisin tuttuihin ympyröihin.

Esimerkiksi opettajiksi paikallisiin kouluihin on työllistynyt paikkakunnalta lähtöisin olevia henkilöitä. Harmittaa heidän puolestaan, jotka olisivat olleet kokeneempia, mutta pesti annetaan tutulle tyypille. Usein vielä nuo ihmiset ovat tehneet kesätyöt tai sijaisuuksia ko. paikkakunnalla, joten siitäkin tulee kotikenttäetua. 

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan omalla alallani "muka-avoimia" työpaikkoja. Eli suomennettuna virkaan on katsottu jo joku a) sukulainen b) pomon kaverin lapsi c) puolituttu, mutta lakiteknisistä syistä virka on pakko laittaa auki. Joskus työnkuva on räätälöity niin ylitarkasti, että jo siitä näkee paikan olevan pedattu. Hakemuksessa luetellaan juuri tietyt työtehtävät ylitarkasti ja korostetaan suunnilleen "arvostamme mandariinikiinan osaamista, Tampereen paikallistuntemusta ja kokemusta aamupostin jakamisesta", vaikka nämä asiat eivät olisi työn kannalta olennaisia. :D

Pahimmillaan matkustat työpaikkahaastatteluun satojen kilometrien päähän ja heti haastattelun jälkeen soitetaan, kuinka "yllätyksellisesti valittiin henkilö X" (jolle paikka oli jo valmiiksi pedattu). Alallani ei myöskään voi valittaa näistä päätöksistä eikä kukaan viitsisikään, koska se leimaisi hankalaksi työntekijäksi ja vaikeuttaisi työpaikan saamista. 

Tämä ärsyttää suunnattomasti, sillä kaikkiin tehtäviin ei tule valituksi pätevin työntekijä, vaan se, kuka sattuu tuntemaan ko. paikan pomon tai on jo saanut jalan kyseisen työyhteisön oven väliin. Toivoisin, että palkattaisiin aina aidosti pätevin hakija, vaikka hän olisi joku ihan ulkopuolinen.

Tutulta kuulostaa! :D Mun alalla pedatun työpaikan tunnistaa siitä, että siinä luetellaan kyseistä virkaa sijaistavan ihmisen työt tarkasti. Eipä ole vaikea arvata, kuka täyttää parhaiten kriteerin "kokemusta näistä tehtävistä", kun siinä luetellaan kaikki kyseisen ihmisen vastuualueet.