Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
Vasemmasta laidasta (Koul. alkamisvuosi) klikkaat vuosi kerrallaan.
Siis mä en ymmärrä en osaa yhtää tota vipusta :D voisko joku laittaa vaik suoran linkin siihen oikeeseen sivuun? Ainakaa tossa alotusviestin linkissä ei pysty valitsee vuosia
Vierailija kirjoitti:
Siis mä en ymmärrä en osaa yhtää tota vipusta :D voisko joku laittaa vaik suoran linkin siihen oikeeseen sivuun? Ainakaa tossa alotusviestin linkissä ei pysty valitsee vuosia
Se ei taida toimia puhelimella. Tietokoneella toimii.
Korkeakoulujen todistusvalinnan hitaus harmittaa hakijoita – katso, milloin yliopistojen kilpailtujen alojen valinnat valmistuvat
https://yle.fi/uutiset/3-11907051
Psykologian ja logopedian valinnat pari päivää ennen koetta
Lääketieteiden jälkeen ovat vuorossa psykologian ja logopedian valinnat. Niihin pyritään tänä vuonna ensimmäistä kertaa samalla kokeella. Pääsykoe järjestetään 26. toukokuuta.
Valintakoeyhteistyön koordinaattori Hanna Marjorantakaan ei halua luvata tarkkaa päivää todistusvalinnan valmistumiselle. Psykologian ja logopedian valintayhteistyötä koordinoidaan Helsingin yliopistossa.
– Koepäivää edeltävät maanantai tai tiistai voisivat kuitenkin olla realistisia, koska koe on keskiviikkona.
Logopedian uusista opiskelijoista valitaan 70 prosenttia todistuksella ja psykologian 60 prosenttia.
Psykologiaa tai logopediaa pyrkii opiskelemaan yli 9 300 hakijaa. Heistä ainoastaan psykologiaan hakee Marjorannan mukaan noin 6 200 ja pelkästään logopediaan alle 2 000.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯
Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Ahaa, no ilmankos! Kiitos pitää kattoo koneelta :)
Paljonko kokeessa siis pitäisi mennä vähintään oikein? Teoriassa siis? 30, 50, 70, 80, 90%?
Eiks tuossa ylempänä just sanota, että 55% oli Joensuuhun?
Vierailija kirjoitti:
Miten Hki, 55-65%?
No ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Ja silti se on pakotettu keskiarvo, johon se painetaan. Perustilastotiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuolla vipusessa näkee 2019 tai aikaisempien vuosien alimmat pääsykoepisteet millä päästy sisään?
2019 Hki Psy koe:
Kandit - vähintään 87,1% oikein
Maisterit - vähintään 97,4% oikein
🤯Nope! :) Vuonna 2019 kaikista pääsykokeisiin osallistuneista 1 % sai täydet skaalatut pisteet (120 pistettä). Näin tulee olemaan tänä vuonnakin, siksi me täällä arvuutellaan pääsykokeisiin osallistuvien määrää.
Parista vanhasta keskustelusta poimittua:
"Kokeeseen osallistui 3313 hakijaa, jolloin 1 % rajan sisällä oli 33 hakijaa. Sijaluvulla 33 olevan hakijan skaalaamaton pistemäärä oli 105,70, joten skaalauskerroin raakapisteistä skaalatuiksi koepisteiksi oli: 120/105,70 = 1,1352885525071."
"Sain maksimipisteiksi 145,5.
106 pisteellä sai vielä maksimit skaalattuja.
Joensuuhun pääsi 80 raakapisteellä, Helsinkiin 92 raakapisteellä."
Psykan pääsykoe on rakennettu niin vaikeaksi, että siinä saa mennä paljonkin väärin, ja saa silti opiskelupaikan. Muilla menee vielä enemmän väärin. Pitkä ja vaikea koe on myös yksi paineensietokyvyn mittari. Ei pidä lannistua siitä, että ei osaa jotain, vaan painaa menemään ja palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.
Nämähän pakotetaan aina Gausinkäyrään.
Ei pakoteta. Todella suurella osalla pistemäärä on nollan hujakoilla, koska pääsykokeessa ei lukematta pysty tekemään muuta kuin pari logiikan tehtävää.
Pakotetaan, aina. Ei siis voi sanoa mitään edellisten perusteella. Koe ja hakijat, heidän taso määrittää leikkauspisteen. Kuten kaikissa tenteissäkin.
Ei pakoteta, koska tämä ei ole sellainen aineisto, jota voisi pakottaa. Myöskään tenttituloksia ei pakoteta gaussin käyrään, koska nekään eivät siihen taivu. Yo-koe on aivan eri asia, koska siinä on paljon suurempi osallistujajoukko ja siinä pärjää ilman ennakkovalmistautumista, koska se perustuu vuosien saatossa hankittuun tietoon. Pääsykoe tai tentti perustuu pieneen puserrukseen ennen koetta.
Psykan pääsykoe omasta pakottamisestasi huolimatta pisteytetään niin, että 1 % kokeisiin osallistuneista saa täydet skaalatut pisteet, ja loppujen pisteet määräytyvät skaalauskertoimella. Tämä myös lukee Opintopolussa kunkin kohteen pääsykokeen kuvauksessa.
Ei sitä materiaalia pakoteta mihinkään vaan ne tulokset. Tuo tarkoittaa nimenomaan pakotettua keskiarvoa.
Hakijamateriaali. Eikä tule mitään pakotettua keskiarvoa.
Älä jaksa trollata.
Viime vuonna ensimmäisellä kierroksella oli AMK-valintakoe ja toiselle kierrokselle päässeillä videokontrollikysymys.
Ne pisteet eivät ole vertailukelpoisia mihinkään vuoteen.