Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa tuo lottokupongista puhuminen

En minä väitä, että kukaan pelkällä tuurilla olisi päässyt sisään. Tarkoitan sitä, että kahden erinomaisen hakijan välisen kilpailun opiskelupaikasta voi ratkaista väärin arvosteltu logiikkatehtävä, jota toinen hakija ei ehtinyt edes lukemaan. 

Mainitsit itsekin erään olennaisen erottelevan tekijän: "ei ehtinyt edes lukemaan". Osa kokeen tekemisen taitoa on jakaa aikansa oikein. Logiikkatehtävien dissaaminen on jotenkin vähän turhaa - on ollut tiedossa etukäteen, että niitä löytyy kokeesta kaikella todennäköisyydellä.

Joo. En dissannut logiikkatehtäviä. Minä itseasiassa tykkään niistä, ja ratkon niitä välillä ihan omaksi huvikseni. Kyseenalaistin mallivastauksen tuon yhden osatehtävän kohdalta, sillä en ymmärrä, miksi on hyväksytty vaihtoehto E (ei voida ratkaista annetuilla tiedoilla), kun tehtävän pystyy ratkaisemaan yksikäsitteisesti kakkosvihjeen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa tuo lottokupongista puhuminen

En minä väitä, että kukaan pelkällä tuurilla olisi päässyt sisään. Tarkoitan sitä, että kahden erinomaisen hakijan välisen kilpailun opiskelupaikasta voi ratkaista väärin arvosteltu logiikkatehtävä, jota toinen hakija ei ehtinyt edes lukemaan. 

Mainitsit itsekin erään olennaisen erottelevan tekijän: "ei ehtinyt edes lukemaan". Osa kokeen tekemisen taitoa on jakaa aikansa oikein. Logiikkatehtävien dissaaminen on jotenkin vähän turhaa - on ollut tiedossa etukäteen, että niitä löytyy kokeesta kaikella todennäköisyydellä.

Joo. En dissannut logiikkatehtäviä. Minä itseasiassa tykkään niistä, ja ratkon niitä välillä ihan omaksi huvikseni. Kyseenalaistin mallivastauksen tuon yhden osatehtävän kohdalta, sillä en ymmärrä, miksi on hyväksytty vaihtoehto E (ei voida ratkaista annetuilla tiedoilla), kun tehtävän pystyy ratkaisemaan yksikäsitteisesti kakkosvihjeen avulla.

Tuohon taisi olla varjovalmennuksen sivuilla joku selitys. En jaksa etsiä, mutta https://www.varjovalmennus.fi/kurssit/psykologia/ tuolta drive kansio -> tehtävien ratkaisut -> logiikka -> valintakoe 2021

Tuon 4.6 tehtävän pystyi tulkitsemaan kahdella tavalla riippuen siitä tarkoittaako "yhdellä maalilla voittaminen" vain 1-0 tulosta tai mitä tahansa yhden maalin erolla voitettua peliä (1-0, 2-1, 3-2 jne.). Ensimmäisellä sai ratkaisuksi E ja toisella B.

By the way, Vipusen mukaan lähes 10 000 paikkaa on jäänyt jakamatta. Onkohan tässä kyse aloista, joille ei hae edes aloituspaikkojen verran porukkaa?

Vierailija kirjoitti:

By the way, Vipusen mukaan lähes 10 000 paikkaa on jäänyt jakamatta. Onkohan tässä kyse aloista, joille ei hae edes aloituspaikkojen verran porukkaa?

Yhteishaussa 56 619 aloituspaikkaa ja jaettuja paikkoja 58 242. Reippaalla ylitäytöllä siis mennään.

Erillishaku jäi miinukselle. Siellä on tohtoriopintoja, avoimen väyliä, siirtohakuja, kesken jääneiden AMK-opintojen hakuja yms.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, selkeästi väärä pisteytys. Ja se ei ole pitävä argumentti, että arvostelu on ollut kaikille sama. Yhdenvertaisuus hallintomenettelyssä ei tarkoita pelkästään sitä, että arvostelu tehdään kaikille samalla tavalla. Yhdenvertaisuutta tarkastellaan kokonaisarviointina. Yhdenvertaisuutta on loukattu, koska hakijan vastaustyylin valitseminen on vaikuttanut pisteytykseen edullisesti tai epäedullisesti riippuen vastaustyylin valinnasta. Siinä ei paina vaakakupissa enää "sama arvostelu kaikille" argumentti.  Karkeana esimerkkinä, että kokeentekijät päättäisivät, että oikeista vastauksista saa 0 pistettä ja täysin vääristä täydet pisteet. Tämäkään ei olisi yhdenvetainen, vaikka samaa sääntöä sovellettaisiin koko porukkaan.

Höpölöpö. Ei sun ”perustelussa” ole mitään järkeä. Yhdenvertaisuus on vain ja ainoastaan sitä, että kaikille arvostelu on sama.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tossa kokeessa paljonkin, mistä voi valittaa, jos haluaa. Tehtävä 3:n arvostelu on täysin riidattomasti ristiriidassa kokeessa annetun informaation kanssa pisteytyksen osalta. Lisäksi yhden sivun pituinen osatehtävä jätettiin kokonaan arvostelematta kokeen tekijöiden kirjoitusvirheiden takia.

Miksi ihmeessä logiikkaosion tehtävässä 4.6 hyväksytään vastaus e? Se ei ole oikea vastaus. Tehtävän saa ratkaistua tarkasti ja yksikäsitteisesti kakkosvihjeestä. Jos on kiire niin yhdistämällä ykkös- ja kakkosvihje saattaa sujua vielä nopeammin. Selvää on kuitenkin se, että tehtävä voidaan ratkaista annetulla informaatiolla.

Tästä pääsemmekin siihen, että myös tehtävässä 1 hyväksyttiin kahdessa osatehtävässä vastaus, vaikka se on "...ristiriidassa tehtävänannon perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa." Siis mitä? Minun korvaan tuo kuulostaa siltä, että hyväksytään väärä vastaus, koska meillä ei ole resursseja käsitellä oikaisuvaatimuksia. Olihan tuo tehtävä tulkinnanvarainen, kyllä minä sen myönnän, mutta ei kai tehtävää ja ennakkomateriaalia oikein tulkinneita voida siitä rankaista. Vaihtoehtoina tuossa on myöntää, että tehtävä oli liian monitulkintainen ja hyväksyä sekä Bayes että tp/(tp+fp) tai omassa kannassa pysyminen ja perusteleminen, miksi palikkakaava on ristiriidassa tehtävänannon perusidean ja artikkelin todellisen sisällön kanssa. Sen lisäksi, että tuo edellinen lauseeni on todella sekava, se on myös vain minun mielipiteeni. Kyllä yliopistolla varmasti oli ihan hyvät perusteet ratkaista tämä näin. Muilta osin kyse ei kuitenkaan nähdäkseni ole mielipiteistä.

Erottelevan kokeen laatiminen tuhansille ihmisille on varmasti hyvin haastavaa, ja ymmärrän täysin, että virheitä sattuu. Se on inhimillistä, eikä tässä varmasti kukaan ole pahaa tarkoittanut. Saa niistä kuitenkin mainita. Tuntuu omituiselta pohtia, kuinka moni jäi ilman opiskelupaikkaa, koska joku, joka lottosi E:tä tehtävässä 4.6 vei paikan nenän edestä. Se, että lottokuponki voi ratkaista pelin on jo tarpeeksi raakaa (vaikkakin ymmärrettävää). Sitä en halua hyväksyä, että lottokuponki, jossa on eri numerot kuin mitä arvotaan, voi ratkaista pelin.

No kuule kaukana ollaan lottokupongista. Se, että arvosteluvaiheessakin muokataan sitä mitä hyväksytään, on ihan eri asia kuin se, että veikkaamalla nyt joku olisi päässyt todennäköisemmin sisään. Vaikka vastaukset olisivat olleet helpompitulkintaisia ja oikeat vastaukset selvemmin erotettavissa vääristä, joku olisi silti saattanut vetää arvalla, kun ei tiedä. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkonen, miten joku voi edes kysyä, että mitä väliä osapisteytyksellä on? Sehän on itsestäänselvää, että hakijoissa on kymmeniä, jotka olisivat olleet rajojen yli pienienkin osapisteiden turvin. Miten tämmöistä tarvitsee edes selittää?

On totta, että sisään päässeilläkin olisi yhtä lailla voinut tulla osapisteitä, joka vuorostaan olisi voinut nostaa rajoja, mutta ei voi mitenkään tehdä sellaista johtopäätöstä etteikö rannalle jäänyt olisi siltikin voinut päästä osapisteillä sisään. Monet psykan opiskelijatkin ovat sanoneet, että osapisteillä on ollut heidän sisäänpääsyn kannalta merkittävä vaikutus.

Ja on ihan ok antaa nolla pistettä kaikille yhdestä väärästä vaihtoehdosta tai jopa valitsematta jätetystä oikeasta vaihtoehdosta, mutta jos näin menetellään, on se tuotava esiin tehtävänannossa. Omasta mielestäni kokeen pisteytys oli siksi väärä, että se oli täysin tehtävänannon vastainen, eikä siksi, että se oli ”raaka”. Pisteytys on kiistattomasti tehty tässä kokeessa tehtävänannon vastaisesti. Se ei ole oikein, koska se on rokottanut tietyn vastaustaktiikan valinneita hurjasti, vaikka heillä on ollut täysin pätevä syy olettaa, että oma vastaustyyli on tehtävänannon näkökulmasta ”turvallinen”.

Tämä epäoikeudenmukaisuus päätee niin sisäänpäässeisiin kuin rajojen alle jääneisiin, siitä ei mielestäni tarvitse kiistellä.

Luepas valituksesi uudestaan ja mieti hetki. Niillä osapisteillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään väliä, sisään pääsee ne, joilla pisteitä rajan yli, ei niitä aloituspaikkoja yhtäkkiä ilmesty niille, jotka olisi saaneet osapisteitä. Todella hassu ajatuskin.

Se on totta, että ohjeistuksen olisi tullut olla yhtenäinen lopulliseen, mutta perustelu, että tämä olisi heikentänyt sitä, että tiesikö oikeasti, on väärä. Nimenomaan nyt ne oikeasti tietäneet erottuivat, koska eivät lähteneet varulta roiskimaan kuten epävarma hakija.

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkonen, miten joku voi edes kysyä, että mitä väliä osapisteytyksellä on? Sehän on itsestäänselvää, että hakijoissa on kymmeniä, jotka olisivat olleet rajojen yli pienienkin osapisteiden turvin. Miten tämmöistä tarvitsee edes selittää?

On totta, että sisään päässeilläkin olisi yhtä lailla voinut tulla osapisteitä, joka vuorostaan olisi voinut nostaa rajoja, mutta ei voi mitenkään tehdä sellaista johtopäätöstä etteikö rannalle jäänyt olisi siltikin voinut päästä osapisteillä sisään. Monet psykan opiskelijatkin ovat sanoneet, että osapisteillä on ollut heidän sisäänpääsyn kannalta merkittävä vaikutus.

Ja on ihan ok antaa nolla pistettä kaikille yhdestä väärästä vaihtoehdosta tai jopa valitsematta jätetystä oikeasta vaihtoehdosta, mutta jos näin menetellään, on se tuotava esiin tehtävänannossa. Omasta mielestäni kokeen pisteytys oli siksi väärä, että se oli täysin tehtävänannon vastainen, eikä siksi, että se oli ”raaka”. Pisteytys on kiistattomasti tehty tässä kokeessa tehtävänannon vastaisesti. Se ei ole oikein, koska se on rokottanut tietyn vastaustaktiikan valinneita hurjasti, vaikka heillä on ollut täysin pätevä syy olettaa, että oma vastaustyyli on tehtävänannon näkökulmasta ”turvallinen”.

Tämä epäoikeudenmukaisuus päätee niin sisäänpäässeisiin kuin rajojen alle jääneisiin, siitä ei mielestäni tarvitse kiistellä.

Tietyn vastaustekniikan valinneet tulikin karsia! Ei pääsykoe ole sitä varten, että testataan kuinka hyvin systeemiä pyörität. Kaikkea sitä kuuleekin

Onko logiikalla oikeasti niin paljon tekemistä psykan opintojen ja psykologin työn kannalta vai onko logiikkatehtävät pelkkä hakijoita erotteleva seula hakupainealan valintakokeessa?

Kävin avoimessa psykan perus- ja aineopinnot, ei niissä edes mitään logiikkaa tarvittu. Tuleeko jossain vaiheessa opintoja logiikalle oikeasti tarvetta? En kelpuuta tähän mitään "öö no looginen ajattelu on siis silleen tosi hyödyllistä öö noin yleisesti kun öö tekee vaativaa työtä", koska tuolla perusteella jokaisessa yliopiston alan pääsykokeessa pitäisi olla logiikkatehtäviä.

Siksi kysyn kun olisi helpompi motivoida itseään harjoittelemaan logiikkaa jo nyt ensi vuoden pääsykoerumbaa ajatellen, jos en tekisi sitä pelkästään yhden koetilanteen takia.

Ajattele tällaista esimerkkitilannetta: Monivalintatehtävässä on 3 oikeaa väittämää (a, b ja c). Vääriä väittämiä on 2 (d ja e).

Henkilö 1) Hän on 100 % varma, että a ja b vaihtoehdot ovat oikein ja merkitsee ne vastauslomakkeelle. Lisäksi hän pohtii kuumeisesti, että pitävätkö c ja d väittämät paikkaansa. Hän muistaa, että lähes samaa sanamuotoa käytettiin artikkelissa, mutta ei ole ihan varma, että onko jokin osa väittämissä pielessä. Hän jättää ne merkitsemättä, koska noudattaa "varovaista" vastaustapaa. 

Henkilö 2) Hän on 100 % varma, että a, b ja c ovat kaikki oikein ja merkitsee ne. Lisäksi hän pohtii henkilön 1 tapaan d vaihtoehtoa. Hän on hieman epävarma väittämästä, mutta päättää merkitä sen, koska on varma 3 edellisestä ja tehtävänannossa sanotaan, että yhdestä virheestä huolimatta voi kuitenkin saada osapisteitä.

Kysymys: kumpi osasi paremmin? Henkilö 1 sai 2/3 oikein ja henkilö 2 sai 3/3 oikein ja 1 väärin. Kumpikin osasi asiat yhtä hyvin, mahdollisesti tässä kysymyksessä henkilö 2 jopa paremmin, koska hän sai kaikki oikeat valittua ja kummatkin pohtivat yhtä kuumeisesti d vaihtoehtoa (toinen vain merkitsi sen ja toinen jätti merkitsemättä). Toinen sai tehtävästä osapisteet ja toinen nolla pistettä.

Jos tehtävänannossa ei olisi mainittu, että 1 väärä valinta ei pudota pisteitä nollaan, ei henkilö 2 todennäköisesti olisi valinnut d-vaihtoehtoa ja olisi saanut täydet pisteet nollan sijaan. Tämä olisi jo saattanut ratkaista koulupaikan, jos hän on jäänyt aivan hilkulle sisäänpääsyrajasta.

Lopuksi totean näin psykan opiskelijana, että itse en olisi sisällä, ellen olisi miettinyt tarkoin omaa vastaustyyliäni tehtävänannon mukaisesti. Esimerkiksi logiikkaosiossa monet sisäänpäässeistä ovat lotonneet suuren osan tehtävistä (ja saaneet niistä pisteitä), koska tehtävänannon mukaan arvaaminen on sallittua eikä väärä vastaus vedä pisteitä miinukselle. Sama pätee monivalintakysymyksiinkin.

Kannattaa tutustua yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja hallintotuomioistuimen ratkaisuihin. Opiskelijavalintaa koskevia hallintotuomioistuimen päätöksen asiassa on myös saatavilla, jos haluat tutustua tarkemmin. Yksi tuore ratkaisu löytyy myös, jossa nimenomaan monivalintapisteytyksen osalta HaO antanut positiivisen ratkaisun, juuri yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Useimmiten sama arvostelu kaikille tarkoittaa yhdenvertaista kohtelua, mutta ei suinkaan kaikissa tilanteissa. 

Osaatteko sanoa, miksi psykan avoimen varasijoja ei ole vieläkään peruutettu, jos kaikki paikat on kuitenkin otettu vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Ajattele tällaista esimerkkitilannetta: Monivalintatehtävässä on 3 oikeaa väittämää (a, b ja c). Vääriä väittämiä on 2 (d ja e).

Henkilö 1) Hän on 100 % varma, että a ja b vaihtoehdot ovat oikein ja merkitsee ne vastauslomakkeelle. Lisäksi hän pohtii kuumeisesti, että pitävätkö c ja d väittämät paikkaansa. Hän muistaa, että lähes samaa sanamuotoa käytettiin artikkelissa, mutta ei ole ihan varma, että onko jokin osa väittämissä pielessä. Hän jättää ne merkitsemättä, koska noudattaa "varovaista" vastaustapaa. 

Henkilö 2) Hän on 100 % varma, että a, b ja c ovat kaikki oikein ja merkitsee ne. Lisäksi hän pohtii henkilön 1 tapaan d vaihtoehtoa. Hän on hieman epävarma väittämästä, mutta päättää merkitä sen, koska on varma 3 edellisestä ja tehtävänannossa sanotaan, että yhdestä virheestä huolimatta voi kuitenkin saada osapisteitä.

Kysymys: kumpi osasi paremmin? Henkilö 1 sai 2/3 oikein ja henkilö 2 sai 3/3 oikein ja 1 väärin. Kumpikin osasi asiat yhtä hyvin, mahdollisesti tässä kysymyksessä henkilö 2 jopa paremmin, koska hän sai kaikki oikeat valittua ja kummatkin pohtivat yhtä kuumeisesti d vaihtoehtoa (toinen vain merkitsi sen ja toinen jätti merkitsemättä). Toinen sai tehtävästä osapisteet ja toinen nolla pistettä.

Jos tehtävänannossa ei olisi mainittu, että 1 väärä valinta ei pudota pisteitä nollaan, ei henkilö 2 todennäköisesti olisi valinnut d-vaihtoehtoa ja olisi saanut täydet pisteet nollan sijaan. Tämä olisi jo saattanut ratkaista koulupaikan, jos hän on jäänyt aivan hilkulle sisäänpääsyrajasta.

Lopuksi totean näin psykan opiskelijana, että itse en olisi sisällä, ellen olisi miettinyt tarkoin omaa vastaustyyliäni tehtävänannon mukaisesti. Esimerkiksi logiikkaosiossa monet sisäänpäässeistä ovat lotonneet suuren osan tehtävistä (ja saaneet niistä pisteitä), koska tehtävänannon mukaan arvaaminen on sallittua eikä väärä vastaus vedä pisteitä miinukselle. Sama pätee monivalintakysymyksiinkin.

Kunpi ne osapisteet esimerkissäsi sai? Jos tämä olisi esimerkki ko. kokeesta, molemmat olisi saaneet nolla pistettä.

Vierailija kirjoitti:

Osaatteko sanoa, miksi psykan avoimen varasijoja ei ole vieläkään peruutettu, jos kaikki paikat on kuitenkin otettu vastaan?

Vipusen pyöristys, ehdollinen vastaanotto ja jonottaa ylöspäin?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tutustua yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja hallintotuomioistuimen ratkaisuihin. Opiskelijavalintaa koskevia hallintotuomioistuimen päätöksen asiassa on myös saatavilla, jos haluat tutustua tarkemmin. Yksi tuore ratkaisu löytyy myös, jossa nimenomaan monivalintapisteytyksen osalta HaO antanut positiivisen ratkaisun, juuri yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Useimmiten sama arvostelu kaikille tarkoittaa yhdenvertaista kohtelua, mutta ei suinkaan kaikissa tilanteissa. 

Laita mulle yksi ratkaisu, jossa yksittäisen henkilön pisteytyksen on päätetty olleen virheellinen yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta.

Nyt alkaa käydä selväksi, ettei osa keskustelijoista ymmärrä mistä on kyse. Kyse ei siis ole osapisteistä. Jos asia kiinnostaa, niin voi vertailla väittämiä, mallivastauksia ja artikkeleja.

Yksinkertainen  ja täysin hypoteettinen esimerkki: Väittämät abc ovat ennakkomateriaalin mukaan oikein, mutta mallivastausten mukaan vain vaihtoehdot a ja b ovat oikein. Hakija 1 valitsee abc ja jää osatehtävässä nollille, vaikka hänen kuuluisi saada täydet pisteet. Hakija 2 puolestaan valitsee vaihtoehdot a sekä b ja saa täydet pisteet, vaikka hänen kuuluisi saada vain niitä osapisteitä.

Mikään tästä ei ole hakijan vika, ja kaikki paikan saaneet voivat olla ylpeitä itsestään. Jos tällaisia löytää, on niistä kuitenkin ihan perusteltua valittaa. Tässä ei omalla kohdallani ole edes kyse sisäänpääsystä. 

Minulla ei käynyt tehtävä 4.6 kohdalla edes mielessä, että joku voisi tulkita tuota niin, että siinä haetaan 1-0 voittoja. Eikä käynyt kokeen laatijoillakaan kokeen teko- ja testivaiheissa. Ihan sama juttu prevalenssin kanssa. Tässä on paljon epäselvyyksiä, enkä ymmärrä, miten voi olla toista mieltä, jos miettii kokonaisuutta objektiivisesti. Asiasta päättää käsittääkseni viime kädessä hallinto-oikeus. Ihmiset tekevät virheitä enkä minä ainakaan ole kenellekään vihainen tai katkera.

Nauttikaa te opiskelupaikan saaneet kesästä. Te olette kyllä paikkanne ansainneet, eikä kukaan tule sitä paikkaa teiltä viemään. Jos joku haluaa valittaa, niin antakaa hänen tehdä niin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa käydä selväksi, ettei osa keskustelijoista ymmärrä mistä on kyse. Kyse ei siis ole osapisteistä. Jos asia kiinnostaa, niin voi vertailla väittämiä, mallivastauksia ja artikkeleja.

Yksinkertainen  ja täysin hypoteettinen esimerkki: Väittämät abc ovat ennakkomateriaalin mukaan oikein, mutta mallivastausten mukaan vain vaihtoehdot a ja b ovat oikein. Hakija 1 valitsee abc ja jää osatehtävässä nollille, vaikka hänen kuuluisi saada täydet pisteet. Hakija 2 puolestaan valitsee vaihtoehdot a sekä b ja saa täydet pisteet, vaikka hänen kuuluisi saada vain niitä osapisteitä.

Mikään tästä ei ole hakijan vika, ja kaikki paikan saaneet voivat olla ylpeitä itsestään. Jos tällaisia löytää, on niistä kuitenkin ihan perusteltua valittaa. Tässä ei omalla kohdallani ole edes kyse sisäänpääsystä. 

Minulla ei käynyt tehtävä 4.6 kohdalla edes mielessä, että joku voisi tulkita tuota niin, että siinä haetaan 1-0 voittoja. Eikä käynyt kokeen laatijoillakaan kokeen teko- ja testivaiheissa. Ihan sama juttu prevalenssin kanssa. Tässä on paljon epäselvyyksiä, enkä ymmärrä, miten voi olla toista mieltä, jos miettii kokonaisuutta objektiivisesti. Asiasta päättää käsittääkseni viime kädessä hallinto-oikeus. Ihmiset tekevät virheitä enkä minä ainakaan ole kenellekään vihainen tai katkera.

Nauttikaa te opiskelupaikan saaneet kesästä. Te olette kyllä paikkanne ansainneet, eikä kukaan tule sitä paikkaa teiltä viemään. Jos joku haluaa valittaa, niin antakaa hänen tehdä niin.

Sä puhut ihan eri asiasta, osapisteet ei liity lainkaan siihen, jos mallivastaukset on väärin. Siitä pitääkin valittaa, tottakai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa käydä selväksi, ettei osa keskustelijoista ymmärrä mistä on kyse. Kyse ei siis ole osapisteistä. Jos asia kiinnostaa, niin voi vertailla väittämiä, mallivastauksia ja artikkeleja.

Yksinkertainen  ja täysin hypoteettinen esimerkki: Väittämät abc ovat ennakkomateriaalin mukaan oikein, mutta mallivastausten mukaan vain vaihtoehdot a ja b ovat oikein. Hakija 1 valitsee abc ja jää osatehtävässä nollille, vaikka hänen kuuluisi saada täydet pisteet. Hakija 2 puolestaan valitsee vaihtoehdot a sekä b ja saa täydet pisteet, vaikka hänen kuuluisi saada vain niitä osapisteitä.

Mikään tästä ei ole hakijan vika, ja kaikki paikan saaneet voivat olla ylpeitä itsestään. Jos tällaisia löytää, on niistä kuitenkin ihan perusteltua valittaa. Tässä ei omalla kohdallani ole edes kyse sisäänpääsystä. 

Minulla ei käynyt tehtävä 4.6 kohdalla edes mielessä, että joku voisi tulkita tuota niin, että siinä haetaan 1-0 voittoja. Eikä käynyt kokeen laatijoillakaan kokeen teko- ja testivaiheissa. Ihan sama juttu prevalenssin kanssa. Tässä on paljon epäselvyyksiä, enkä ymmärrä, miten voi olla toista mieltä, jos miettii kokonaisuutta objektiivisesti. Asiasta päättää käsittääkseni viime kädessä hallinto-oikeus. Ihmiset tekevät virheitä enkä minä ainakaan ole kenellekään vihainen tai katkera.

Nauttikaa te opiskelupaikan saaneet kesästä. Te olette kyllä paikkanne ansainneet, eikä kukaan tule sitä paikkaa teiltä viemään. Jos joku haluaa valittaa, niin antakaa hänen tehdä niin.

Sä puhut ihan eri asiasta, osapisteet ei liity lainkaan siihen, jos mallivastaukset on väärin. Siitä pitääkin valittaa, tottakai.

Siis mitä? Eikö koe arvosteltu mallivastausten mukaisesti?

En ymmärrä miksi niin moni tuntuu ottavan valitukset ja kokeen kyseenalaistamisen niin raskaasti. Te haluatte psykologeiksi ja tieteessä kuuluukin kyseenalaistaa. Ei minua haittaa olla väärässä, minua haittaa se, että en ole saanut kuulla perusteluja sille, millä tavalla olen väärässä. Ei kokeen epäselvyydet huononna teidän suoritustanne millään tapaa. Oli aavistuksen sopimatonta puhua lottokupongista ja myönnän analogiani olleen vähän ontuva, mutta se, että tuo yksi sana irrotetaan asiayhteydestä ei kyllä ole yhtään sen sopivampaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa käydä selväksi, ettei osa keskustelijoista ymmärrä mistä on kyse. Kyse ei siis ole osapisteistä. Jos asia kiinnostaa, niin voi vertailla väittämiä, mallivastauksia ja artikkeleja.

Yksinkertainen  ja täysin hypoteettinen esimerkki: Väittämät abc ovat ennakkomateriaalin mukaan oikein, mutta mallivastausten mukaan vain vaihtoehdot a ja b ovat oikein. Hakija 1 valitsee abc ja jää osatehtävässä nollille, vaikka hänen kuuluisi saada täydet pisteet. Hakija 2 puolestaan valitsee vaihtoehdot a sekä b ja saa täydet pisteet, vaikka hänen kuuluisi saada vain niitä osapisteitä.

Mikään tästä ei ole hakijan vika, ja kaikki paikan saaneet voivat olla ylpeitä itsestään. Jos tällaisia löytää, on niistä kuitenkin ihan perusteltua valittaa. Tässä ei omalla kohdallani ole edes kyse sisäänpääsystä. 

Minulla ei käynyt tehtävä 4.6 kohdalla edes mielessä, että joku voisi tulkita tuota niin, että siinä haetaan 1-0 voittoja. Eikä käynyt kokeen laatijoillakaan kokeen teko- ja testivaiheissa. Ihan sama juttu prevalenssin kanssa. Tässä on paljon epäselvyyksiä, enkä ymmärrä, miten voi olla toista mieltä, jos miettii kokonaisuutta objektiivisesti. Asiasta päättää käsittääkseni viime kädessä hallinto-oikeus. Ihmiset tekevät virheitä enkä minä ainakaan ole kenellekään vihainen tai katkera.

Nauttikaa te opiskelupaikan saaneet kesästä. Te olette kyllä paikkanne ansainneet, eikä kukaan tule sitä paikkaa teiltä viemään. Jos joku haluaa valittaa, niin antakaa hänen tehdä niin.

Sä puhut ihan eri asiasta, osapisteet ei liity lainkaan siihen, jos mallivastaukset on väärin. Siitä pitääkin valittaa, tottakai.

Siis mitä? Eikö koe arvosteltu mallivastausten mukaisesti?

En ymmärrä miksi niin moni tuntuu ottavan valitukset ja kokeen kyseenalaistamisen niin raskaasti. Te haluatte psykologeiksi ja tieteessä kuuluukin kyseenalaistaa. Ei minua haittaa olla väärässä, minua haittaa se, että en ole saanut kuulla perusteluja sille, millä tavalla olen väärässä. Ei kokeen epäselvyydet huononna teidän suoritustanne millään tapaa. Oli aavistuksen sopimatonta puhua lottokupongista ja myönnän analogiani olleen vähän ontuva, mutta se, että tuo yksi sana irrotetaan asiayhteydestä ei kyllä ole yhtään sen sopivampaa. 

Arvosteltiin, toki. Mutta ei se edelleenkään liity osapisteisiin. Jos virhe havaitaan ja se korjataan, joidenkin pisteet saattavat kasvaa, kyllä. Se ei tarkoita sitä, että arvosteluissa olisi ollut virhe kokonaisuutena.