Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla hyvä, riittää että on parempi kuin 99% muista.
Ja se mihin pistemäärään se asettuu, on aina mysteeri. Samoin se mihin se leikkauspiste niistä muista paikoista asettuu, eli pääseekö sisään 70 vai 90% oikeilla vastauksilla. Täällä nyt puhutaan kahdesta eri asiasta samana. Vaikea koe, todennäköisesti pienemmillä pisteillä, helppo koe korkeilla pisteillä. Vähän hakijoita, todennäköisemmin sisään, paljon hakijoita epätodennäköisemmin. Paljon hyviä hakijoita, leikkauspiste korkealla, paljon huonoja, asettuu se alemmas.
Helsinkiin riitti 2019 noin 60% raakapisteistä. Sain itse n. 55% vaikka olin opiskellut lähes vuoden tilastoa :-D tehdään kyllä älyttömän vaikeiksi nää kokeet. Jännä nähdä mitä nyt luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Mikäs sun mielestä määrää sen mikä pisteraja sisäänpääsyyn tulee? Entä mikä määrää sen paljonko pitää olla oikein päästäkseen sisään? Se ei ole trollaamista, jos kertoo miten paikat jaetaan ja mihin rajat asettuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Mikäs sun mielestä määrää sen mikä pisteraja sisäänpääsyyn tulee? Entä mikä määrää sen paljonko pitää olla oikein päästäkseen sisään? Se ei ole trollaamista, jos kertoo miten paikat jaetaan ja mihin rajat asettuu.
Pisteraja sisäänpääsyyn on viimeisen sisäänpäässeen pisteet tai harvinaisemmissa tapauksissa kynnysarvo, mikä psykan osalla on puolet skaalatuista pisteistä (eli 60 pistettä).
Pisterajaa ei voi määritellä etukäteen, koska se riippuu 100 % kokelaiden suoriutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei kannata jatkaa, kun selvästi puhutte eri asioista ja lukematta tilastotiedettä ei ymmärrä mistä sä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Tottakai arvostellaan itsenäisesti. Me puhutaan eri asiasta, eli ei kannata jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Se 1% tulee nimenomaan siitä gaussista.
Tuntuu aika hyödyttömältä arvailla prosentteja. Eihän me tiedetä ollenkaan minkälainen koe sieltä on tulossa. Istutteko sitten koesalissa laskemassa teidän mahdollisia pisteitä?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika hyödyttömältä arvailla prosentteja. Eihän me tiedetä ollenkaan minkälainen koe sieltä on tulossa. Istutteko sitten koesalissa laskemassa teidän mahdollisia pisteitä?
Pisteitä ei ole näkyvillä, joten ei voi laskea lennossa. Eikä siitä mitään hyötyä olisikaan, koska ei tiedä muiden pisteitä. Siitä täytyy olla hyvä tätsi mihin kysymyksiin kannattaa uhrata aikaansa. On fiksumpaa napsia varmat pisteet tehtävistä ja käyttää aikaa tehtävien tarkistamiseen kuin jumittaa alakohtaan 2b.
Asiasta kukkaruukkuun, mulla oisi tyhmähkö kysymys.
Tossa artikkelissa "profiles of nature exposure and well-being" sivulla 2 on lause:
A favourite place in a natural rather than in built environment can increase affect regulation, promoting positive states and stress recovery
Onks tossa kirjoitusvirhe vai onko "increase affect regulation" joku oikee asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Eli gaussi plus skaalaus. Ihan kuten sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Eli sen 1% pistemäärän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Mistä se 1% sun mielestä tulee? -eri
Vuoteen 2018 asti skaalattiin vain kokeessa parhaiten menestyneen pisteiden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Voi luoja. Jokaikinen koe/tentti pakotetaan gaussinkäyrälle, koska se on ainut tapa laittaa hakijat järjestykseen. Skaalaus on eri asia, se tehdään sen gaussin lisäksi.
Ei pakoteta. Hakijat laitetaan järjestykseen pistejärjestyksessä. Pääsykoe on tarkoituksella laadittu niin, että suurin osa saa vähän pisteitä ja vain pieni osa saa paljon pisteitä. Muuten koe ei erottele riittävästi.
Tavallisessa kokeessa on ihan normaalia ja jopa toivottavaakin, että iso osa saa hyvän arvosanan. Se kertoo hyvästä asioiden hallitsemisesta.
😅 Juu, laitetaan pistejärjestyksessä, totta kai, mutta se on eri asia. Luuletko sä että mä puhun yksittäisen hakijan pakottamisesta keskiarvoon vai mitä ihmettä? Kaikkien pistemäärät pakotetaan gaussinkäyrälle ja se määrittää sen leikkauspisteen suhteessa paikkoihin.
Ei pakoteta. Jokaisen suoritus arvostellaan itsenäisesti. Sen jälkeen tässä psykan tapauksessa, josta et näytä tietävän mitään, määritellään viimeisen 1 %:iin mahtuvan pistemäärästä skaalauskerroin, jolla loppujen pisteet kerrotaan. Sen jälkeen paikat jaetaan pistejärjestyksessä hakijoille. Alle 60 pistettä saaneet hylätään, koska heitä ei valita missään tilanteessa. Jos joku on saanut jo ylemmältä toiveelta paikan, paikka annetaan jonosta seuraavalle. Jos joku peruu paikan, paikka annetaan jälleen seuraavalle.
Lopullinen pisteraja on viimeisen sisäänpäässeen pistemäärä sillä hetkellä, kun paikat ovat täynnä ja varasijoilta hyväksyminen on päättynyt. Siksi pisteraja tyypillisesti hieman madaltuu hakujen edetessä.
Aika ylimielistä puhetta vaikka selität vain sen mitä on jo sanottu. Psykan pääsykokeet on ihan samanlaiset kuin muutkin, joten ihan tilastotieteilijäkin (joka tuskin täällä pyörii) ymmärtää psykan pääsykokeiden rajojen määriytymisen.
Ei tarvitse olla hyvä, riittää että on parempi kuin 99% muista.