Miksi ette halua miestänne, mies kysyy
Hei!
Tätä aihetta pohditaan taas tuolla laudan puolella ja se on suht yleinen aihe. Eli kun ollaan oltu liitossa vuosia, tehty lapsia, niin jossain kohtaa yleensä seksielämä kuolee naisen osalta. Tiedän, että voi toki näin käydä miehenkin osalta.
Nyt taas yhdessä langassa pohditaan hyvin tyypillistä esimerkkiä:
"M41 pohtii avioeroa. Eli elän sinänsä "ihan kivassa" avioliitossa. Kaksi suloista alakouluikäistä lasta. Ei taloudellisia huolia. Ei fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Ei päihteitä merkittävissä määrin. Mutta. Avioliitto on rakkaudeltaan kuollut. Olemme kuin sisarukset. On yritetty parisuhdelomia, ei vaimo oikein innostu. Terapia-ajatuksesta ynähtelee. Seksiä kerran kuussa minun aloitteestani, vaimo passiivinen.
Haluaisin vielä kokea rakkautta ja intohimoa. Samalla mietin, eroaisinko liian helpolla?"
Eli onko se jotain kehohäpeää, hormonaalisia muutoksia, vai mistä on kyse? Olen itsekin kuullut vanhemmilta kavereilta, että näin siinä yleensä käy.
Kommentit (151)
Tunnustan myös kuuluvani meihin velvollisuussekstailijoihin.
Rakastan kyllä eroottista latausta ja kipinöivää seksiä, joka tuntuu päästä varpaisiin joka ainoassa solussa ja sielun sopukassa. Mieskin on komea ja ihana, ja olemme suurimmalta osin ns. samalla aaltopituudella ja keskenämme tasaveroiset eri osa-alueilla. Rakastan häntä ihmisenä. Ongelmana on vain se, että seksin saralla en tunne hänen kanssaan _mitään_. Esileikki on sitä että mies vetää yks kaks housunsa puolitankoon, heiluttelee kikkeliään ja toteaa kovalla, lapsekkaalla äänellä "peeenis jäykkenee" (ihan kirjaimellisesti näin). Siitä sitten pitäisi minunkin lämmetä nanosekunnissa riippumatta siitä, mitä olin juuri tekemässä ja millä fiiliksillä.
Kieltäytymisestäni seuraa aina pitkä ja monisyinen Keskustelu, jossa pohditaan syitä "haluttomuudelleni". Useimmiten yritän psyykata itseni jollakin tavalla kiihottuneeksi mielikuvituksen avulla (luojan kiitos mun mielikuvitus on melko vahva ja värikäs). Kuvittelen miehen tilalle yleensä jonkun sellaisen mielikuvituspartnerin, jonka "kanssa" viihdytän itseäni myös masturboidessa. Jättää usein vähän tyhjän olon jälkeenpäin, mutta toimii sen verran että mies näyttää tyytyväiseltä taas hetken aikaa.
Kaipaisin niin kipeästi sellaista voimakasta, eroottista latausta (viipyileviä kosketuksia, pilkettä silmäkulmassa, aistillisuutta, vaatteiden repimistä pois toisen päältä ilman että edes kunnolla tajuaa mitä tekee, kun himottaa niin paljon). Mutta en usko että sellaista pystyy opettamaan tai neuvomaan kenellekään, ellei toinen ymmärrä sellaisen päälle luonnostaan tai syty sellaisesta itse. Harmittaa niin vietävästi. Toisaalta tuntuu ettei tällaisessa suhteessa voi elää pidemmän päälle, mutta toisaalta mies on miltei kaikilta muilta osin niin unelma, että en todellakaan tiedä mitä teen. :(
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy siihen miksi nainen ei halua seksiä miehensä kanssa on se, että mies on huono sängyssä. Liian kovakourainen, itsekäs, katsonut liikaa por.noa ja ottaa siitä mallia. Ja lisäksi jos mies ei huolehdi hygieniastaan, haisee pahalle, on läski, naureskelee paskaisuudelleen jne ja silti naisen pitäisi olla pantavana ja ottaa iloisena suihin niin... Ja kun lasten- ja kodinhoito jää naisen vastuulle, mies ei kotitöitä tee tai lapsia hoida, niin nainen ei yksinkertaisesti jaksa olla kotipiian lisäksi mällipatja. Ei ihme ettei naista oikein haluta.
Miesten kannattaisi oikeasti alkaa pitämään huolta itsestään, käydä pesulla, tehdä kotityöt ja hoitaa lapset, ajatella seksiä halutessaan sitä että naisen alapäätä ei tarvitse repiä, raapia, purra ja kouria, jne. Seksiin pakottaminen ja painostaminen on sitäpaitsi rikos, joten ehkäpä nainen ei halua harrastaa seksiä pakotettuna ja painostettuna?
Pari asiaa joita miesten kannattaa miettiä ennen kuin alkavat taas vongata seksiä...
Auts! Kuka nainen lähtee suhteeseen tuollaisen miehen kanssa? Yksinkin olisi 100x arvokkaampaa ja kiviempaa elämää. Kenenkään ei ole pakko valita noin.
Mies on pettänyt useita kertoja ja se on rikkonut suhteemme. Minä tarvitsen läheisen ja luottamuksellisen suhteen jotta haluan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan myös kuuluvani meihin velvollisuussekstailijoihin.
Rakastan kyllä eroottista latausta ja kipinöivää seksiä, joka tuntuu päästä varpaisiin joka ainoassa solussa ja sielun sopukassa. Mieskin on komea ja ihana, ja olemme suurimmalta osin ns. samalla aaltopituudella ja keskenämme tasaveroiset eri osa-alueilla. Rakastan häntä ihmisenä. Ongelmana on vain se, että seksin saralla en tunne hänen kanssaan _mitään_. Esileikki on sitä että mies vetää yks kaks housunsa puolitankoon, heiluttelee kikkeliään ja toteaa kovalla, lapsekkaalla äänellä "peeenis jäykkenee" (ihan kirjaimellisesti näin). Siitä sitten pitäisi minunkin lämmetä nanosekunnissa riippumatta siitä, mitä olin juuri tekemässä ja millä fiiliksillä.
Kieltäytymisestäni seuraa aina pitkä ja monisyinen Keskustelu, jossa pohditaan syitä "haluttomuudelleni". Useimmiten yritän psyykata itseni jollakin tavalla kiihottuneeksi mielikuvituksen avulla (luojan kiitos mun mielikuvitus on melko vahva ja värikäs). Kuvittelen miehen tilalle yleensä jonkun sellaisen mielikuvituspartnerin, jonka "kanssa" viihdytän itseäni myös masturboidessa. Jättää usein vähän tyhjän olon jälkeenpäin, mutta toimii sen verran että mies näyttää tyytyväiseltä taas hetken aikaa.
Kaipaisin niin kipeästi sellaista voimakasta, eroottista latausta (viipyileviä kosketuksia, pilkettä silmäkulmassa, aistillisuutta, vaatteiden repimistä pois toisen päältä ilman että edes kunnolla tajuaa mitä tekee, kun himottaa niin paljon). Mutta en usko että sellaista pystyy opettamaan tai neuvomaan kenellekään, ellei toinen ymmärrä sellaisen päälle luonnostaan tai syty sellaisesta itse. Harmittaa niin vietävästi. Toisaalta tuntuu ettei tällaisessa suhteessa voi elää pidemmän päälle, mutta toisaalta mies on miltei kaikilta muilta osin niin unelma, että en todellakaan tiedä mitä teen. :(
Kuulostaa siltä, että haluaisit ajatuksia lukevan kioskikirjan sankarin. Ts. juuri laatikkoleukaisen lentäjäkirurgin. Kannattaisiko vaikka kertoa miehelle toiveistasi? Vaikka et "usko että sellaista pystyy opettamaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan myös kuuluvani meihin velvollisuussekstailijoihin.
Rakastan kyllä eroottista latausta ja kipinöivää seksiä, joka tuntuu päästä varpaisiin joka ainoassa solussa ja sielun sopukassa. Mieskin on komea ja ihana, ja olemme suurimmalta osin ns. samalla aaltopituudella ja keskenämme tasaveroiset eri osa-alueilla. Rakastan häntä ihmisenä. Ongelmana on vain se, että seksin saralla en tunne hänen kanssaan _mitään_. Esileikki on sitä että mies vetää yks kaks housunsa puolitankoon, heiluttelee kikkeliään ja toteaa kovalla, lapsekkaalla äänellä "peeenis jäykkenee" (ihan kirjaimellisesti näin). Siitä sitten pitäisi minunkin lämmetä nanosekunnissa riippumatta siitä, mitä olin juuri tekemässä ja millä fiiliksillä.
Kieltäytymisestäni seuraa aina pitkä ja monisyinen Keskustelu, jossa pohditaan syitä "haluttomuudelleni". Useimmiten yritän psyykata itseni jollakin tavalla kiihottuneeksi mielikuvituksen avulla (luojan kiitos mun mielikuvitus on melko vahva ja värikäs). Kuvittelen miehen tilalle yleensä jonkun sellaisen mielikuvituspartnerin, jonka "kanssa" viihdytän itseäni myös masturboidessa. Jättää usein vähän tyhjän olon jälkeenpäin, mutta toimii sen verran että mies näyttää tyytyväiseltä taas hetken aikaa.
Kaipaisin niin kipeästi sellaista voimakasta, eroottista latausta (viipyileviä kosketuksia, pilkettä silmäkulmassa, aistillisuutta, vaatteiden repimistä pois toisen päältä ilman että edes kunnolla tajuaa mitä tekee, kun himottaa niin paljon). Mutta en usko että sellaista pystyy opettamaan tai neuvomaan kenellekään, ellei toinen ymmärrä sellaisen päälle luonnostaan tai syty sellaisesta itse. Harmittaa niin vietävästi. Toisaalta tuntuu ettei tällaisessa suhteessa voi elää pidemmän päälle, mutta toisaalta mies on miltei kaikilta muilta osin niin unelma, että en todellakaan tiedä mitä teen. :(
Kuulostaa siltä, että haluaisit ajatuksia lukevan kioskikirjan sankarin. Ts. juuri laatikkoleukaisen lentäjäkirurgin. Kannattaisiko vaikka kertoa miehelle toiveistasi? Vaikka et "usko että sellaista pystyy opettamaan".
No jaa. Ei tarvitse olla sankari, tietyn näköinen, lukea ajatuksia tai olla bodattu tai jossakin yleisesti arvostetussa ammatissa. Mutta sitä kioskikirjoissakin kuvattua aistillisuutta ja erotiikkaa kyllä kaipaisin. Mies syttyy helposti jos näkee paljon paljasta pintaa tai jos teen aloitteen koskettamalla häntä jalkojen väliin; itselläni kiihottuminen puolestaan lähtee korvien välistä (tunnelmasta, läheisyydestä jne). Jos mies vain laskee ykskaks yllättäen ja pyytämättä ne housunsa alas tai alkaa äkisti kouria rintojani tai minun jalkoväliäni, niin ensimmäinen reaktioni on vaistomaisesti hämmentynyt tai kielteinen, ja sen jälkeen kiihottumiseni on vain entistä vaikeampaa. Toivoisin miehen ymmärtävän, että sytymme eri asioista, eikä kummankaan tarpeet ole sen huonompia tai parempia kuin toisen. Sekin olisi jo paljon. Mutta jos sekään ei ns. "mene jakeluun" (puhuttu on ja monesti), niin ei, en usko että kykenisin opettamaan hänelle sitä kaipaamaani aistillisuutta.
Meillä miehellä kestää noin viisi minuuttia laueta. Nopeammin jos olen esim. päällä. Sen jälkeen häntä väsyttää, joten minun orgasmini jää saamatta.
Hän on myös rutiinien orja, joten seksi tapahtuu vain sängyssä ja vain iltaisin. Mies kömpii sänkyyn ja sanoo jotain tosi lapsellista kuten ”haluutsä seksiä?” :(
Yritän itse pukeutua seksikkäästi, kosken miestä makkarin ulkopuolellakin ja kehun häntä. Mutta miehelle seksi tuntuu olevan joku suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä kestää noin viisi minuuttia laueta. Nopeammin jos olen esim. päällä. Sen jälkeen häntä väsyttää, joten minun orgasmini jää saamatta.
Hän on myös rutiinien orja, joten seksi tapahtuu vain sängyssä ja vain iltaisin. Mies kömpii sänkyyn ja sanoo jotain tosi lapsellista kuten ”haluutsä seksiä?” :(
Yritän itse pukeutua seksikkäästi, kosken miestä makkarin ulkopuolellakin ja kehun häntä. Mutta miehelle seksi tuntuu olevan joku suoritus.
Ja sinä tyydyt kiltisti siihen? Huoh...
Koska miehestä on paljastunut että se on täysin kusipäinen mutta lasten vuoksi ei viitsi erotakaan
Vierailija kirjoitti:
Koska miehestä on paljastunut että se on täysin kusipäinen mutta lasten vuoksi ei viitsi erotakaan
Siis koska, mies kusipäinen jaksat tollasta seksiä? En tajua.
Ainut aika jolloin en oo halunnut seksiä oli se aika kun erottiin ja palattiin yhteen. Mies jätti minut ja sitten suostu ottamaan takas. Hän rikkoi minut ja tunsin ettei hän rakasta ja kun kysyin rakastaako hän sanoi en tiedä. Silloin kieltäydyin seksistä koska en halunnut antaa sitä miehelle joka ei ehkä rakasta minua. Halusin kyllä mutta en voinut kun oli niin paha olla
Joillekin naisille juuri se yhdyntä on juttu. Näin on esim minun kohdallani. Tokikaan ei mitään itsekästä pökkimistä vaan kunnollinen yhdyntä.