Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku perusteli täällä Bayesin kaavaa sillä, että vuoden 2017 tehtävässä piti ottaa esiintyvyys huomioon. Siinä vuoden 2017 tehtävässä pyydetään laskemaan PPV "satunnaisesti valitulle suomalaiselle". TOTTAKAI esiintyvyys täytyy ottaa huomioon jos lasketaan PPV satunnaisesti valitulle suomalaiselle. Tässä tehtävässä ei kuitenkaan mitenkään käy ilmi, että PPV pitäisi laskea satunnaisesti valitulle suomalaiselle. Puhuttiin vain "henkilöstä". Jos tehtävässä on ensin puhuttu 250 henkilöstä, jotka osallistuivat tutkimukseen ja sitten pyydetään laskemaan PPV henkilölle, niin eikö ole aika loogista olettaa, että puhutaan nimenomaan tutkimukseen osallistuneesta henkilöstä? Millä logiikalla henkilö viittaa satunnaiseen suomalaiseen? Olen samaa mieltä, että tehtävään olisi selkeästi pitänyt laittaa "tutkittavalle henkilölle". Mutta sitten tehtävä ei olisi ollut tarpeeksi erotteleva.
Mielestäni tehtävänannon "todennäköisyys että henkilöllä on/ei ole lukihäiriö, kun se hänelle uuden testin perusteella luokitellaan" viittaa kyllä melko selkeästi, että kyseessä on tutkimukseen osallistunut henkilö. Koko tehtävässä puhutaan testistä vain tuon tutkimusryhmän osallistujien suhteen (nuo lukihäiriön esiintyvyydet populaatiossa yms tulkitsen vain "turhaksi taustatiedoksi"), eikä missään puhuta, että testiä toteutettaisi muulla väestöllä.
Niinpä, samaa mieltä. Ja jos vuoden 2017 vastaavassa tehtävässä on pyydetty laskemaan PPV satunnaiselle suomalaiselle, niin tämäkin viittaa siihen, että nyt ei ollut kyse satunnaisesta suomalaisesta. Jos tässä tehtävässä olisi tarkoitettu satunnaista suomalaista, niin PPV olisi pyydetty laskemaan satunnaiselle suomalaiselle, kuten v. 2017 tehtävässä. Oisko tämä nyt vihdoin loppuun käsitelty?
logolle? kirjoitti:
Päivittyikö teillä tänään jo opintopolkuun varasijat? Logolle varasijalla 1 ja stressi alkaa kasaantua 😳
Onko se sun eka hakutoive? Onnea, on kyllä ihme jos et pääse!
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Voiko suoremmin enää sanoa :D tässä on samanlainen tilanne kuin kokeessa ja kerrotaan suoraan, että 2x2 taulukosta laskettu PPV on väärä
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Niin, tämä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että taulukosta 2x2 ei voi laskea PPV:tä väestöstä satunnaisesti valitulle henkilön. Ei tietenkään, jos esiintyvyys ei ole sama kuin väestössä. Taulukosta voi kuitenkin laskea PPV:n tutkimukseen osallistuneelle henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Voiko suoremmin enää sanoa :D tässä on samanlainen tilanne kuin kokeessa ja kerrotaan suoraan, että 2x2 taulukosta laskettu PPV on väärä
Ei kai sitä kukaan kiellä että asia on noin mutta oleellista tässä on se, onko ennakkomateriaalien perusteella voinut todeta tuon saman asian (jolloin prevalenssi olisi luultavasti tässä laskussa pitänyt huomioida) vai ei (jolloin ei ole tarvinnut huomioida). Nythän tehtäviin piti vastata aineiston ja ennakkomateriaalien tietojen perusteella, oletuksena ei ollut että on lisäksi googlannut kaikenlaista taustatietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"However, PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population. Typically the reason the prevalence in a 2 × 2 table does not reflect the population prevalence is because the table is based on case-control data in which a specified number of cases (patients with disease) and controls (patients without disease) are studied for the purpose of finding associations. For example, in Table 1 the hypothetical data are based on a case-control study with 30 cases and 50 controls and thus the prevalence of disease is (30/80)=37.5%. Using the same calculations as above but with a prevalence of 37.5%, the PPV equals 94%, which is incorrect, as we know the prevalence in the population is 0.003%. Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)."
(Diagnostic tests: how to estimate the positive predictive value: https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Niin, tämä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että taulukosta 2x2 ei voi laskea PPV:tä väestöstä satunnaisesti valitulle henkilön. Ei tietenkään, jos esiintyvyys ei ole sama kuin väestössä. Taulukosta voi kuitenkin laskea PPV:n tutkimukseen osallistuneelle henkilölle.
Niinpä, totta tämäkin. Ei tää oo niin mustavalkoinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäikö yksikään osio (1. ROC, 2. Aineisto 3. Enkkuartikkeli+aineisto 4. Logiikka) lähes nollille/arvailuksi? Nuoli ylös = kyllä, nuoli alas = ei
Ehdin juuri ja juuri tehdä kaikki, mutta nyt jälkeen päin oon huomannut, että tuli virheitä sellaisiin tehtäviin, jotka olisin osannut, jos olisin vähän pidempään ehtinyt miettiä. Toisaalta taas jotain tehtäviä olisi jäänyt kokonaan tekemättä, jos olisin miettinyt pidempään. Kyllä tuo aikapaine vaikutti paljon ainakin omaan suoritukseen. Miten muilla?
Jätin logiikan viimeiseksi, koska ajattelin, että pärjään siinä huonoiten. Meinasi tulla paniikki kun kahta viimeistä tehtävää pähkäillessä huomasin, että aika loppuu ihan kohta. Eihän siinä hermot pysyneet enää kasassa. Muuten meni aika hyvin, olin melko tyyni ja tein järjestelmällisesti.
Olen koko ajan ajatellut, että en pääse sisään, liian vaikea koe. Sitten koe menikin melko hyvin ja nyt en olisi edes hirveän yllättynyt, jos pääsisinkin sisään (tosin en siitäkään, että en pääsisi). Alkaa nousta villi toiveikkuus ja ilo että jos pääsenkin opiskelemaan! Tässä on oikeasti alettava miettiä, miten a) selviän seuraavista viikoista niin että tekisin muutakin kuin pohdin pääsinkö sisään vai en ja b) selviän siitä, jos tulos onkin että en päässyt.
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Puolet ÅA:n todistusvalinnoista suunnilleeb julkaistu vipusessa...Onko kukaan kuullut sieltä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Siis näitä kokeita oikeesti tekee (ja oikolukee???) ihmiset, joilla sekä lasku- että kirjoitustaito on tätä luokkaa. Pientä ristiriitaa havaittavissa vaatimuksissa hakijoita kohtaan?
Päivitetäänkö vipusta muuta kuin aamulla? Siis valintojen suhteen.
Luulen, että logiikan osio on ollut sellainen, jossa moni on veikannut vastauksia. Luulisin, että toi 5% puuttuva painotus tulisi siihen 1. tehtävään tai sitten 2.tehtävään, kuitenkin sellaiseen tehtävään joka perustuu ennakkomateriaaliin.
Vierailija kirjoitti:
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Luulen, että artikkeliosioon. Ja se harmittaa, koska kapsahtelin joka kompakysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Sen kokeen alussa näytettiin korjatut painotukset eli 15, 30, 30 ja 25
Tai sit ne ei ees huomannu, ett 5 % on jääny jakamatta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Sen kokeen alussa näytettiin korjatut painotukset eli 15, 30, 30 ja 25
Siinä korjattiin vain tehtävien numerot, nuo prosenttiosuudet oli samat kuin tehtävävihossakin.
Vierailija kirjoitti:
Päivitetäänkö vipusta muuta kuin aamulla? Siis valintojen suhteen.
Ei, eikä se myöskään päivity ihan joka aamu. Siis ehkä kerran parissa viikossa jää joku aamu päivittymättä.
Voisiko joku ystävällisesti pistää kuvan koko tehtävänannosta?