Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen ketju! Voisiko joku auttaa alanvaihtoa miettivää? Olen DI ja 10 vuotta tietokoneiden parissa alkaa riittää. Ihmisläheisempi työ kiinnostaa. Kannattaakohan käydä kirjoittamassa psykologia vai onko yo-arvosanat relevantteja ainoastaan ensikertalaisille? Mulla on pitkästä matikasta ja fysiikasta L sekä äidinkelestä ja englannista E. Psykologiaa en ole lukiossa yhtään kurssia käynyt, mutta muuten olen aiheesta kirjallisuutta vapaa-ajalla lukenut. Psykoterapeutiksi haluaisin. Ensikertalaisuuskiintiöiden takia tuntuu vähän epätoivoiselta tämä haave.

Olet ensikertalainen hakija, jos et ole ottanut opiskelupaikkaa vastaan 2014 jälkeen. Jos kävisit vielä kirjoittamassa psykologiasta E-L, niin pääsisit yo-papereilla sisään.

Ulkopuolelta huutelen: eikös ole niin, että jos on valmistunut, menettää ensikertalaisuuden opintojen aloitusvuodesta riippumatta? Tuo 2014 pätee siis vain, jos on keskeyttänyt ennen tuota aloitetut opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen ketju! Voisiko joku auttaa alanvaihtoa miettivää? Olen DI ja 10 vuotta tietokoneiden parissa alkaa riittää. Ihmisläheisempi työ kiinnostaa. Kannattaakohan käydä kirjoittamassa psykologia vai onko yo-arvosanat relevantteja ainoastaan ensikertalaisille? Mulla on pitkästä matikasta ja fysiikasta L sekä äidinkelestä ja englannista E. Psykologiaa en ole lukiossa yhtään kurssia käynyt, mutta muuten olen aiheesta kirjallisuutta vapaa-ajalla lukenut. Psykoterapeutiksi haluaisin. Ensikertalaisuuskiintiöiden takia tuntuu vähän epätoivoiselta tämä haave.

Olet ensikertalainen hakija, jos et ole ottanut opiskelupaikkaa vastaan 2014 jälkeen. Jos kävisit vielä kirjoittamassa psykologiasta E-L, niin pääsisit yo-papereilla sisään.

Ei o ensikertalainen jos on valmistunut.

Tuleeko tulokset jo ennen juhannusta?

Peukku ylös= kyllä!

Peukku alas = ei!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois kyllä älyttömän mielenkiintoista tietää, pohditaanko yliopistolla yhtään mitään näihin typoihin liittyen. Hakijana turhauttaa stressata tällaisesta jo toista kuukautta. Pahoin vaan pelkään, että mitään virhettä tai huomautuksen sijaa ei myönnetä olevan. Yliopisto saa hyvät uudet opiskelijat, ei muulla tunnu olevan väliä.

Eihän niille oikeasti olekaan mitään väliä pääsetkö sinä vai minä sinne.

Ei tietenkään, mutta toivoa kuitenkin saa, että yliopistoja instituutioina ja valintaprosesseja yleisesti ohjaisi jotkut hyvän tavan mukaisuutta ja johdonmukaisuutta sivuavat periaatteet.

Jokaisella on oikeus hyvään hallintoon, joka sisältää laissa määrittelyjä tiettyjä  viranomaiselle asetettuja velvotteita kohdella hallinnossa asioivia tietyllä tavoin. Hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisella tavoitellaan toiminnallista sujuvuutta, menettelyllistä ennakoivuutta sekä sisällöllistä asian- ja lainmukaisuutta. Hyvän hallinnan periaatteita ovat muun muassa neuvontavelvollisuus, palveluperiaate ja hyvän kielenkäytön vaatimus. Hyvä hallinto edellyttää, että viranomaiset kohtelevat hallinnon asiakkaita tasapuolisesti eivätkä syrji heitä.

Menettelyllinen ennakoitavuus tässä sekoilussa ei ainakaan perusjärjellä aprikoituna toteudu :Dd

Opiskelijavalintapäätökset ovat hallintopäätöksiä, joihin sovelletaan hallintolain säännöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois kyllä älyttömän mielenkiintoista tietää, pohditaanko yliopistolla yhtään mitään näihin typoihin liittyen. Hakijana turhauttaa stressata tällaisesta jo toista kuukautta. Pahoin vaan pelkään, että mitään virhettä tai huomautuksen sijaa ei myönnetä olevan. Yliopisto saa hyvät uudet opiskelijat, ei muulla tunnu olevan väliä.

Eihän niille oikeasti olekaan mitään väliä pääsetkö sinä vai minä sinne.

Ei tietenkään, mutta toivoa kuitenkin saa, että yliopistoja instituutioina ja valintaprosesseja yleisesti ohjaisi jotkut hyvän tavan mukaisuutta ja johdonmukaisuutta sivuavat periaatteet.

Jokaisella on oikeus hyvään hallintoon, joka sisältää laissa määrittelyjä tiettyjä  viranomaiselle asetettuja velvotteita kohdella hallinnossa asioivia tietyllä tavoin. Hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisella tavoitellaan toiminnallista sujuvuutta, menettelyllistä ennakoivuutta sekä sisällöllistä asian- ja lainmukaisuutta. Hyvän hallinnan periaatteita ovat muun muassa neuvontavelvollisuus, palveluperiaate ja hyvän kielenkäytön vaatimus. Hyvä hallinto edellyttää, että viranomaiset kohtelevat hallinnon asiakkaita tasapuolisesti eivätkä syrji heitä.

Menettelyllinen ennakoitavuus tässä sekoilussa ei ainakaan perusjärjellä aprikoituna toteudu :Dd

ei toteutunut viime vuonnakaan

Mistä näkee milloin yliopisto-opinnot alkavat syksyllä?

Vierailija kirjoitti:

Mistä näkee milloin yliopisto-opinnot alkavat syksyllä?

Orientaatioviikko on yleensä elokuun lopussa. Opetus alkaa syyskuun alussa. Tarkemmin näkee yliopiston opinto-oppaasta, ne ovat julkisesti netissä.

Esim. Oulussa näyttäisi alkavan "Teknologiatuettu oppiminen ja opintoihin orientoituminen" 30.8. ja "Kehityspsykologia I" 14.9.

Kiitoksia vastauksista! Tiedän, että psykoterapeutiksi pääsee myös muita reittejä, mutta psykologiareitti tuntuisi kiinnostavimmalta. Ennen terapeutin opintoja pitää olla tietty määrä alan kokemusta ja en usko viihtyväni sairaanhoitajana tai sosionomina, vaan haluaisin jotain paljon teoreettisempaa ja luulen myös, että psykologiasta olisi terapeutin työssä paljon hyötyä. Psykiatriareitti olisi muuten hyvä, mutta veisi liikaa aikaa. Kognitiivista psykoterapiaa aikuisille haluaisin tarjota terapeuttina. T. Alanvaihtoa miettivä DI

Vierailija kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista! Tiedän, että psykoterapeutiksi pääsee myös muita reittejä, mutta psykologiareitti tuntuisi kiinnostavimmalta. Ennen terapeutin opintoja pitää olla tietty määrä alan kokemusta ja en usko viihtyväni sairaanhoitajana tai sosionomina, vaan haluaisin jotain paljon teoreettisempaa ja luulen myös, että psykologiasta olisi terapeutin työssä paljon hyötyä. Psykiatriareitti olisi muuten hyvä, mutta veisi liikaa aikaa. Kognitiivista psykoterapiaa aikuisille haluaisin tarjota terapeuttina. T. Alanvaihtoa miettivä DI

sosionomista en tiedä voiko ne hakea psykoterpeutiksi, mutta sosiaalityöntekijät voi. Sosiaalityöntekijät voi tehdä töitä ihan laidasta laitaan ja sieltä varmaan sinullekin löytyisi mielenkiintoinen työ, että saat pakollisen työkokemuksen kasaan

Vierailija kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista! Tiedän, että psykoterapeutiksi pääsee myös muita reittejä, mutta psykologiareitti tuntuisi kiinnostavimmalta. Ennen terapeutin opintoja pitää olla tietty määrä alan kokemusta ja en usko viihtyväni sairaanhoitajana tai sosionomina, vaan haluaisin jotain paljon teoreettisempaa ja luulen myös, että psykologiasta olisi terapeutin työssä paljon hyötyä. Psykiatriareitti olisi muuten hyvä, mutta veisi liikaa aikaa. Kognitiivista psykoterapiaa aikuisille haluaisin tarjota terapeuttina. T. Alanvaihtoa miettivä DI

Psykologireitti on siis vain kovin hankala, koska sisäänpääsy on niin hankalaa. Nyt ei enää ole edes tilastoa, missä aiemmista opinnoistasi olisi ollut hyötyä. Ei tietenkään ole mahdoton päästä toiskertalaisena lukemaan psykaa, mutta vaikeaa se on. Se on hyvä tiedostaa etukäteen.

Sun kannattaa aloittaa nyt heti psykan perus- ja aineopintojen lukeminen. Silloin voit hakea myös maisteriväylässä ja valmistua aikanaan nopeammin.

Psykaa pitää lukea ihan riittävästi kyllä psykoterapeuttiopintoja varten, oli pohja mikä vaan. :)

Minä en kyllä suosittele psykalle hakemista kenellekään, joka ei todistuksella voi hakea :D Ei ole mitään varmuutta, että sinne pääsee, vaikka yrittäisi vuodesta toiseen, eikä se muutenkaan ole mikään autuaaksitekevä ala.

Toki on jotain tehtäviä, kuten psykologiset arvioinnit, joita vain psykologit voivat tehdä, mutta jos ei välttämättä juuri niitä tarvitse päästä tekemään, niin samankaltaisiin töihin pääsee eri reittejäkin paljon helpommalla ja varmemmin. Sivuaineenakin voi aina lukea psykaa, jos kiinnostaa.

Ainakin kannattaa tutustua eri vaihtoehtoihin avoimin mielin!

Säikähdän joka kerta kun saan sähköpostia

Niin, puhtaalta arpapeliltä tuo haku kyllä vaikuttaa, kun hakijoita on niin paljon ja suurin osa tosi hyviä. Pitääpä lukea tarkemmin tuo lista terapeutiksi soveltuvista tutkinnoista läpi. Näköjään listassa on eksoottisiakin kouluksia, kuten esimerkiksi FM pääaineena musiikkiterapia. Tuollaisissa vaan se riittävän työkokemuksen saaminen voi osoittautua hankalaksi. T. Alanvaihtoa miettivä

Vierailija kirjoitti:

Niin, puhtaalta arpapeliltä tuo haku kyllä vaikuttaa, kun hakijoita on niin paljon ja suurin osa tosi hyviä. Pitääpä lukea tarkemmin tuo lista terapeutiksi soveltuvista tutkinnoista läpi. Näköjään listassa on eksoottisiakin kouluksia, kuten esimerkiksi FM pääaineena musiikkiterapia. Tuollaisissa vaan se riittävän työkokemuksen saaminen voi osoittautua hankalaksi. T. Alanvaihtoa miettivä

Musiikkiterapian ohjelmaan vaan ei taida päästä kuin suorittamalla avoimessa käytännössä kaikki kandiopinnot kypsäriä lukuunottamatta? Varmasti mielenkiintoinen polku, jos tuohon on mahdollisuus, mutta paljon muitakin on! Itse varmaan lähtisin teologian tai yleisen kasvatustieteen kautta miettimään, jos terapeuttinen työ olisi tähtäimessä. Palkassa pohjakoulutus ei maisterien välillä juurikaan näy, AMK-pohjalla saattaa näkyä. Toki yksityisenä ammatinharjoittajanahan itsensä voi hinnotella miten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin, puhtaalta arpapeliltä tuo haku kyllä vaikuttaa, kun hakijoita on niin paljon ja suurin osa tosi hyviä. Pitääpä lukea tarkemmin tuo lista terapeutiksi soveltuvista tutkinnoista läpi. Näköjään listassa on eksoottisiakin kouluksia, kuten esimerkiksi FM pääaineena musiikkiterapia. Tuollaisissa vaan se riittävän työkokemuksen saaminen voi osoittautua hankalaksi. T. Alanvaihtoa miettivä

Ja turhaan viet jonkun psykologiaan hakevan paikan, jos oikeasti psykologin työ ei sinua kiinnosta vaan vain psykoterapeutti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, puhtaalta arpapeliltä tuo haku kyllä vaikuttaa, kun hakijoita on niin paljon ja suurin osa tosi hyviä. Pitääpä lukea tarkemmin tuo lista terapeutiksi soveltuvista tutkinnoista läpi. Näköjään listassa on eksoottisiakin kouluksia, kuten esimerkiksi FM pääaineena musiikkiterapia. Tuollaisissa vaan se riittävän työkokemuksen saaminen voi osoittautua hankalaksi. T. Alanvaihtoa miettivä

Musiikkiterapian ohjelmaan vaan ei taida päästä kuin suorittamalla avoimessa käytännössä kaikki kandiopinnot kypsäriä lukuunottamatta? Varmasti mielenkiintoinen polku, jos tuohon on mahdollisuus, mutta paljon muitakin on! Itse varmaan lähtisin teologian tai yleisen kasvatustieteen kautta miettimään, jos terapeuttinen työ olisi tähtäimessä. Palkassa pohjakoulutus ei maisterien välillä juurikaan näy, AMK-pohjalla saattaa näkyä. Toki yksityisenä ammatinharjoittajanahan itsensä voi hinnotella miten vaan.

Yleisestä valmistuu työpöytätöihin, ei asiakastyöhön. Erityispedagogiikasta sen sijaan pääsee terapeutiksi. Se on samalla vaativin kasvatustieteellisen ala päästä sisään, mutta helpompaa silti kuin psyka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista! Tiedän, että psykoterapeutiksi pääsee myös muita reittejä, mutta psykologiareitti tuntuisi kiinnostavimmalta. Ennen terapeutin opintoja pitää olla tietty määrä alan kokemusta ja en usko viihtyväni sairaanhoitajana tai sosionomina, vaan haluaisin jotain paljon teoreettisempaa ja luulen myös, että psykologiasta olisi terapeutin työssä paljon hyötyä. Psykiatriareitti olisi muuten hyvä, mutta veisi liikaa aikaa. Kognitiivista psykoterapiaa aikuisille haluaisin tarjota terapeuttina. T. Alanvaihtoa miettivä DI

sosionomista en tiedä voiko ne hakea psykoterpeutiksi, mutta sosiaalityöntekijät voi. Sosiaalityöntekijät voi tehdä töitä ihan laidasta laitaan ja sieltä varmaan sinullekin löytyisi mielenkiintoinen työ, että saat pakollisen työkokemuksen kasaan

Kyllä voi ja erittäin mielekäs reitti. Voi erikoistua mielenterveyteen ja mm. mulla 1/3 opinnoista psykologiaa yliopistossa. Nyt psykiatrisella ja kokemus kertyy psykoterapeutin opintoihin :) Mutta haen myös psykalle. Monta mielekästä reittiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, puhtaalta arpapeliltä tuo haku kyllä vaikuttaa, kun hakijoita on niin paljon ja suurin osa tosi hyviä. Pitääpä lukea tarkemmin tuo lista terapeutiksi soveltuvista tutkinnoista läpi. Näköjään listassa on eksoottisiakin kouluksia, kuten esimerkiksi FM pääaineena musiikkiterapia. Tuollaisissa vaan se riittävän työkokemuksen saaminen voi osoittautua hankalaksi. T. Alanvaihtoa miettivä

Musiikkiterapian ohjelmaan vaan ei taida päästä kuin suorittamalla avoimessa käytännössä kaikki kandiopinnot kypsäriä lukuunottamatta? Varmasti mielenkiintoinen polku, jos tuohon on mahdollisuus, mutta paljon muitakin on! Itse varmaan lähtisin teologian tai yleisen kasvatustieteen kautta miettimään, jos terapeuttinen työ olisi tähtäimessä. Palkassa pohjakoulutus ei maisterien välillä juurikaan näy, AMK-pohjalla saattaa näkyä. Toki yksityisenä ammatinharjoittajanahan itsensä voi hinnotella miten vaan.

Yleisestä valmistuu työpöytätöihin, ei asiakastyöhön. Erityispedagogiikasta sen sijaan pääsee terapeutiksi. Se on samalla vaativin kasvatustieteellisen ala päästä sisään, mutta helpompaa silti kuin psyka.

Eiköhän kasvatustieteen maisteri on kelpoinen terapiakoulutukseen pääaineesta riippumatta. Hyvä etenkin sellaisille ihmisille, joita ei pedagogiset opinnot niin kiinnosta. Monissa yliopistoissa yleisellä on eniten vapaavalintaisia opintoja, jolloin voi suoraan opiskella aikuistyöhön sopivia juttuja ilman, että tarvii käyttää aikaa askarteluun ja lautapeleihin.

Maaret Kallio (psykoterapeutti & kouluttajapsykoterapeutti) on pohjakoulutukseltaan sosionomi. Jos mahdollisuus opiskella enemmän täysipäiväisesti, suosittelen tutustumaan myös toimintaterapiaan. Tekevät paljon mm. toimintakyvyn arvioita ja opinnoissa melko paljon psykologiaa. Soveltuu pohjakoulutukseksi psykoterapiaan. Toki se 100% psykososiaalinen asiakastyö oltava minimi 2 vuotta. Tiedän ihmisiä jotka eivät ole päässeet esim Helsinkiin vielä 6 vuoden kokemuksella, mutta muualle kyllä, riippuu yliopistostakin. Kokemus on silti oltava tosiaan se 2 vuotta täyttä asiakastyötä, usein sen kerryttämiseen menee minimi 4 vuotta. Mikä on mielestäni hyvä!