Lue keskustelun säännöt.
Köyhien kesälomailua koskevasta keskustelusta näkee taas, ettei moni hyväosainen ymmärrä köyhän perheen arkea lainkaan
10.07.2020 |
Taas tuli vastaan Facebookissa keskustelu, jossa hyvätuloiset kehuskelivat, että ei heidänkään tarvitse kulkea kesää huvipuistoissa ja vuokramökeillä vaan ovat mieluusti kotona koko perheellä, käyvät retkillä ja kirjastossa tai vievät lapset maalle mummolaan.
Tässä on monta asiaa, mitä monet hyväosaiset tai normaalituloiset ihmiset ymmärrä köyhän perheen elämästä laisinkaan:
1. Hyväosaisella on mahdollisuus valita, onko kotona vai huvipuistossa. Hyväosaisen kotiin jääminen tarkoittaa rahan säästymistä - köyhällä taas ei ole mahdollisuutta edes valita, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole.
2. Hyväosaisen kodista löytyy pleikkarit, trampoliinit, grillit, puolapuut, mönkijät, paljut... Ei välttämättä kaikkea tätä, mutta yleensä enemmän tilaa ja tekemistä sekä usein myös oma piha. Ei vertaudu ihan vuokra-asuntoon neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa.
3. Hyväosaisen normaaliarki voi olla töistä harrastuksiin ja aktiviteetteihin juoksemista, jolloin lomalla kotona hengähtäminen on koko perheen laatuaikaa. Köyhä perhe saattaa olla kotona normaalistikin koko ajan.
4. Monellakaan köyhällä lapsiperheellä ei ole mummolaa tai sukulaisia maalla, saaristossa, mökillä tms. mihin voisi lapset saada kesällä. Köyhyys tuppaa periytymään ja sairastuttamaan, joten lasten mummola voi hyvinkin olla vielä pienemmässä kerrostaloasunnossa tai isovanhemmat jo manan mailla tai monisairaita/alkoholisteja/pienituloisia hekin, jolloin mummolassa ei ole varaa ruokkia lapsia sen enempää kuin kotonakaan.
Listaa voisi vielä jatkaa.
Itse olen ollut koko ikäni köyhä, ensin köyhän perheen lapsi ja sitten pitkään köyhä opiskelija ja pätkätyöläinen. Nyt on meneillään ensimmäinen loma, kun voi käydä lasten kanssa vaikka kahvilassa ilman että koko kuukauden budjetti kaatuu siihen, ja onhan tämä nyt aivan erilaista henkisesti kun on varaa valita, mitä tekee. Olen suunnattoman kiitollinen omasta tilanteestani.
Monikaan ei ymmärrä, että köyhät perheet ovat kotona ja käyvät kirjastossa, eväsretkillä, uimarannoilla jne. kun ei ole muita vaihtoehtoja. Kun siellä kirjastossa käydään vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, viikosta toiseen eikä elämä ole juuri koskaan mitään muuta, se ei millään tavalla vertaudu niiden lapsiperheiden arkeen, jossa koronavuosi ja kesäloma ovat olleet ihanaa laatuaikaa lasten kanssa kotona ja huvipuistolomat voidaan hyvillä mielin jättää tämän kerran väliin.
Köyhyydessä yksi pahimmista asioista on valinnanvaran puute. Köyhä ei saa lomaa köyhyydestään.
Kommentit (611)
Usein kun lukee näitä kertomuksia kun joku on "tyhjästä" luonut jonkun bisneksen tai on muuten hyväosainen, on mukana ollut usein hyvää onnea, perintö, hyvät suhteet, joku yhtiökumppani, jolla on rahaa tai takuita, sopiva hetki, sopiva sattuma samaan aikaan, tietty häikäilemättömyys tai jopa toisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttäminen jne.
Ei ne ole läheskään ihmisen omista kyvyistä tai vaivannäköä kiinni.
Joillain on myös tarkka vain haistaa, se on luonteenpiirre, ja usein juuri käyvät kiinni kun joku on heikoilla. Kun jonkulla on pakkotilanne myydä tai luovuttaa, niin käyterävät tilannetta hyväkseen. Saattavat saada hyvin edullisesti jotain itselleen jonka sitten hyödyntävät voitolla omaksi edukseen.
Herkät, kiltit ja toisia ihmisiä ajattelevat ihmiset harvoin ovat taloudellisesti menestyviä liike-elämässä tai työelämässä.
Usein menestyäkseen ihminen tarvitsee tietynlaista kovuutta, oveluutta ja venyvää omaatuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HAUKI ON KALA kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Synnyin työläisperheeseen ja olen suvun ensimmänen ja edelleenkin ainoa ylioppilas. Oli lama ja molemmat vanhemmat työttöminä. Lukioon muutin toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat eivät avustaneet joten päivän ainoa ateria oli koulussa saatu + näkkäriä ja makaroonia kotona. Päätin menestyä. Menin yliopistoon ja nostin maltillisen lainan. En syönyt edes 2,40 maksavaa opiskelijalounasta vaan omia eväitä halvemmalla. Eka työ oli palkkatuettu harjoittelu mistä ei maksettu paljon pas*aakaan. Maksoin lainan pois ja sitkuttelin halvalla. Siitä pikkuhiljaa koko ajan parempiin hommiin.
Nyt on millä mällätä. No, oliko kultalusikka suussa ja isin bemari? Kuka tahansa voi tehdä saman jos VIITSII sen sijaan että inisee.
Aha..entä jos geenit ei salli yliopisto opistelua
Ei kaikki ole älykkäitä
Mitä suosittelisit näille ..oppi ei mene päähän, kun ei ymmärrä
Sitten AMK jos älli ei riitä yliopistoon. Asenteesta ja yrittämisestähän se on kiinni. Itsekin sairastan kroonista masennusta (väkivaltainen lapsuus) mutta olen vain päättänyt että en jää makaamaan.
OT mutta voisitteko lakata puhumasta tyyliin "tässä maassa kuka tahansa voi päästä hyvätuloiseksi opiskelemalla"? Minä en valinnut syntyä perheeseen, jossa oltiin mielisairaita, ja laiminlyötiin lapsia vauvasta saakka. En valinnut sairastua mielenterveydeltäni ja olla työkyvytön koko aikuisikääni. Nämä asiat eivät ole älystä kiinni.
Onpa hyvin menestyneitä ihmisiä täällä siihen nähden, että lukutaito täysin hukassa! Ap:lle jaellaan rikastumisvinkkejä ja palopuheita, kun hän selkeästi kertoi jo alussa, ettei rahasta enää ole pulaa.
Niillä, joilla on kovin tarve vakuuttaa elämän olevan täysin yksilöstä itsestään kiinni, on sekä huono ymmärrys tilastotieteestä ja yhteiskunnan toiminnasta että ilmeisen herkästi ahdistuva mielenlaatu. Kaikki eivät pysty käsittelemään maailmaa, joka kohtelee yksilöitä mielivaltaisesti jakaen toisille onnellisen perheen ja perintöä ja toisille pitkäaikassairautta tai syntymisen lamasukupolveen. Hauska harrastus: guuglailkaas miten pitkään tiettyinä aikoina valmistuminen on vaikuttanut tulokehitykseen! Vai oliko siis niin, että kokonaiset sukupolvet ovatkin muita laiskempia ja heikkolahjaisempia?
Paras tapa parantaa elämäänsä on ehdottomasti oma työnteko ja sitkeä optimismi, mutta vaatii melkoista itsepetosta väittää, että yksilö loisi elämänsä täysin itse. Kaikki luomme elämämme, mutta siitä, mitä materiaaliksi annetaan, ja aikuisten maailmassa materiaalit eivät valitettavasti ole samat kaikille.
Etätyöskentelyyn en voi ottaa kantaa, mutta etäopiskelussa tuttuva totesi kuinka ihanaa maata kotona. Mun päivät oli täynnä aktiivista opiskelua ja tuli tunteja enemmän kuin lähiopetuksessa. Ei siinä paljoa järvimaisemat lämmittänyt kun +8h istui koneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos köyhän elämä olisi samanlaista kuin hyväosaisellakin, kuka viitsisi tehdä enää töitä? Suurin osa hyväosaisistakin on opiskellut, paiskinut töitä ja edennyt urallaan juuri siksi, että olisi sitten mistä valita.
Jos töitä paiskimalla rikastuu, miksi niin moni niska limassa raatava siivooja tai lähihoitaja on köyhä?
Jätit huomioimatta ne pari muuta asiaa. Opiskelu ja uralla eteneminen.
Silti joku jää aina köyhäksi, koska jonkunhan ne pienipalkkaiset duunit on tehtävä. Pienituloisuus on rakennettu meidän talousjärjestelmään, jossa duunari tekee suorittavan työn pienellä palkalla, ja muut korjaavat voiton päältä. Ei kaikki vaan voi tässä systeemissä tehdä niitä hyvätuloisia töitä. Niistä kilpaillaan ja joku jää aina rannalle.
Ei voikaan. Mutta moni myös valitsee pienipalkkaisen työn, eikä edes yritä enempää.
Vierailija kirjoitti:
Etätyöskentelyyn en voi ottaa kantaa, mutta etäopiskelussa tuttuva totesi kuinka ihanaa maata kotona. Mun päivät oli täynnä aktiivista opiskelua ja tuli tunteja enemmän kuin lähiopetuksessa. Ei siinä paljoa järvimaisemat lämmittänyt kun +8h istui koneella.
Ihan varmasti sekä etätöissä että - opiskelussa on ollut myös laiskoja lusmuja, mutta niitähän on normaalistikin, ei koske pelkkää etätyötä.
Vaativia hyväpalkkaisia asiantuntijahommia ei kyllä laiskotellen kauaa tehdä etänäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan miehen kanssa kumpikin selvästi alle keskitulon. Silti meillä on pihaa, grilli, palju, auto. Tietysti jotain muuta on jätetty välistä, kuten ulkomaanmatkat, lomailu, aikuisten maksulliset harrastukset, lemmikit, tupakka, alkoholi, illanvietot.
Ei minulla ihan hirmuisesti ole ymmärrystä ap:n aloitukselle. Useimmat ovat ihan itse tehneet valintansa, ja osa ei sitten vain osaa elää omien valintojensa kanssa.
Luonnollisestikin on pieni osa ihmisiä, joille on tullut heistä riippumattomia vastoinkäymisiä enemmän kuin on kohtuullista. Mutta moni haluaisi laskea näihin myös elintasosairaudet ja omista typeryyksistä johtuvat ylivelkaantumiset yms. Näillä sitten yritetään kerätä säälipisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän hyväosaisetkin käyttää kirjastoa yhtälailla.
Hyväosaisella kirjasto on yksi monista, jopa kymmenistä tai sadoista vaihtoehdoista joista valita.
Köyhällä se on ehkä ainoa tai yksi niistä harvoista.
Jos kirjasto on ainoa paikka jonne voit mennä ilmaiseksi tai käyt siellä jo joka päivä niin alkaa ehkä kaivata jotain muutakin paikkaa jonne voisi mennä. Kyllähän se alkaa joskus puuduttaa.
Kirjastoa silti mitenkään aliarvostamatta. Hienoa, että on olemassa, siitä ei ole nyt kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikkeustilankin aikana hyväosainen saattoi huristaa vaikka Nuuksioon metsäretkelle kun köyhä vei lapset lähiön lähimetsään, jossa palloili ennätysmäärä ihmisiä. Onneksi monet hyväosaiset ovat nyt häipyneet mökeilleen ja kaupungissa vähemmän ruuhkaa niin että me köyhät ehkä uskallamme viedä lapset silloin tällöin junalla tai bussilla uimarannalle tai kivaan leikkipuistoon.
Ihmisillä on hyvin erilaisia kohtaloita ja syitä on monia, minkä vuoksi on köyhä. Itse olen köyhä menetettyäni rahani hometalon takia. Ulosotto vie ison osan hoitajan palkastani.
Katkeruus ja kateellisuus ovat köyhälle myrkkyä. Köyhyys voi viedä ihmisen hyvin syvälle sellaiseen ahdistukseen, josta voi kuitenkin oppia sellaisia asioita elämästä ja omasta itsestä, jonka veroista voimavaraa ei monikaan ihminen tavoita, kun elämässä on aina kaikki ns. hyvin.
Olin juuri tyttäreni kanssa lomareissulla sisareni luona. Kävimme katsomassa lehmiä, näimme muutaman kurjen ja valtavan suuria, vanhoja mäntyjä. Illalla nukkumaan mennessä esiteini-ikäinen tyttäreni hymyili ja sanoi ajattelevansa niitä ihania lehmiä. Päivä oli ollut täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi köyhäkin valita. Olen itse varattomasta perheestä (nyt vanhemmillani on varaa, kun lapset ovat omillaan mutta silloin ei, kun välissä oli pitkiä työttömyysjaksoja), mutta onnekas olin siinä mielessä, että uimarannalle ja kirjastoon oli polkupyörämatka ja kesäisin siis kävin molemmissa lähes päivittäin ja pidin kyllä sitä hienona kesälomana. En päässyt huvipuistoihin enkä maksullisiin kohteisiin, mutta kun vanhemmilla oli lomaa, tehtiin paljon autoretkiä lähiseudulle ilmaisiin kohteisiin. Eväät otettiin mukaan (juhlallisesti ranskanleipää, jota ei yleensä ostettu) ja joskus sain jäätelön (jonkun muun kuin eskimo-puikonkin), ja se oli yleensä se kesän upein kokemus.
Aloitin kesätyöt 14-vuotiaana ja sen jälkeen oli varaa ostaa uusia vaatteita ja syödä jäätelöä vähän useammin. Myös vanhempieni rahallinen tilanne koheni ja pääsin Linnanmäelle teininä ihan ilman kuponkien leikkaamista lehdistä eli minulle ostettiin ranneke. Taisin olla silloin 15-vuotias.
Minulla oli myös vanhanajan mummola eli maalaistalo maaseudulla, jossa sain viettää aikaani serkkujeni kanssa. Siinäkin olin onnekas. Opiskeluaikoina sain jopa säästettyä rahaa, kun kävin samalla töissä ja elin hyvin säästeliäästi.
Valinta on meillä kaikilla tulotasosta riippumatta. Teenkö lomastani parhaan mahdollisen vai kadehdinko naapurien lomasuunnitelmia? Vaikka kirjastossa käy vuoden läpeensä, on se kesälomalla kuitenkin luksusta, kun sinne voi mennä keskellä päivää. Juuri tehtiin lasten kanssa niin, että ostettiin mansikoita, haettiin kirjastosta muutama kirja ja istuttiin puistossa puun alla lukemassa ja syömässä mansikoita. Mansikat eivät ole tavallista herkkua, joten jäi lapsille mieleen kyllä.
En ole enää köyhä, olen mieheni kanssa niukasti keskituloisten alapuolella. Olemme kuitenkin priorisoineet rahamme niin, että lapsilla on varaa harrastaa mieluisiaan lajeja ja asumme ns. mukavalla asuinalueella. Tämän takia varaa ei ole matkoihin eikä mihinkään luksukseen. Valinta sekin.
Lasten ollessa pieniä, matkustin paljon pääkaupunkiseudun busseissa etsimässä uusia leikkipuistoja. Siinä oli meidän kesälomamatkamme. Ilmaista ja hauskaa, perillä odotti jokin uusi ja hieno leikkipuisto. Asutaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten leikkipuistot olivat oikeasti hieno kokemus, täällä kun ne koostuvat kahdesta keinusta ja hiekkalaatikosta. ihmeellisintä oli ,kun satuttiin kerran asukaspuistoon lounasaikaan. Lapset saivat ilmaisen lounaan, saivat leikkiä upeassa leikkipuistossa ja matkustaa metrolla ja bussilla ja kaikki tämä ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Ja kyllä minua oikeasti pitkään pienituloisena eläneenä ketuttaa, kun keskituloiset marisevat, miten tiukilla ollaan. Silti ravataan ulkomaat ja festarit ja on tosiaan mönkijää ja paljua pihassa.
Ja niille, jotka aikovat tulla nyt opettamaan, että sen kun opiskelet kunnon ammatin ja alat tienaamaan, voin kertoa, että olen valmistunut yliopistosta ihan työllistävälle alalle, mutta ei tässä kyllä rikastumaan pääse. Edellinen työpaikka meni alta ja perustin oman yrityksen. Rahaa pitäisi tulla ovista ja ikkunoista, mutta ei ainakaan vielä näy.
Et ilmeisesti ymmärrä miten business maailma toimii? Äkkirikastumiset tapahtuu elokuvissa
Ei vaan nimenomaan päinvastoin, minä nimenomaan tajuan, että rikastumiset tapahtuu vain elokuvissa. Ihan turha siis kenenkään tulla sanomaan, että mikset vain kouluttaudu ja hanki parempaa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Synnyin työläisperheeseen ja olen suvun ensimmänen ja edelleenkin ainoa ylioppilas. Oli lama ja molemmat vanhemmat työttöminä. Lukioon muutin toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat eivät avustaneet joten päivän ainoa ateria oli koulussa saatu + näkkäriä ja makaroonia kotona. Päätin menestyä. Menin yliopistoon ja nostin maltillisen lainan. En syönyt edes 2,40 maksavaa opiskelijalounasta vaan omia eväitä halvemmalla. Eka työ oli palkkatuettu harjoittelu mistä ei maksettu paljon pas*aakaan. Maksoin lainan pois ja sitkuttelin halvalla. Siitä pikkuhiljaa koko ajan parempiin hommiin.
Nyt on millä mällätä. No, oliko kultalusikka suussa ja isin bemari? Kuka tahansa voi tehdä saman jos VIITSII sen sijaan että inisee.
Jep, ns. paskahommia ollaan tehty ja siinä samassa käyty kouluja. Vuosia meni arkiviikot niin että ensin päivä koulussa ja ilta vielä töissä. Mutta sain kaksikin eri koulutusta jotka auttoivat pääsemään alan hommiin ja siitä parin työpaikan kautta nyt unelmatyössäni. Olihan se rankkaa opiskella ja tehdä töitä samaan aikaan mutta se oli itselle itsestäänselvyys! Niissä paskahommissa ollessani eräs asiakas kiukutteli minulle rumasti turhasta, myöhemmin oltiin samassa työpaikassa kollegoina! Ei kannata vähätellä sitä paskaduunin tekijääkään, voi olla vaikka sun pomo joku päivä..
Vierailija kirjoitti:
Voi köyhäkin valita. Olen itse varattomasta perheestä (nyt vanhemmillani on varaa, kun lapset ovat omillaan mutta silloin ei, kun välissä oli pitkiä työttömyysjaksoja), mutta onnekas olin siinä mielessä, että uimarannalle ja kirjastoon oli polkupyörämatka ja kesäisin siis kävin molemmissa lähes päivittäin ja pidin kyllä sitä hienona kesälomana. En päässyt huvipuistoihin enkä maksullisiin kohteisiin, mutta kun vanhemmilla oli lomaa, tehtiin paljon autoretkiä lähiseudulle ilmaisiin kohteisiin. Eväät otettiin mukaan (juhlallisesti ranskanleipää, jota ei yleensä ostettu) ja joskus sain jäätelön (jonkun muun kuin eskimo-puikonkin), ja se oli yleensä se kesän upein kokemus.
Aloitin kesätyöt 14-vuotiaana ja sen jälkeen oli varaa ostaa uusia vaatteita ja syödä jäätelöä vähän useammin. Myös vanhempieni rahallinen tilanne koheni ja pääsin Linnanmäelle teininä ihan ilman kuponkien leikkaamista lehdistä eli minulle ostettiin ranneke. Taisin olla silloin 15-vuotias.
Minulla oli myös vanhanajan mummola eli maalaistalo maaseudulla, jossa sain viettää aikaani serkkujeni kanssa. Siinäkin olin onnekas. Opiskeluaikoina sain jopa säästettyä rahaa, kun kävin samalla töissä ja elin hyvin säästeliäästi.
Valinta on meillä kaikilla tulotasosta riippumatta. Teenkö lomastani parhaan mahdollisen vai kadehdinko naapurien lomasuunnitelmia? Vaikka kirjastossa käy vuoden läpeensä, on se kesälomalla kuitenkin luksusta, kun sinne voi mennä keskellä päivää. Juuri tehtiin lasten kanssa niin, että ostettiin mansikoita, haettiin kirjastosta muutama kirja ja istuttiin puistossa puun alla lukemassa ja syömässä mansikoita. Mansikat eivät ole tavallista herkkua, joten jäi lapsille mieleen kyllä.
En ole enää köyhä, olen mieheni kanssa niukasti keskituloisten alapuolella. Olemme kuitenkin priorisoineet rahamme niin, että lapsilla on varaa harrastaa mieluisiaan lajeja ja asumme ns. mukavalla asuinalueella. Tämän takia varaa ei ole matkoihin eikä mihinkään luksukseen. Valinta sekin.
Lasten ollessa pieniä, matkustin paljon pääkaupunkiseudun busseissa etsimässä uusia leikkipuistoja. Siinä oli meidän kesälomamatkamme. Ilmaista ja hauskaa, perillä odotti jokin uusi ja hieno leikkipuisto. Asutaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten leikkipuistot olivat oikeasti hieno kokemus, täällä kun ne koostuvat kahdesta keinusta ja hiekkalaatikosta. ihmeellisintä oli ,kun satuttiin kerran asukaspuistoon lounasaikaan. Lapset saivat ilmaisen lounaan, saivat leikkiä upeassa leikkipuistossa ja matkustaa metrolla ja bussilla ja kaikki tämä ilmaiseksi.
Tuossahan se taas kivasti tulikin. Juu, kyllä ollaan niin todella pienituloisia, kun piti ihan valita, otetaanko lapsille kallis harratus vai mennäänkö matkalle. Kun aloituksen pointti nimenomaan oli se, että pienituloisella ei oikeasti ole tällaisia valintoja lainkaan.
Kannattaa jättää se lisääntyminen väliin, jos ei pysty edes itseään elättämään.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan miehen kanssa kumpikin selvästi alle keskitulon. Silti meillä on pihaa, grilli, palju, auto. Tietysti jotain muuta on jätetty välistä, kuten ulkomaanmatkat, lomailu, aikuisten maksulliset harrastukset, lemmikit, tupakka, alkoholi, illanvietot.
Ei minulla ihan hirmuisesti ole ymmärrystä ap:n aloitukselle. Useimmat ovat ihan itse tehneet valintansa, ja osa ei sitten vain osaa elää omien valintojensa kanssa.
Luonnollisestikin on pieni osa ihmisiä, joille on tullut heistä riippumattomia vastoinkäymisiä enemmän kuin on kohtuullista. Mutta moni haluaisi laskea näihin myös elintasosairaudet ja omista typeryyksistä johtuvat ylivelkaantumiset yms. Näillä sitten yritetään kerätä säälipisteitä.
Joko teillä on velkaa enemmän kuin tulotaso sallii, olette saaneet perintöjä tms tai sitten teillä ei ole oikeasti kovin paljon alle keskitulon. Täällä monille on täysin utopiaa, että oikeasti työssäkäyvällä voi palkka oikeasti olla alle 2000 euroa. Sitten nämä, jotka tienaavat vähän alle 3400 kitisevät, että ovat pienituloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos köyhän elämä olisi samanlaista kuin hyväosaisellakin, kuka viitsisi tehdä enää töitä? Suurin osa hyväosaisistakin on opiskellut, paiskinut töitä ja edennyt urallaan juuri siksi, että olisi sitten mistä valita.
Jos töitä paiskimalla rikastuu, miksi niin moni niska limassa raatava siivooja tai lähihoitaja on köyhä?
Luitko edes tuota yllä olevaa viestiä?
Me varmaan ollaan niitä hyvätuloisia, 4600/kk netto.
Lapsi oli 5 päivää kunnan ilmaisella leirillä, kulki sinne 10km polkupyörällä. Muutamaa kaveria on nähnyt pari kertaa.
Hellejaksolla olin jo itsekin lomalla, oli niin saakutin kuuma ettei mitään voinut tehdä läkähtymättä ja kuivaa ettei uskaltanut edes grillata. No se palju meillä on, siellä sitä sitten lilluttiin tylsinä kotipihalla 2 viikkoa.
Roudasin lapsen kirjastoon, kiitos koronan, nyt ne on kesällä auki eikä kiinni! Ihan vaan sillä että kädessä olisi välillä paperia eikä elektroniikkaa.
Sitten alkoi vesisateet. Paljuun paleltuu, grillata ei voi, ulkona kastuu jos yrittää jotain harrastaa. Ei olo paljoa kerrostalosta eroa. Paitsi että sateenlomassa remontoidaan julkisivua ettei sada sisälle eli vuokrakasarmissa pääsisi helpommalla.
Se maailman paras ruokakauppa käytiin katsastamassa, siinä meidän puolen päivä kesälomareissu josta köyhät voi olla kateellisia?
Oikeesti, melko turha kadehtia suuntaan tai toiseen kun ette toisten elämästä kuitenkaan totuutta tiedä. Saattaa sitä Nalleakin elämä siellä kartanossaan pänniä aina toisinaan.
Tupakka ja baarit mainittu, tästähän tuli viimeinen rasti palstan köyhyyskeskusteluargumenteista. BINGO!