Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
* Ihminen, joka tuntee psykologian laitoksen pääsykoekäytäntöjä, ja on jo koetilanteessa on tietoinen, että oikaisuvaatimuksia kokeesta voi tehdä, ja että se voi jopa olla pääsykokeisiin liittyvä standardikäytäntö, on etulyöntiasemassa suhteessa sellaiseen hakijaan, joka ymmärtää pääsykokeen olevan yksivaiheinen ja tavallinen koe, jossa on oikeat vastaukset.
* Oikaisuvaatimuksen tietoinen käyttäminen osana valintakoetta aiheuttaa myös oikeudellisia periaatteita rikkovan ongelman. Mihin voi lähettää oikaisuvaatimuksen oikaisuvaatimuksen?
Kun tulokset tulivat, ja näin ettei oikeista vastauksista ollut mitään selitteitä, olin todella hämilläni, osin jopa vihainen ja koin epäreiluuden tunnetta. Miksi 1f)-kohdan tyhjästä vastauksesta ei saanut pisteitä? Luin tehtävän 2.16 oikean vastauksen C) ”hyväksyntä: halukkuus hyväksyä kaikenlaisten, myös ei-toivottuja tunteiden, olemassaolo osana arvojen mukaista elämää” Onko tämä jotain sairasta pilaa? Oli kuin keskisormea olisi näytetty päin pläsiä, että hyväksy nyt vaan, me tehdään mitä me tehdään. Se on kiusaamista. Se aiheutti minulle unettomuutta, epätietoisuutta, ja käsittämättömyyden tunnetta. Se saattoi jossain määrin sotkea jopa realiteetin tajua. Onko kaikki vain minun kuvitelmaa? Koin oikeat vastaukset minun mieltäni ja sieluani repivinä, enkä ymmärtänyt mikä ihme minussa yhteisvalinnan mukaan on vikana.
Myös Tehtävän 2.14 ilmoitettu ’oikea’ vastaus d) voidaan ymmärtää vinkkinä. Ennakkomateriaalin opiskelleella ja sisäistäneellä opiskelijalla on kyky assosioida ennakkomateriaalin sisältö valintakokeeseen. Ok, sen minä tajusin, mutta mitä sitten? Oli hirvittävä epätietoisuuden tunne.
Oli sattuman kauppaa, että ehkä vähän yli viikon kuluttua valintakoetulosten julkistamisesta, palasin kurkkimaan vauva-foorumille tätä keskustelua, ja luin sieltä viestejä, joissa kehotettiin lähettämään oikaisuvaatimuksia. Tällöin tajusin, että oikaisuvaatimuskäytäntö on valintakoejärjestelyyn ennakolta suunniteltu ja sisäänrakennettu.
Olisiko yhteisvalinta voinut kertoa oikaisuvaatimuskäytännöstä etukäteen, esimerkiksi valintakokeen nettisivuilla valintakoevaatimusten yhteydessä? ”Yksilöllisiä tulkintoja koevastauksista otetaan vastaan pääsykoetulosten julkistamisen jälkeen oikaisuvaatimusten kautta”. Kokeen olisi pitänyt olla vähintään avoimesti kaksivaiheinen.
Kun kirjoitin ja lähetin oikaisuvaatimuksen, en tehnyt sitä ensisijaisesta esittääkseni motivaatiotani, tai päästäkseni opiskelemaan psykologiaa, vaan koska minun on pakko purkaa kokeen aiheuttama trauma. Käytin oikaisuvaatimukseen ehkä 1-2 viikkoa aikaa, ja se sotki kesäsuunnitelmiani. Mihin muualle minä voisin traumani purkaa, kuin sille taholle, joka on kokeen suunnitellut? Se on varmaankin ainoa taho, joka voi oikaisuvaatimukseni ymmärtää.
Jos en olisi huomannut, että oikaisuvaatimuksia voi tehdä, niin mikä olisi ollut sellainen taho, jossa minua olisi ymmärretty? Olisinko voinut varata psykologilla käyntiajan? Olisiko hän ymmärtänyt minua, istunut viereeni tulkitsemaan koepaperia, ja ymmärtänyt mistä on kyse, vai olisiko hän sanonut minulle, että näet harhoja psykologian valintakokeessa?
Minua mietityttää, että onko ihmisen psyykeen sotkemin oikein? Mietityttää myös se, että miksi sellainen on laillista?
Yhteisvalinta on kokeen toteuttanut ja he ovat varmasti tarkistaneet ja arvioineet kokeen lainmukaisuuden. Mielestäni yhteisvalinta voisi kuitenkin selkeyttää ja julkistaa valintakoejärjestelyn periaatteet, suunnitelmat, tavoitteet, pisteenlaskuperusteet ja syyt sille, miksi yhteisvalinta on tällaisen valintakoejärjestelyn toteuttanut. Se olisi mielestäni avointa, oikeudenmukaista ja ymmärrystä lisäävää. Siihen voisi liittää myös anteeksipyynnön kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat kokeneet valintakokeen epäoikeudenmukaisena.
Uskon, että valintakokeen tekijöillä on ystävällinen ja harkittu tarkoitusperä. He ovat alansa ammattilaisia. He myös haluavat, että psykologiaa opiskeleviin valitaan sellaisia ihmisiä, jotka alalle soveltuvat. Olen tässä kuitenkin yrittänyt selittää sitä, että miksi tällaisen kokeen tekeminen on väärin. Valintakoe on yhteisvalinnan tekemä valitettava harkintavirhe.
Vaikka oikaisuvaatimukseni menisikin läpi, olen vieläkin epätietoinen, niin en usko, että lähden psykologiaa opiskelemaan. Psykologia kyllä kiinnostaa ja voi olla, että haen ensi vuonna uudelleen, mikäli valintakoe on avoimempi ja kaikkia ihmisiä kunnioittava. Ehkä voisin opiskella sitä avoimessa yossa. Minua kuitenkin pelottaa, että mitä ihmettä siellä psykologian laitoksella ihmisille opetetaan, kun pääsykoekin on tällainen.
Pohdin tietenkin myös omaa soveltuvuuttani alalle. Ehkä herkkäluonteisuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokeminen valintakokeesta tarkoittaa sitä, ettei alalle sovellu?
Liitin oikaisuvaatimuksen loppuun seuraavanlaisen eettisen kannanoton:
Kokeen ennakkomateriaali, Aineisto- ja tehtävävihko ja Mallivastaukset ovat olleet pääosin kiinnostavia, hyvin opettavia ja rohkaisevia, ja on ymmärrettävää, että monituhatlukuisesta hakijajoukosta on vaikea tehdä kaikkien kannalta oikeudenmukaisia opiskelijavalintoja. Tämänvuotinen yhteisvalinta on kuitenkin ollut kokonaisuudessaan vääränlainen. Valintakoe on
aiheuttanut tarpeetonta epätietoisuutta siinä mitattavista asioista ja sen pisteenlaskutavasta, mistä on voinut seurata herkkätuntoisille ihmisille sopivuuden rajat ylittävää henkistä haittaa. Kyseessä on toki vain valintakoe ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen voi suhtautua leikillisesti, mutta yleisesti ottaen on tärkeämpää, että ihmisiä kunnioitettaisiin, mikä mahdollistuu parhaiten avoimessa ja rakenteellisessa sosiaalisessa toimintaympäristössä. Ymmärrän, että Helsingin yliopisto järjestää valintakokeet omasta realiteetistaan käsin, enkä tiedä millainen yhteisvalinnan pitäisi olla. Mielestäni voisi kuitenkin olla hyvä, jos Helsingin yliopisto selventäisi kaikille hakijoille koejärjestelyn suunnitelmallisuuden sekä sen pisteenlaskuperusteet. Miksi valintakoe kokonaisuutena oli sellainen kuin se oli?
Usealle ihmiselle on varmaankin tärkeää ymmärtää, miten hänen vastauksensa on arvioitu suhteessa muihin hakijoihin ja suhteessa ennakkomateriaalissa ilmoitettuun tietoon. Nyt toteutettu koejärjestely ei anna hyvää palauterajapintaa sellaiselle hakijalle, joka haluaisi ymmärtää, ja joka kokee, että jokin hänessä tai hänen vastauksissaan on mennyt vikaan, eikä valintakoe silloin anna mahdollisuutta oppimiseen tai ymmärryksen lisääntymiseen. Valintakoe voi pahimmillaan olla ihmistä traumatisoiva: ihminen kokee tulleensa arvioiduksi, hänet on pisteytetty, mutta hän ei tiedä miten ja miksi.
Voisiko yhteisvalinta vähän avata niitä realiteetteja, joissa valintakokeita tehdään, ja pyytää sitten vaikka yliopistoja muuttamaan suomalaista koulutus-, tutkimus- ja hallintopolitiikkaa?
Tämä nyt on vähän tällaista, mutta olisihan se parempi, että yhteiskunnassa prosessoitaisiin hallintoa kuin pohjamudissa rämpiviä ihmisiä! :)
Tämä oli hyvä, kiitos :D melkein jo menin aluksi lankaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatkohan mielensäpahoittajat ja trollit siirtyä tästä keskustelusta muualle, jotta asiallinen sävy keskustelussa voisi jatkua. Oikaisuvaatimuksesta puhuva henkilö (henkilöt) ei ole disannut täällä ketään, vaan on yleisesti puhunut kokeen pisteytyksestä ja sen ongelmista. Sen sijaan trollit ja mielensäpahoittajat haukkuvat näitä henkilöitä suoraan. Jos olette trolleja niin olisi hyvä miettiä omaa käytöstään uudestaan. Jos olette sisäänpäässeitä ja osaavia ihmisiä niin ihmettelen suuresti tarvettanne lytätä oikaisivaatimuksen tekijöitä. Tehän olette suoriutuneet joka tapauksessa hyvin, eikä se ole kiinni kokeentekijöiden mahdollisista virheistä.
Ja ennenkuin kukaan kivittää, niin täällä on paljon asiallista keskustelua sisäänpäässeiltä, oikaisua vaativilta ja ulkopuolisilta. Kommenttini koskee vain epäasiallisia tapauksia. Eri mieltäkin saa olla keskenään kunhan puhuu kunnioittavaan sävyyn.Oikaisuvaatimuksia vaativat tuntuvat pitävän yliopiston hallintoa idioottina, joka ei muka osaisi hoitaa asioita. Voin kertoa, että esim. kaikki arvosteluperusteiden muutokset on käytä juristien kanssa läpi juuri sen vuoksi että oikaisuvaatimuksilta saadaan leikattua pohja pois.
Oletko tutustunut tähän nimenomaiseen kokeeseen?
Siinä oli huomattavan suuri määrä virheitä. On täysin selvää, että sitä ei ole käyty juristin kanssa läpi.
Toki sekin on huomattavan selvää, että oikaisupyynnöt eivät tule menestymään. Juristi laatii hienoin sanakääntein vastineen, jossa todetaan, että arvostelu on tehty kaikille samoin, joten tasapuolista on, ja pari virheellistä tehtävää jätettiin arvostelematta kaikilta.
Sellaisia ne juristit ovat. Teen omassa työssäni paljon yhteistyötä heidän kanssaan. He saavat aina sanoa viimeisen sanan joka asiaan ja sen kanssa sitten eletään ja tehdään töitä.
Sun mielestä virheitä. Suurin osa niistä on pilkunnus*imista oman kapeakatseisen ajatuksen kautta. Sä et ole tehnyt yhdenkään juristin kanssa töitä tai sit sun oma ammattitaito ei riitä, jos sä luulet, että juristit aina vetää pidemmän korren.
Just näin. Jos itse on varma asiastaan, juristit eivät maalita tai jyrää.
Eettinen kannanotto LOPPU kirjoitti:
Voisiko yhteisvalinta vähän avata niitä realiteetteja, joissa valintakokeita tehdään, ja pyytää sitten vaikka yliopistoja muuttamaan suomalaista koulutus-, tutkimus- ja hallintopolitiikkaa?
Tämä nyt on vähän tällaista, mutta olisihan se parempi, että yhteiskunnassa prosessoitaisiin hallintoa kuin pohjamudissa rämpiviä ihmisiä! :)
Joo, en jaksanut lukea. Mutta kyllä, pääsykokeen tekijöiden ei tarvitse avata sitä mitä haetaan milläkin ja se on ihan oikein.
Eettinen kannanotto 6 kirjoitti:
Tehtävä 3:n yllätysartikkeli
Jätin koetilanteessa vastaamatta kohtiin 3.1-3.9, koska se on oikein. Alla perustelu.
17-sivuiseen englanninkieliseen tieteelliseen tutkimusartikkeliin perustuvan monivalintatehtävän tekeminen koetilanteessa ei ole mielekästä, koska artikkelin lukeminen, sisäistäminen, kääntäminen, sekä oikeanlaisten tulkintojen tekeminen siitä ei ole yliopistollisiin perusopintoihin hakeutuvalta
opiskelijalta vaadittava taito annetun koeajan puitteissa, kun erityisesti huomioidaan, että kokeessa on muutakin tehtävää. Tyhjät vastaukseni osoittavat valintakokeen ennakkomateriaaliin sisältyvän etiikkaa käsittelevän julkaisun (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019) ja Aineisto- ja
tehtävävihkon liite 1:n täydellistä ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Tehtävänannon väite, jonka mukaan vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi, on virheellinen. Olen ilmaissut tämän kannan koetilanteessa jättämällä vastauslomakkeen neliöt 3.1-3.9 tyhjäksi.
Siis olihan nää vitsejä? Jos ei, niin hae hyvä ihminen apua!
Eettinen kannanotto LOPPU kirjoitti:
Voisiko yhteisvalinta vähän avata niitä realiteetteja, joissa valintakokeita tehdään, ja pyytää sitten vaikka yliopistoja muuttamaan suomalaista koulutus-, tutkimus- ja hallintopolitiikkaa?
Tämä nyt on vähän tällaista, mutta olisihan se parempi, että yhteiskunnassa prosessoitaisiin hallintoa kuin pohjamudissa rämpiviä ihmisiä! :)
Ironia kukkii... :D
En tiedä mitä sanoa tuon eettisen kannanottajan kommenteista... Aluksi ajattelin että on tosissaan, sit kun vauhti alkoi kiihtyä, aloin epäillä trollia mutta panostus oli sen verran iso ja kun jutut sakenivat entisestään, aloin taas uskoa että hän on ihan oikeasti tosissaan. Jos on, toivottavasti hakee apua.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sanoa tuon eettisen kannanottajan kommenteista... Aluksi ajattelin että on tosissaan, sit kun vauhti alkoi kiihtyä, aloin epäillä trollia mutta panostus oli sen verran iso ja kun jutut sakenivat entisestään, aloin taas uskoa että hän on ihan oikeasti tosissaan. Jos on, toivottavasti hakee apua.
Sama fiilis. Tuli vibat jopa manian mahdollisuudesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sanoa tuon eettisen kannanottajan kommenteista... Aluksi ajattelin että on tosissaan, sit kun vauhti alkoi kiihtyä, aloin epäillä trollia mutta panostus oli sen verran iso ja kun jutut sakenivat entisestään, aloin taas uskoa että hän on ihan oikeasti tosissaan. Jos on, toivottavasti hakee apua.
Sama fiilis. Tuli vibat jopa manian mahdollisuudesta...
En toki ole ammattilainen, mutta tuli kaikkien harhaluulojen (mm. se, että tässä olisi jokin isompikin ihmiskoe taustalla) takia mieleen maniavaiheessa oleva skitsoaffektiivinen häiriö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sanoa tuon eettisen kannanottajan kommenteista... Aluksi ajattelin että on tosissaan, sit kun vauhti alkoi kiihtyä, aloin epäillä trollia mutta panostus oli sen verran iso ja kun jutut sakenivat entisestään, aloin taas uskoa että hän on ihan oikeasti tosissaan. Jos on, toivottavasti hakee apua.
Sama fiilis. Tuli vibat jopa manian mahdollisuudesta...
En toki ole ammattilainen, mutta tuli kaikkien harhaluulojen (mm. se, että tässä olisi jokin isompikin ihmiskoe taustalla) takia mieleen maniavaiheessa oleva skitsoaffektiivinen häiriö
En myöskään ole vielä ammattilainen, mutta tuon lisäksi yksi mahdollisuus olisi ihan perusbipolaarin maniavaiheeseen liittyvät harhaluulot...
Tällaista reaktiota ei yksikään koe aiemmin ole saanut aikaiseksi, että kyllä se vika nyt vaan on siinä kokeessakin. Ei pelkissä kokelaissa.
Vierailija kirjoitti:
Eettinen kannanotto LOPPU kirjoitti:
Voisiko yhteisvalinta vähän avata niitä realiteetteja, joissa valintakokeita tehdään, ja pyytää sitten vaikka yliopistoja muuttamaan suomalaista koulutus-, tutkimus- ja hallintopolitiikkaa?
Tämä nyt on vähän tällaista, mutta olisihan se parempi, että yhteiskunnassa prosessoitaisiin hallintoa kuin pohjamudissa rämpiviä ihmisiä! :)
Joo, en jaksanut lukea. Mutta kyllä, pääsykokeen tekijöiden ei tarvitse avata sitä mitä haetaan milläkin ja se on ihan oikein.
Se on oikein.
En nyt kommentoi tuota eettistä kannanottoa mitenkään, mutta jos oikeasti meinaatte psykalle, niin ei ehkä ole ihan sopivaa diagnosoida teille täysin tuntemattomia ihmisiä anonyymien nettipostausten perusteella.
Koejärjestely on epäoikeudenmukainen ainakin seuraavista syistä:
* Oikaisuvaatimusten käsittely on valintakoejärjestelyyn etukäteen ajateltu, ja suunniteltu. Näin suuresta hakijoiden ihmismassasta voidaan poimia niitä henkilöitä, jotka ovat valmiita käyttämään vaatimukseen ylimääräistä aikaa, osoittaakseen motivaatioitaan, ja tuodakseen oikaisuvaatimuksessa esiin yksilöllistä ymmärrystä ja näkemystä. Valintakoejärjestelyllä voidaan ymmärtää olevan psykologisen soveltuvuuskokeen luonne. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin oikaisuvaatimuskäytännön salaisuus, sekä se, etten ainakaan minä tiennyt ennen kokeeseen menemistä, että kokeessa on soveltuvuuskokeen luonne. Ymmärtääkseni oikaisuvaatimusten käsittelyperiaatteet ja tulokset eivät ole julkisia, ja vertailua niiden välillä ei voi tehdä.