Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Osasko täällä kukaan vieläkään vastata siihen, mitä "posterior probability" tarkoittaa? Artikkelissa sanotaan, että ennen testiä lasketaan "prior probabilityn" tai prevalenssin mukaan ja testin jälkeen posterior probabilityn mukaan. Mutta mitä ihmettä tuo posterior probability tarkoittaa?
Tehdään ensin testi ja sen tulosten mukaan tietynlainen jatkotesti.
Ensi vuonna kannattaa oikeasti lukea joku tilastollisten menetelmien teos pohjaksi.
Vierailija kirjoitti:
No niin millanen on suunnitelmasi päivälle, jolloin menet lukemaan opintopolusta "et saanut opiakelupaikkaa" . Anteeksi synkkä aihe ja onneksiolkoon niilli, joiden ei tarvitse tuota lukea. Mutta miten valmistaudun.
Oon päättänyt, etten lue sitä ainakaan töissä. Kotona kaikessa yksinäisyydessä, että voin myös vapaasti tuntea kaikki tunteet epäonnistumista kohtaan. Voisin juoda pari kaljaa ja syödä suklaata lohdutukseen :D
Hlökohtaisesti tämä Opintopolun -viesti tulee olemaan kova paikka, sillä tein p*rse ruvella töitä kokeen eteen. Välivuosia alkaa oleen jo hyvä määrä ja halu uudesta elämänvaiheesta on kova. Kaverit tiputtelee yksitellen kouluihin ja tuntuu, että oon jotenki jumittunu tai viallinen, kun ovet ei aukea.
Viimeiset pari vuotta on joutunut muuntautumaan kokeen -ja haun kriteerien mukaisesti ja se nyt ei ole ainakaan helpottanut sisäänpääsyn mahdollisuutta. Nyt pitäisi valmistautua sosiaalityön pääsykokeeseen mut menovesi ja moti on jokseenkin hukkunut, sillä tätä keskustelua lukiessa on tullut tunne, etten tule pääsemään sisälle tänäkään vuonna. Toivotaan, että tässä ketjussa mahdollisimman moni välttyisi tältä ikävältä Opintopolun -viestiltä.
Onko pääsykokeesta molemmilla kotimaisilla olemassa versiot kuten yo-kokeissa? Niistä voi todeta suoraan, onko kyseessä tahallisuus vai tahattomuus.
Onnea kaikille hakeneille toivottelee täällä fuksivuotta lopetteleva psykalainen. Kiinnostaisi tietää VALINTAKOKEESEEN osallistuneista, että kuinka monella on yli 50% usko, että pääsee kokeella sisään (peukku ylös) ja kuinka monella alle 50% usko (peukku alas).
Kuinka moni oli pettynyt kokeen suunnittelijoiden ratkaisuihin kokeen sisällöstä? Peukku ylös olin, peukku alas en ollut
Vierailija kirjoitti:
Onko pääsykokeesta molemmilla kotimaisilla olemassa versiot kuten yo-kokeissa? Niistä voi todeta suoraan, onko kyseessä tahallisuus vai tahattomuus.
Muistaakseni täällä joku ruotsinkielisen kokeen tehnyt ihmetteli myös kokeen käännösvirheitä, joten olisiko sittenkin tehty tarkoituksella...? Riippuu tietysti, olivatko virheet samoissa sanoissa.
Onko muka ruotsiksi sokeutunut ja sokkoutettu yhtä samannäköisiä samoja keskenään kuin suomeksi. Veikkaan ettei ole
Ruotsinkielisillä varmaan omat kirjotusvirheensä
Tuosta PPV kaavasta ei näytä vieläkään olevan yksimielisyyttä. Kumpi on mielestäni oikea kaava?
1. Bayesin teoreeman kaava 10% esiintyvyydellä = peukku ylös
2. TP/(TP+FP) = peukku alas
Ajattelin et tuo sokeutetut oli aika ilmiselvä väärä vastaus. Ihmettelin koetta tehdessä että tähän ei ainakaan kukaan haksahda. Nauratti. Mutta nyt kun luen tätä keskustelua alan epäillä itseäni..
Eiös siellä ollut että sokeat blaa blaaa
Ja sokeutetut blaa blaa
??
Kumpikaan ei ole sokkoutettu
En osaa niitä loogisen päättelyn tehviä. Ratkaisin ehkä 2. Kaikki toivoni on muissa tehtävissä. Mutta siihen aineistotejtävään en ehtinyt kunnolla panostamaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa et monuvalinnat on usein hyvin vaikeita ja ärsyttää se HOT artikkeli. Ne kysymykset oli sellasia pitkiä ja oikein lukihäiriöisen painajainen. Itselläni ei ole lukihäiriötä mutta silti oli vaikeaselkoinen. Ja ihmettelin niitä kysymyksiä joissa puhutyiin et pitäs arvioifa sen etiikka artikkelin kanssa myös. No en löytänyt etiikkaan liittyvää.
Ja se aineistotehtävä et ois pitänyt vastata myös materiaalissa olleiden artikkeleiden perusteella. Noh en löytänyt muihin artikkeleihin liittyvää..
Jos joku on hakenut ÅA, niin tulkaa pliiz kertomaan mikäli saatte kutsun haastatteluun...
Tässä vielä PPV ja NPV selitettynä ROC-artikkelin pohjalta:
"The PPV and NPV are
calculated through the posterior probability of the diseased
after the test results are known." Tässä posterior probability after the test results are known tarkoittaa ehdollista todennäköisyyttä. On tehty testi ja saatu positiivinen tulos -> testin jälkeinen todennäköisyys.
Ei lasketa koskaan ennen testiä, vaan lasketaan testin jälkeen käyttäen ennen testiä tiedossa olevaa populaation prevalenssia.
"The PPV and NPV can also be calculated from Bayes’
theorem using the estimates of sensitivity and specificity and
the prior probability of disease (or prevalence of diseased in
population) before the test is applied." Tässä "prior probability of disease before the test is applied viittaa siihen, että laskemiseen käytetään populaation prevalenssia, joka on etukäteen tiedossa. Edelleenkin, ei ennen testiä, vaan testin jälkeen.
"Thus, one calculates the PPV and NPV if one knows the
sensitivity, specificity and pre-test probability of the diseased in
population (i.e. prevalence)." Tässä vielä tiivistyy, että PPV ja NPV lasketaan sensitiivisyyden, spesifisyyden ja POPULAATION prevalenssin avulla.
2x2 taulukosta PPV ja NPV voidaan laskea, jos siinä on populaation prevalenssi. Sitä ei suoraan sanottu tuon taulukon kohdalla, mutta sen voi päätellä seuraavasta: "Thus, one calculates the PPV and NPV if one knows the
sensitivity, specificity and pre-test probability of the diseased in
population (i.e. prevalence)." Eli PPV ja NPV lasketaan sensitiivisyyden, spesifisyyden ja POPULAATION prevalenssin avulla.
Tämä löytyy vielä suoremmin sanottuna muista aineistoista. Esim. "PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population."
ja
"Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)." (https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
Tuli mieleen semmonen kamaluus että kuuntelijat sokeutettiin- huivi silmille vai puhkottiin silmät?
Vierailija kirjoitti:
Tässä vielä PPV ja NPV selitettynä ROC-artikkelin pohjalta:
"The PPV and NPV are
calculated through the posterior probability of the diseased
after the test results are known." Tässä posterior probability after the test results are known tarkoittaa ehdollista todennäköisyyttä. On tehty testi ja saatu positiivinen tulos -> testin jälkeinen todennäköisyys.
Ei lasketa koskaan ennen testiä, vaan lasketaan testin jälkeen käyttäen ennen testiä tiedossa olevaa populaation prevalenssia."The PPV and NPV can also be calculated from Bayes’
theorem using the estimates of sensitivity and specificity and
the prior probability of disease (or prevalence of diseased in
population) before the test is applied." Tässä "prior probability of disease before the test is applied viittaa siihen, että laskemiseen käytetään populaation prevalenssia, joka on etukäteen tiedossa. Edelleenkin, ei ennen testiä, vaan testin jälkeen."Thus, one calculates the PPV and NPV if one knows the
sensitivity, specificity and pre-test probability of the diseased in
population (i.e. prevalence)." Tässä vielä tiivistyy, että PPV ja NPV lasketaan sensitiivisyyden, spesifisyyden ja POPULAATION prevalenssin avulla.2x2 taulukosta PPV ja NPV voidaan laskea, jos siinä on populaation prevalenssi. Sitä ei suoraan sanottu tuon taulukon kohdalla, mutta sen voi päätellä seuraavasta: "Thus, one calculates the PPV and NPV if one knows the
sensitivity, specificity and pre-test probability of the diseased in
population (i.e. prevalence)." Eli PPV ja NPV lasketaan sensitiivisyyden, spesifisyyden ja POPULAATION prevalenssin avulla.Tämä löytyy vielä suoremmin sanottuna muista aineistoista. Esim. "PPV can only be calculated from a 2 × 2 table if the prevalence [P(Disease present) = number of people with disease/number of people in population (or sample)] in the table is the same as that in the population."
ja
"Thus, if the prevalence of the disease in a 2 × 2 table is not the same as in the population you cannot calculate the PPV (or NPV)." (https://academic.oup.com/nop/article/2/4/162/2460002)
eli?
Musta tuossa oli liikaa epävarmuutta, että voisi kokeen olettaa olevan virheellinen. Esim. Puolakanahon väärin kirjoitettu sukunimi, diffuusio, sokeutetut ja mitä vielä.
Kaikki pitäisi joka hyväksyä tai hylätä jos vastaus muuten oli oikein. Ei osa kirjoitusvirheistä voi olla tarkoituksellisia ja osa vahinkoja. Ehkäpä ne kaikki oli kompia, myös sukunimi, mutta silloin täytyy olla johdonmukaisuus koko kokeessa.
Täällä myös yksi Jyväskylässä kokeen kirjoittanut. Kuulun itse toiskertalaisiin hakijoihin ja hain ainoastaan Jklään, koska mulla on perhe täällä ja tällä hetkellä työkin, mutta alanvaihto mielessä. Näin vanhemmalle konkarille etua oli valmistautumisessa siitä, että tieteellistä tekstiä on tullut luettua paljon, myös englanniksi. Toisaalta taas haittaa siitä, että työn ja lasten ohella lukemisaika jäi tuon kuukauden aikana tosi vähäiseksi, väsymys painoi ja vaikka mielestäni lopulta osasin artikkelit suht hyvin, niin tuo koe pääsi yllättämään ja keskittyminen koetilanteessa herpaantumaan aika pahasti. Odotin enemmän soveltavia ja laaja-alaisempia kysymyksiä kuin pilkuntarkkoja sivulauseiden muistamisia. Ihan kuin olisi joku semi-lamaantuminen ollut tuon 3 h päällä:P. En ole aiemmin ollut psykan pääsykokeissa koskaan. Tämä toiskertalaisten kiintiö Jyväskylässäkin taitaa olla aikamoisen pieni, jos oikein ymmärsin. Ei auta kuin jäädä odottelemaan tuloksia. Mulla tuota samaa ongelmaa, että en tajunnut, että ei olisi ehkä kannattanut raksia niin montaa vastausvaihtoehtoa monivalinnoissa, eli siellä varmaan nollapisteitä jonkun verran ylimääräisten raksien takia. Jopa se HOT-artikkeli, joka oli lähtökohtaisesti TENKin ohella mielestäni helpoin, oli kysymyksiltään aika kinkkinen, puhumattakaan niistä Nature Exposure -artikkelin kysymyksistä. Toisaalta ROC meni taas hyvin itselläni, ainakin tämän keskustelupalstan analyysien perusteella. Enkkuartikkeli ei ollut omasta mielestäni vaikea mutta kiireessä se siltä tuntui kyllä. Logiikka oli ok, mutta vähän turhan yksipuolisia kysymyksiä ja tässäkin se aikapaine haittasi, mikä nyt varmasti oli tarkoituskin. Kerkesin tehdä koko kokeen, mutta en todellakaan ajatuksen kanssa, eli vähän sellaista puolittain veikkailua oli se viimeinen tunti ja pää alkoi olla aika sumeeta puuroa siinä vaiheessa. Jos pitäis villisti veikata, niin ehkä n. puolet kokeesta on oikein.:) Tsemppiä kaikille piinaavaan tulosten odotukseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasko täällä kukaan vieläkään vastata siihen, mitä "posterior probability" tarkoittaa? Artikkelissa sanotaan, että ennen testiä lasketaan "prior probabilityn" tai prevalenssin mukaan ja testin jälkeen posterior probabilityn mukaan. Mutta mitä ihmettä tuo posterior probability tarkoittaa?
Tehdään ensin testi ja sen tulosten mukaan tietynlainen jatkotesti.
Ensi vuonna kannattaa oikeasti lukea joku tilastollisten menetelmien teos pohjaksi.
Joo, tarkoitin mitä se posterior probability tässä yhteydessä tarkoittaa. Tässähän tehdään vain yksi testi, eikä mitään jatkotestiä. Eli ennen ja jälkeen testin lasketaan saman prevalenssin mukaan? Ennen testiä on vain sensitiivisyyden ja spesifisyyden estimaatit eli arviot ja testin jälkeen testistä saadut sensitiivisyys ja spesifisyys. Näinkö se siis menee? Eli Bayesin teoreeman mukaan on sama prevalenssi ennen testiä ja testin jälkeen? Siinähän tapauksessa tuo Bayesin teoreeman kaava 10 % prevalenssilla pitäisi hyväksyä. Alan kallistua siihen, että molemmat laskutavat PPV:lle pitäisi hyväksyä. Tehtävänanto on liian sekava.
Joo, olin kans monnarilla siinä keittiön lähellä, oli vähän rasittavaa kun siellä puhelin soi tai keittäjät huutelevat yms