Päätös abortista pitäisi tehdä,ei vaan meinaa onnistua!!

Tee se lapsi nyt, kun se on tuloillaan. Ajattele, jos puolen vuoden päästä tapaat sen elämäsi miehen, josta tulee lapsillesi isähahmo ja olette vuosikymmenet yhdessä, mutta sitten ei jostain syystä taas onnistuisikaan raskaaksi tulo. Se lapsi on sulle tulossa, tahtoo sinulle lapseksi niihin olosuhteisiin, joihin hän nyt on tuleva. Ihannetilat eivät aina ole mahdollisia ja joskus niistä uupuu se oma lapsi eli vaikka kaikki muu on kunnossa, lasta ei tule tai sit tuleekin ero. Ihannetilat saattavat olla hetkellisiä ja niitä sinunkin elämässäsi riittää. Kun on tarpeeksi ruokaa, lämmintä ja syliä, sitä se vauva eniten kaipaa.

En ole ollut kyseisessä tilanteessa. En kuitenkaan usko, että pystyisin tekemään aborttia, ainakaan kovin helposti. Varsinkin kun on taustalla hoitoja. Haluaisin kuitenkin useamman lapsen ja jäisin varmasti abortin jälkeen miettimään, että mitä jos en enää tulekaan raskaaksi. En kuitenkaan haluaisi tuollaiselle miehelle isän oikeuksia.

Minä en pitäisi lasta tuossa tilanteessa. Nykyään töitä on muutenkin hankala saada, voit taata olemassa olevalle lapselle paremman tulevaisuuden, tai sitten kituuttamista kahden kanssa. Myöskään uutta hyvää miestä on vaikeampi etsiä/löytää kun on kaksi lasta helmoissa, yksi menee vielä. Olen pahoillani, että joudut tuohon tilanteeseen kaksi kertaa, mutta toivottavasti tulet nyt niin varovaiseksi että enää kolmatta kertaa ei tule. Voi toki olla niinkin huono säkä, että löydät uuden miehen, ja sitten et tulekaan enää raskaaksi kun haluaisit, minulle kävi vähän niin, mutta silti en aborttia ole katunut, ja lapsiakin tuli sitten 8 vuoden odotuksen jälkeen kuitenkin ilman hoitoja.

Ja ihan oikeassa oli tuossa edellä kirjoittaja joka sanoi että sen juopon kanssa ei kannata lasta tehdä, vaikka tilanne olisi mikä. Abortti on toisaalta hyvin vaikea päätös, mutta pidemmän päälle helpottaa elämää huomattavasti.

Mä olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa kyllä, sillä erolla,että kyseessä oli yhdenillanjuttu ja mies tuntematon. Päätin pitää lapsen ja päädyttiin miehenkin kanssa yhteen. Mutta siinä onkin toinen ero, että mun mies on ihana,kunnollinen,raitis ja todella loistava isä, meillä on tullut kaksi lasta lisääkin vuosien saatossa.

Mutta toisaalta silloin kun päätöksen lapsen pitämisestä tein,olin henkisesti valmistautunut hoitamaan kaiken yksin, mies tuli ikäänkuin plussana :)

Älä tee aborttia, kadut sitä jälkikäteen. Anna vauvan syntyä ja pidä se jos pystyt, jos et pysty, niin anna vaikka adoptioon, mutta älä abortoi!

Itse keskeyttäisin. Kauhea tilanne ja kauhea olo sun puolesta, koska eihän tuossa oikein hyviä ratkaisuja ole.

Virhe on tehty, nyt vielä sen voi korjata. Kukaan muu ei siitä kärsi kuin sinä, ja kärsisit sinä siitä toisestakin vaihtoehdosta.

Ja nyt sitten heti kierukka, joko nyt keskeytyksen jälkeen tai jos päädyt pitämään, niin synnytyksen jälkeen.

Jos teet vielä abortin, et ansaitse enää koskaan tulla raskaaksi. Mun mielestä raskaus ei vaan oo mikään valitut palat et tän mä nyt otan ja tän peruutan.

Tee abortti. Kertomasi perusteella miehen geenit ei ole erityisen hyvät. Voit olla 20vuoden kuluttua yh, jonka lapsi on päihderiippuvainen.

Älä ap hyvä tällaiselta palstalta kysele neuvoja noin perustavaa laatua olevaan ratkaisuun :(

Tsemppiä, mitä sitten ikinä päätätkin! Ja älä välitä saarnaajista ja ilkeistä kommenteista.

Mitä väliä sillä on, onko joku muu ollut samanlaisessa tilanteessa kuin sinä? Et kai sinä ole niin tyhmä ja vastuuton, että tekisit perässä saman mitä muutkin ja puolustelisit tekojasi sillä, kun joku muukin on tehnyt niin? Jotain tolkkua sinun on saatava tuohon seksihurhasteluusi, mutta lapsi on syytön siihen, missä olosuhteissa hän on saanut alkunsa. Onhan tuo kerrassaan sairasta, että olet kärsinyt lapsettomuudesta ja nyt kun niitä lapsia olisi tulossa lisää, niin sinä alat pistää niitä päiviltä siksi, että tilanne ei ole siihen sopiva? Milloin tilanne olisi siihen sopiva ja mitä sinä tiedät tulevaisuudesta, millaista se tulisi olemaan? Montako omaa lasta sinä haluat murhata ennen kuin kelpuutat jonkun niistä omaan elämääsi? Et tiedä edes sitä, mitä sinun nykyiselle elävälle lapsellesi tulee tapahtumaan tässä elämässä. Olisitko surullinen, jos sekin lapsi otettaisiin sinulta pois ja sen jälkeen et saisi enää yhtään lasta? Muistona vain lapset, jotka olet tappanut. Miten ihminen voi olla niin kiittämätön? On se vaan niin, että jokainen meistä tulee kuolemaan ennemmin tai myöhemmin. Oli vanhemmat millaisia tahansa, niin lapsella on silti perusoikeus syntyä. Vaikka vanhemmat olisivat moraalittomia ja lapsuus epätäydellistä, niin lapsi voi tehdä jossain vaiheessa toisenlaiset päätökset omalla loppuelämällään. Vai olisitko sinä juopon lapsi halunnut, että sinutkin olisi abortoitu? Kuule, ei se elämä ole pelkkää hauskuutta kellekään. Kannattaisiko opetella hyväksymään se, että elämä ei ole täydellistä. Se ei oikeuta toisen ihmisen murhaamista. Jos et halua pitää lapsestasi huolta itse, niin varmasi joku on enemmän kuin halukas adoptoimaan lapsesi. Mitä luulet täällä jo olevan lapsesi ajattelevan siitä, jos hän tietäisi, että olet valmis murhaamaan hänen sisaruksiaan ilman mitään tunnontuskia?

Minä tekisin varmaan abortin vastaavassa tilanteessa. Syntyvälle lapselle tulee olemaan todella raskasta jos isä on olemassa (ei esimerkiksi kuollut) mutta ei välitä luoda suhdetta lapseensa.

Ota sitten huomioon se, että jokainen tehty abortti heikentää yleensä tulevaisuuden mahdollisuutta tulla raskaaksi.

Kiitoksia teille jotka kommentoi asiaan asiallisesti ilman sen suurempia moraali saarnoja, koska niinkuin sanoin, osaan ruoskia itse itseäni aivan varmasti tarpeeksi enkä todellakaan suhtaudu aborttiin muutenkaan kevyesti.

Joku kommentoi tuosta isästä ja isän oikeuksista, valitettavasti laki on hänen puolellaan jos hän oikeuksiensa perään alkaa huutelemaan, mutta todellakin toivon, että mikäli lapsen pidän hän ei tule lapsen elämää pilaamaan. Olen itse myöskin kärsinyt alkoholisti isästä, joka kyllä kohteli minua hyvin,mutta silti jäin aina pullolle toiseksi ja tätä kohtaloa en koskaan omalle lapselleni halua, se jos joku särkee äidin sydämen..

se voi olla, että kroppani on muuttunut ensimmäisen raskauden jälkeen ja siksi olen tullut ikävänkin helposti uudelleen raskaaksi, vaikken koskaan uskonut että se raskaus voisi minun kohdallani niin vaikuttaa... tottakai mielessäni pyörii, että mitä jos tämä onkin ainoa tilaisuus enää mitä elämä minulle tarjoaa enkä sitä ota vastaan.. kun joskus myöhemmin puitteet olisivat hyvät eikä lasta kuuluisi pystyisinkö elämään tämän päätöksen kanssa ja sen aiemman jo jonka olen joutunut tekemään.. mutta.. siitä huolimatta ajattelen myös että minulla on jo yksi lapsi joka tarvitsee turvaa ja vaatteet ylleen, hänestä olen kuitenkin velvollinen huolehtimaan monen, monen vuoden ajan edelleen ja sitä tehtävää en missään nimessä halua laiminlyödä.. riski siihen kuitenkin on siinä kohtaa kun jään yksin kahden lapsen kanssa, taloudellinen tilanne heikkenee ja omat työkuviot todellakin valuu vessasta alas :/

tiedän ettei kukaan tätä asiaa minun puolestani voi päättää, enkä tänne kirjoittanut siksi, että sitä edes odottaisin tai missään nimessä edes haluaisin, halusin vain purkaa ajatuksiani ja keskutella muiden kanssa jotka ovat olleet edes jollain tasolla samassa tilanteessa, koska tiedän etten ole ainoa nainen joka näin raskaiden päätösten kanssa joutuu painimaan.

Hei, mihin ratkaisuun päädyit silloin vuosia sitten?

Vanha ketju, mutta pakko muistuttaa, että älkää nyt herranjumala ihmiset aiemman lapsettomuustaustan takia vetäkö ilman ehkäisyä jos uusi lapsi ehdoton ei.

Meillä lapsettomuus kesti liki kolme vuotta, kunnes saimme luomuyllärinä lapsen.

Pidettiin synnytyksen jälkeen erittäin hyvää huolta ehkäisystä, vaan tulin oikein käytetyn ehkäisyn läpi raskaaksi.

Eli niin se kehon tilanne voi radikaalisti muuttua.

Älä tee aborttia. Kadut sitä. Myös lapsella on oikeus elämään.

Lapsi haluaa tulla tähän maailmaan.

Joku sanoma hänellä on.

Tervetuloa.

Ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tuleva isä on... miten sen nyt nätisti ja asiallisesti sanoisin.. Hän sano, että teet niinkuin parhaaksi näät, hänelle käy kaikki vaihtoehdot. Miehellä on ennestään kaksi lasta, joista hän ei välitä tippaakaan, miehelle on elämässä tärkeintä vain oma napa, jatkuva ryyppääminen ja rellestäminen, edelleenkin, vaikka hänellä on jo ikää lähes 40vuotta, eli vastuullista ja kunnollista isää hänestä ei todellakaan saa tai roolimallia. Lisäksi en voisi laskea mitään hänen apunsa varaan. Hän on luonteeltaan juuri sellainen mies, jolla ei oikeasti pitäisi olla yhtäkään lasta, kamala sanoa, mutta näin ajattelen. Hän on ollut minulle ihan mukavaa biletys seuraa ja vapaa-ajan vietto seuraa, ei muuta, hänen luonteensa vuoksi en vakavaa suhdetta välillemme ole missään kohtaa edes harkinnut. Ja juuri tämän vuoksi otin jälkiehkäisypillerin, koska ajattelin ettei tuollaisen miehen kanssa ainakaan voi lasta tehdä, ei edes vahingossa ja kuinkas sitten kävikään....

 

 

Ja tää oli se tuttu ja turvallinen, jonka kanssa voi panna ilman kumia eikä tauteja tarvi pelätä??

Nyt otat järjen käteen. Varaat ajan sinne aborttiin. Ja kun abortti on tehty, lopetat tuon vastuuttoman paneskelun, mielellään ihan kokonaan. Vähintään nyt ilman kumia paneskelu ainakin.

Joo, todellisuus ilman "hyvänäpitäjää" on kovaa. Mutta mieti lastasi, kun tuollaisia hampuuseja annat pyöriä nurkissa. Ja äiti vähän väliä aborteissa.

Isättömiä lapsia on jo liikaa. Älä tee tänne pallolle yhtä lisää. Laita elämäsi kuntoon, lopeta random- paneskelu, ja potkaise hampuusit elämästäsi. Keskity lapsesi ja omaan hyvinvointiisi, terveemmällä tavalla.

Pidät nyt vaan sen lapsen. Selvästi sinun on nyt tarkoitettu saada lapsi, kun jälkiehkäisystä huolimatta tulee.