Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin 1. Psyka Tre, 2. Psyka JKL, 3. Psyka Turku, 4. Logo Tre, mutta jätin viime metreillä logon pois katsottuani ko opinnoista kertovan videon. Tajusin, että logon opinnot on yliopisto-opinnoiksi niin paljon valmiin kaavan mukaisia ettei ne sovi mun elämäntilanteeseen.  Psykan opinnoissa on enemmän valinnanvaraa ja mahdollisuuksia itsenäiseen opiskeluun. Toisekseen se olisi ollut selkeästi kakkosvaihtoehto, mikä olisi kaiken tämän yrittämisen ja työn jälkeen alkanut melko varmasti jäytää mieltäni jossain vaiheessa vaikka mielenkiintoinen ala varmasti onkin. Olen ensikertalainen, koska olen opiskellut yliopistossa vuonna miekka ja kivi enkä ole sieltä ikinä valmistunut. Jos korotetut arvosanat pysyy opettajan antamien alustavien pisteiden mukaisina, lähtöpisteet on 134.6, millä toivottavasti pääsisin edes Jkl.

Vau mitkä pisteet :) Minua ihmetyttää tämä yhteisvalinta kun eihän näillä aloilla ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja en ainakaan itse ole kiinnostunut vaihtamaan haavettani psykasta logoon, jos en psykalle pääse. Ei logo ole mikään korvike tai vaihtoehto psykalle ainakaan minun kohdalla, työnkuvakin on ihan erilainen. Sekö tässä uudistuksessa on takana että saadaan painetta pois psykasta vai mikä idea?

Eipä hammaslääkärillä ja lääkärillä tai opinto-ohjaajalla ja varhaiskasvatuksen opettajallakaan ole juuri tekemistä keskenään, silti näillä aloilla on yhteinen hakuprosessi.

Koko AMK-sektorille (paria erikoisalaa lukuun ottamatta) haetaan yhteisellä valintakokeella, joka oli käytössä sekä psykassa että logopediassa hätäratkaisuna viime vuonna. Ruotsissa yliopistoihin haetaan yhdellä yhteisellä valintakokeella.

Tarkoitus on keventää sekä yliopistojen että hakijoiden taakkaa. Alakohtaisia pääsykokeita puoltaa lähinnä se seikka, että samalla saa käsityksen kiinnostaako ala oikeasti, esim. oikis. Samalla luotiin järjetelmä, jossa ei käytännössä ollut mahdollista hakea kuin yhdelle alalle kerrallaan.

Ei ole olemassa sellaista pääsykoetta, jonka perusteella saataisiin parhaat hakijat ja suuri osa pääsykokeisiin osallistuvista on taitojensa puolesta kelpoisia opiskelemaan yliopistossa. Pääsykoetta tarvitaan lähinnä järjestämään ihmiset järjestykseen, jonka perusteella paikat voidaan jakaa.

Ennen oli omat kokeet ja tää on ihan typerä systeemi nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen kuitenkin ettei logolle haluta sellaisia jotka hakevatkin vielä ensi vuoden keväänä psykalle ja lopettaa logon ekan vuoden jälkeen.

Ensikertalaisuuskiintiö pitää huolen tästä. Ei logolle nyt niin merkittävän paljon helpompi ole päästä, eikä siellä opiskelu tue psykan opiskelua tai hakemista mitenkään.

Jos välttämättä haluaa yliopistoon opiskelemaan odotusajaksi, kannattaa Helsingissä mennä teologiaan. Siellä saa psykan sivuaineeksi: muista aineista käsin ei. Muiden yliopistojen sivuainepolitiikkaa en tunne.

Jyväskylässä psyka on vapaa sivuaine :)

Ainakin perusopinnot siis on vapaat Jyväskylässä

Approsta puhut.

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Sulta pitäisi ainakin puuduttavan aineiston pänttääminen sujua!

Mä olen ollut rinnakkaisluokkalaiseni pitämällä luennolla! :) Hän oli lähtenyt väitöskirjatutkijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Miksi haluat vaihtaa alaa oikeustieteestä psykologiaan? Melkoinen palkan alennus.

Millasta materiaalia odotatte? Artikkelit taitaa olla samat psykalle ja logolle😅😅 tuskin kovin psykologista ainakaan sitten :(

Vierailija kirjoitti:

Millasta materiaalia odotatte? Artikkelit taitaa olla samat psykalle ja logolle😅😅 tuskin kovin psykologista ainakaan sitten :(

Eniten ootan sitä, että tilasto ois vähentyny (ja ehkä myös helpottunu) huomattavasti 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Miksi haluat vaihtaa alaa oikeustieteestä psykologiaan? Melkoinen palkan alennus.

ehkä se on rakastunut Lauriin

Mun yksi psykologituttu vaihtoi muutama vuosi sitten oikikseen, rahan takia. Tiedän myös lääkikseen, opettajaksi ja farmaseutiksi vaihtaneet psykologit. Työ ei välttämättä ole niin hehkeää ja yllättävän moni vaihtaakin alaa sen vuoksi ja se psykologin palkka, ala-arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Kunnon flexaus :D apua. Tsemppiä kokeeseen.

Moni täällä tuntuu mainitsevan psykologien huonon tai kehnon palkan. Palkka on nyt niin suhteellinen asia että vaikea sanoa mihin tämä perustuu. Totta se toki on, että jos katsotaan esim. oikista ja kauppista yms niin palkkaero on huomattava, mutta tässä moni taitaa unohtaa sen, että yliopistossa on myös satoja muita pääaineita, joita vertaamalla psykologia menee helposti keskiarvon yli palkassa.

Ja myös se, mihin sijottuu psykologina, vaikutta erittäin paljon. Itse olen kohta valmistumassa ja tiedän muutamat opiskelijatuttuni, joissa psykologian palkkakirjo näkyy oikein kuvaavasti: eli

Ystäväni A tekee koulupsykologin työtä Helsingissä kaupungin työntekijänä, bruttopalkka vaatimaton 3400.

Ystäväni B tekee yksityisen firman kautta koulupsykologin tutkimuksia ostopalveluina, bruttopalkka 5500 euroa.

Eli kyse on hyvin paljon siitä, mihin sijoitut ja mihin psykologian osa-alueseen hakeudut. Mutta pakko tähän sanoa, että itse opiskelijana, kun on tottunut kesätöihin, joissa bruttopalkka sen 1750, niin yli 3500 euron palkka kuulostaa omaan korvaani jo taivaalliselta.

Ja tähän päälle kumppanin palkka. Kyllä siinä saa aika paljon tuhlata, jos meinaa kaksin käyttää 5000 euroa joka kuukausi. Itse en siis puhuisi välttämättä huonosta palkasta, vaan palkan maineesta.

Vierailija kirjoitti:

Mun yksi psykologituttu vaihtoi muutama vuosi sitten oikikseen, rahan takia. Tiedän myös lääkikseen, opettajaksi ja farmaseutiksi vaihtaneet psykologit. Työ ei välttämättä ole niin hehkeää ja yllättävän moni vaihtaakin alaa sen vuoksi ja se psykologin palkka, ala-arvoinen.

Opettajan ja farmaseutin työthän ne vasta hehkeitä onkin palkkaan nähden...

Joten en usko, että vain rahan takia vaihdettu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö pitää huolen tästä. Ei logolle nyt niin merkittävän paljon helpompi ole päästä, eikä siellä opiskelu tue psykan opiskelua tai hakemista mitenkään.

Se on totta, että ensikertalaisuudesta kannattaa pitää kiinni, eikä logopedialle ole kovin helppoa päästä, mutta opiskelu tukee kyllä psykaakin.

Logopediassa tutkintoon kuuluu pakollisena sivuaineena n. 25 op psykologiaa, jotka opiskellaan pääsääntöisesti ekan vuoden aikana. Lisäksi ainakin Turussa on muutama aineopintojen kurssi, jotka kuuluvat molempiin tutkinto-ohjelmiin (eli sama kurssi, josta logopedian opiskelijat saavat suoritusmerkinnän logopedian aineopintoihin ja psykan opiskelijat psykan aineopintoihin). Logopedian opiskelija voi opiskella vapaasti sivuaineena myös psykologian aineopintoja ja toisaalta logopedian perusopinnot kelpaavat sivuaineeksi psykologille, etenkin jos työ lasten parissa kiinnostaa. Toki opinnoissa on yliopistokohtaisia eroja.

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä tuntuu mainitsevan psykologien huonon tai kehnon palkan. Palkka on nyt niin suhteellinen asia että vaikea sanoa mihin tämä perustuu. Totta se toki on, että jos katsotaan esim. oikista ja kauppista yms niin palkkaero on huomattava, mutta tässä moni taitaa unohtaa sen, että yliopistossa on myös satoja muita pääaineita, joita vertaamalla psykologia menee helposti keskiarvon yli palkassa.

Ja myös se, mihin sijottuu psykologina, vaikutta erittäin paljon. Itse olen kohta valmistumassa ja tiedän muutamat opiskelijatuttuni, joissa psykologian palkkakirjo näkyy oikein kuvaavasti: eli

Ystäväni A tekee koulupsykologin työtä Helsingissä kaupungin työntekijänä, bruttopalkka vaatimaton 3400.

Ystäväni B tekee yksityisen firman kautta koulupsykologin tutkimuksia ostopalveluina, bruttopalkka 5500 euroa.

Eli kyse on hyvin paljon siitä, mihin sijoitut ja mihin psykologian osa-alueseen hakeudut. Mutta pakko tähän sanoa, että itse opiskelijana, kun on tottunut kesätöihin, joissa bruttopalkka sen 1750, niin yli 3500 euron palkka kuulostaa omaan korvaani jo taivaalliselta.

Ja tähän päälle kumppanin palkka. Kyllä siinä saa aika paljon tuhlata, jos meinaa kaksin käyttää 5000 euroa joka kuukausi. Itse en siis puhuisi välttämättä huonosta palkasta, vaan palkan maineesta.

Ostopalveluhommissa ja yrittäjänä muutenkin pitää muistaa, että palkkio ei ole sama kuin palkka. Yrittäjänä pitää itse maksaa omat eläkkeensä, työterveytensä, työnohjauksensa, koulutuskulut jne. Tosin harva työnantaja ainakaan Helsinki, Turku, Tampere -akselilla maksaa työntekijäpsykologeille oikein mitään lisäkoulutuksia.

Mutta ammatinharjoittaminen on kasvamassa. Itse tienasin ammatinharjoittajapsykologina viime vuonna n. 70 000 euroa palkansaajatuloksi muutettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millasta materiaalia odotatte? Artikkelit taitaa olla samat psykalle ja logolle😅😅 tuskin kovin psykologista ainakaan sitten :(

Eniten ootan sitä, että tilasto ois vähentyny (ja ehkä myös helpottunu) huomattavasti 😄

Tätä todella myös toivon😂 Ei oikein tää tilaston kertaaminen oo napannu. Moti hukassa tilastoon, kun ei edes tiedä tuleeko sitä koko kokeeseen.

Materiaali kyllä jännittää 😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millasta materiaalia odotatte? Artikkelit taitaa olla samat psykalle ja logolle😅😅 tuskin kovin psykologista ainakaan sitten :(

Eniten ootan sitä, että tilasto ois vähentyny (ja ehkä myös helpottunu) huomattavasti 😄

Tätä todella myös toivon😂 Ei oikein tää tilaston kertaaminen oo napannu. Moti hukassa tilastoon, kun ei edes tiedä tuleeko sitä koko kokeeseen.

Materiaali kyllä jännittää 😬

Ei edes tiedä millä mittakaavalla sitä tulee kokeeseen ***

Tää on kyllä nihkeä vuosi hakea.

Erityisesti jos on kokemusta vuodesta 2019, jolloin "tilastokirja poistui". :DDD

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä nihkeä vuosi hakea.

Erityisesti jos on kokemusta vuodesta 2019, jolloin "tilastokirja poistui". :DDD

Joo, toivottavasti tää tän vuoden tilaston väheneminen ei tarkota samaa kun vuoden 2019 tilastokirjan poistuminen. :D Jos tilastoa tarvitaan siinä mittakaavassa kun aiempina vuosina, ois tosi kiva, että se myös ilmotettais aikasemmin eikä kuukautta ennen koetta, jolloin jo pelkästään artikkeleiden kanssa on ihan tarpeeks hommaa. No, pian nähään miten käy! :)

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä jännityksellä millainen aineisto sieltä pamahtaa ja pärjääkö tällainen viimeiset 10v juristin hommia paiskinut OTM miten hyvin pääsykokeessa. :D Olis kyllä hassu tunne lukea vanhan luokkakaverini Lauri Nummenmaan kirjoittamaa aineistoa, jos semmoista sattuisi tulemaan.

Millainen tämä Nummenmaa oli kouluaikoina? Olen lukenut muutaman hänen kirjansa ja seurannut häntä Twitterissä, ja vaikka hän kiistatta on ansioitunut tutkija, on hänestä tullut kuva konservatiivisena ja kovana oikeistolaisena boomersetänä. Hän on esimerkiksi vastustanut minimipalkan nostoa Amerikassa, jossa monet joutuvat tekemään useampaa työtä ja elävät silti köyhyydessä. Jossain kirjassaan hän sanoi, että sosiaaliturvan leikkaukset ovat hyödyllisiä ja siksi empatian ei pitäisi antaa sokaista, jos mediassa joku sosiaaliturvan varassa oleva kertoo ahdingostaan. Vastustaa kiihkeästi myös ilmastotoimia, feminismiä, transoikeuksia ja nykyistä hallitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä nihkeä vuosi hakea.

Erityisesti jos on kokemusta vuodesta 2019, jolloin "tilastokirja poistui". :DDD

Joo, toivottavasti tää tän vuoden tilaston väheneminen ei tarkota samaa kun vuoden 2019 tilastokirjan poistuminen. :D Jos tilastoa tarvitaan siinä mittakaavassa kun aiempina vuosina, ois tosi kiva, että se myös ilmotettais aikasemmin eikä kuukautta ennen koetta, jolloin jo pelkästään artikkeleiden kanssa on ihan tarpeeks hommaa. No, pian nähään miten käy! :)

Tää on todella huono uudistus että materiaali julkaistaan näin myöhään.