Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän tuo menee, jos kokeessa kysytään esim. "Levyn ym. tutkimuksessa ääni-, artikulaatio ja kontrolliryhmän puheen ymmärrettävyyden lähtötasoissa ei ollut eroja" nii onko väite oikein vai väärin?
Erojahan todellisuudessa oli, mutta ne oli niin pieniä että ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Oikeastaan missään tutkimuksessa mikään luku ei ole täsmälleen sama, eli onko kaikki tuollaiset kysymykset automaattisesti väärin, jos siinä ei ole erikseen mainintaa "tilastollisesti merkitsevistä" eroista?
Jos tällaista kysytään, niin kysymys on esitettävä niin, että hakija pystyy päättelemään oikean vastauksen, mikäli on ymmärtänyt artikkelin. Eli ihan tuossa muodossa kysymystä tuskin esitettäisiin.
Oletko ollut kaksi viikkoa karanteenissa?
Nuoli ylös tai alas
Mutta jos artikkelissa sanotaan että on eroa, tai ne ja ne ryhmät erosi siinä muista ryhmistä jne. Mutta ei sanota, että MERKITTÄVÄSTI, niin silloinkin se katsotaan eroksi vaikkei erikseen mainita merkitsevyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos artikkelissa sanotaan että on eroa, tai ne ja ne ryhmät erosi siinä muista ryhmistä jne. Mutta ei sanota, että MERKITTÄVÄSTI, niin silloinkin se katsotaan eroksi vaikkei erikseen mainita merkitsevyydestä?
Sellaista ei kysytä, koska ei-tilastollisesti merkitsevä ero ei ole tieteessä mitenkään kiinnostavaa, sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä. Gradussa pääset noita pohtimaan.
Osaako joku avata, että miksi tossa Outdoors-artikkelissa on Figure 4 laitettu ”visits per week” vaikka kyselyssä ei kysytty viikon sisäisistä vierailuista? Kyselyssähän kysyttiin asteikolla johon pysty myös vastaan esim. ”1-3 kertaa kuussa” tms. Standardisoinnin ei mun käsittääkseni pitäis pystyä muuttamaan sitä faktaa että ei kysytty vierailuista viikon sisällä (sehän laittaa vaan kaikki tulokset samalle skaalalle), ja lisäks tohon ”visits at work” kohtaan ei oo laitettu ”per week”. Tätä ei mun mielestä avattu tekstissä ja oon nyt vähän sekasin että miten tulkita tota kuvaajaa tolta osin, oonko missannu jotain oleellista? :/
Juu, on onneksi jo yksi rokotus - että onhan sekin jo hyvä ja toivon todella, että nuo turvavälit myös tosiaan auttavat jne. !
Vierailija kirjoitti:
Hei nyt auttakee fiksut!
Pääsykoe 2019, tehtävä 2.2, kysymys 12.
Millä logiikalla kysymysmerkin paikalle tulee numero 7?? [oikea vastaus e) 7]
Oon pohtinu tätä kauan ja noi muut tehtävät selvitetty, mutta tää ei aukee millään ja jää vaivaamaan :D
Oon kysynyt kaikilta (fiksuilta) tutuilta ja ei saada tätä ratkottua...
Mä mietin tätä joskus huhtikuussa pitkään. Mun mielestä tossa kaikista kolmion järjistä tulee summaksi 15, siis sellasista kolmioista jotka ulottuu ulkosivulta ulkosivulle.
Vierailija kirjoitti:
Hirvittääkö teitä tuo pääsykoe koronan-takia? Minua riskiryhmäläisenä kyllä hirvittää. Onneksi tautitilanne ei ole ihan hirveän paha nyt, mutta onhan tää silti aika hankala homma.
FFP3 tai FFP2.
Mulla lopahti motivaatio kerrata pääsykokeisiin, sit vilkasin seuraavan kolmen viikon työvuorolistoja nii kasvo motivaatio taas kohisten 😂 oon hakenu monta vuotta psykalle, tänä vuonna hain muuallekki, koska pakko päästä pois tästä rumbasta terv.lopen uupunut hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei nyt auttakee fiksut!
Pääsykoe 2019, tehtävä 2.2, kysymys 12.
Millä logiikalla kysymysmerkin paikalle tulee numero 7?? [oikea vastaus e) 7]
Oon pohtinu tätä kauan ja noi muut tehtävät selvitetty, mutta tää ei aukee millään ja jää vaivaamaan :D
Oon kysynyt kaikilta (fiksuilta) tutuilta ja ei saada tätä ratkottua...
Mä mietin tätä joskus huhtikuussa pitkään. Mun mielestä tossa kaikista kolmion järjistä tulee summaksi 15, siis sellasista kolmioista jotka ulottuu ulkosivulta ulkosivulle.
Joo siinä muodostuu kolme kolmiota ja kaikkien summa on 15. Yksi tulee numeroista 5, 5 ja 5. Yksi numeroista 6, 7 ja 2. Ja yksi numeroista 7, 7 ja 1.
Mä oon miettiny tota ihan samaa logiikan tehtävää mut en kans tajuu mikä siinä on juju.
Ja just ku kirjotin etten tajuu nii joku oli selventäny sen auki... Eli siis tolleen!!! Kiitos, olipas hankala...
Hiton afasia-artikkeli. Pitikin alkaa kerrata sitä vikana, super vaikeeee. Onks se aiemmin sillee et pisimmistä tai vaikeimmista on ollu eniten kysymyksiä vrt.joku lyhyt/helppo artikkeli?
Vierailija kirjoitti:
Hiton afasia-artikkeli. Pitikin alkaa kerrata sitä vikana, super vaikeeee. Onks se aiemmin sillee et pisimmistä tai vaikeimmista on ollu eniten kysymyksiä vrt.joku lyhyt/helppo artikkeli?
Toivottavast, oon päntänny sitä koko viikon
Vierailija kirjoitti:
Ja just ku kirjotin etten tajuu nii joku oli selventäny sen auki... Eli siis tolleen!!! Kiitos, olipas hankala...
Joo tuo on varmaan joku 10 pisteen tehtävä 😅 ainakin pitäis olla. En tiedä ketään joka ois sen tajunnu
Huomenta!
Tänään pärähtää..! 🥶🤯
Aletaankohan niitä työstää tänään, jolloin tuloksia voisi odotella myöhään vai joko ne on julkaisua vaille valmiit. Apua, en kestä tätä hirveää odotusta enää hetkeäkään😩
Tänään julkaistaan uusien ylioppilaiden nimilistat ja sen kunniaksi Iltalehti haastatellut YTL:n pääsihteeriä.
Naisia on laudaturin kirjoittajissa enemmän, mutta niin on myös lukioiden opiskelijoista suurempi osa naisia.
Fysiikassa naisten osuus on kasvanut, mutta edelleen miehiä on ollut 56 prosenttia ja naisia 44 prosenttia. Naisten osuus kasvaa kokoajan.
– Pitkässä matematiikassa tasapaino on jo kääntynyt niin, että tänä keväänä 47 prosenttia kirjoittajista on miehiä ja 53 prosenttia naisia. Naisten osuus on kasvanut kuluneen 10 vuoden aikana merkittävästi.
Kirjoituksia uusitaan enemmän
Ilmoittautuneiden kirjoittajien määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
Jutussa on tuohon myös kuvaaja.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f84d4bff-2028-4b56-b100-05640f589501
Listassa ei lue että pääsykokeeseen sais ottaa lyijyä lyijytäytekynään. Kai sitä saa kuitenkin ottaa?
Sulla on sitten varmaan jo rokotus?
Ei siellä pitäisi erityisen suurta riskiä olla, koska kaikki istuvat hiljaa turvaväleillä. Eri asia olisi jos siellä olisi kuoroharjoitukset.