Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsi ja raivostuttava mummo
08.07.2020 |
Minulla on vajaa 4v erityislapsi, on diagnosoitu laaja-alainen kehityshäiriö ja vahva epäily lapsuusiän autismista, myös ADHD:n piirteitä on paljon. Kävimme pari päivää sitten lapsen mummolla ja kyllä taas niin sapettaa ja haluan purkaa tätä ärsyyntymistä.
Sanotaan nyt ensimmäisenä, että mummo rakastaa mustamaalata minua lapselle. Mummo oli kerännyt lapselle pienen karkkipussin, eikä tämä tietenkään haittaa. Kysyi pojaltaan, lapsen isältä, että saako lapsi syödä nyt niitä. Isä sanoi että ei saa, koska on todella väsynyt, syönyt koko päivän muutenkin sokeria muiden sukulaisten luona ja kohta oli edessä pitkä kotimatka. Mummo kertoi sitten suurieleisesti lapselle, että mummo keräsi sinulle tällaisen karkkipussin, että katsopas täällä on tällaista ja tällaista. Yksi kerrallaan näytti ja esitteli karkkeja lapselle, oikein toivoi että lapsi pyytäisi niitä. Lapsi ei välitä karkista, mutta kiinnostui parista suklaakolikosta ja pyysi niitä, mutta mummo veti karkit itselleen ja sanoi, että äiti kielsi. Isä kysyi siinä vaiheessa, että miten niin muka äiti kielsi, mutta mummo jätti tämän huomiotta ja jatkoi karkkien esittelyä. Sitten keräsi karkit suurieleisesti pussiin, työnsi sen minulle ja sanoi lapselle että äiti kielsi. Selvästi naamastaan näki, että ärsyyntyi, kun lapsi palasi takaisin värityskirjansa pariin ilman raivaria tai mitään.
Toinen mitä tekee, nakertaa arvovaltaani lapsen silmissä. Lasta pitää vahtia koko ajan, muuten juoksee suoraan autotielle autojen eteen, laittaa kätensä joka paikkaan, kaataa tavaroita päälleen jne. Olimme pihalla ja lapsi meinasi mennä kulman taakse, jonne en näe ja kutsuin lapsen takaisin. Lapsi totteli kyllä ja palasi hakemaan minut, tietää ettei vieraissa paikoissa saa yksin mennä tutkimaan, mutta mummo huusi heti, että kyllä saa mennä, piha on aidattu, ei haittaa yhtään. Ei auttanut selittää mummolle, että lapsi saattaa löytää hyvinkin nopeasti aidasta reiän, kiivetä yli tai jäädä esim. jumiin johonkin. Hänen mielestään myös saa tippua korkealta, kun "sittenpä oppii". Lapsi ei tosiaan opi, hän ei ymmärrä syy-seuraussuhdetta, jonka myös ammatti-ihmiset ovat todenneet.
(Jatkuu)
Kommentit (67)
On. Onneksi ei ole tehty tähän soppaan lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapselle on autismikirjon häiriö, muu neurologinen häiriö tai vaikka kehitysvamma, niin valitettava tosiasia on, että moni joutuu tilanteeseen, jossa joku sukulaisista on suorastaan vaaraksi lapselle.
Jos mummo kilpailee äidin kanssa lapsen suosiosta, ei ymmärrä lapsen erityisyyttä, ei pysty pitämään hänelle rajoja, niin ihan yksiselitteisesti mummo on vaarallinen lapsen kuntoutumisenkin näkökulmasta.
Eli ainoastaan valvottuja tapaamisia, ei edes teini-iässä kahden kesken mummon kanssa. Koska mummo ei kotonaan osaa käyttäytyä, niin tavatkaa tästä lähtien vain teidän kotona, jossa määräätte te. Aina kun mummo tekee jotain idioottimaista, niin annatte kuukauden jäähyä. Ihan todella, autistin kanssa kyse on elämästä ja kuolemasta. Kaikki lapsen läheiset sitoutuvat tiettyihin sääntöihin, myös päivähoito!
Isovanhemmille on myös sopeutumisvalmennuskursseja. Näyttää siltä, että mummolle lapsen erityisyys on iso haaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta syystä pojan erityislapsi ei ole meille tervetullut, on niin hankalaa, kun on kylässä. Tyttären terveet ja reippaat lapset on aina tervetulleita.
Häpeä. Mikä sinunkin koulutuksesi mahtaa olla!
Mitä pitäisi hävetä? Sitäkö, että miniän ei tarvitse tulla meille ahdistumaan ja kärsimään, kun teen kaiken väärin. Eipä hänen tarvitse osoittaa minulle sitäkään, että katso, minuaha se lapsi halaa eikä sinua. Tyttären lapset on mukavia, niiden kanssa saa leikkiä ja jutella, karkkiakin saa tarjota, jos sitä sattuu olemaan. Meillä on mukavaa tyttären lasten kanssa, koska he ymmärtävät puhetta ja minä pidän heidän leikeistään.
Koulutukseltani olen hammaslääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta syystä pojan erityislapsi ei ole meille tervetullut, on niin hankalaa, kun on kylässä. Tyttären terveet ja reippaat lapset on aina tervetulleita.
Häpeä. Mikä sinunkin koulutuksesi mahtaa olla!
Ei koulutuksella voi paikata puutetta sydämen sivistyksessä.
Ja mitähän tämä kommentti tarkoitti? Että erityislapsella on puutetta sydämen sivistyksessä ja häntä ei siksi voi ottaa kylään? Kommentissasi ei ole mitään järkeä. Että jotkut kehtaavat.
Jos mummolassa käyminen on miniälle kärsimys, niin parasta on, että ei käydä mummolassa! En minä esimerkiksi koskaan kerro, että pojalla on lapsi. Kerron tyttären lapsista ja sivuutan sen, että suvussa on erityislapsi. Näin ei miniä pääse sanomaan, että olen kertonut muille heidän lapsestaan. Pitäkööt sen omanaan, ei tänne meille ole pakko tulla, jos kaikki on niin kovin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kummassa teillä kaikilla on niin mahdottoman huonot äidit, mummot ja anopit?
Koko ajan vain negatiivista kitinää ja kätinää samasta asiasta.
Ettekö käsitä, että moni vanhempi ihminen ei käsitä edes sitä, mitä erityislapsi sanana tarkoittaa, eikä käsitä eikä tiedä noita autismeja add, adh ja laaja-alaisia oppimishäiriöitä.
Kuulleessaa, että lapsi on jotenkin sairas, he välittömästi haluavat kieltää sen, eivätkä ymmärtää.
Olette kyllä ottaneet miehen surkeista oloista ja itse kasvaneet samoin, eihän tätä parjausta ja solvausta enää muuten voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta syystä pojan erityislapsi ei ole meille tervetullut, on niin hankalaa, kun on kylässä. Tyttären terveet ja reippaat lapset on aina tervetulleita.
Häpeä. Mikä sinunkin koulutuksesi mahtaa olla!
Ei koulutuksella voi paikata puutetta sydämen sivistyksessä.
Ja mitähän tämä kommentti tarkoitti? Että erityislapsella on puutetta sydämen sivistyksessä ja häntä ei siksi voi ottaa kylään? Kommentissasi ei ole mitään järkeä. Että jotkut kehtaavat.
Jos mummolassa käyminen on miniälle kärsimys, niin parasta on, että ei käydä mummolassa! En minä esimerkiksi koskaan kerro, että pojalla on lapsi. Kerron tyttären lapsista ja sivuutan sen, että suvussa on erityislapsi. Näin ei miniä pääse sanomaan, että olen kertonut muille heidän lapsestaan. Pitäkööt sen omanaan, ei tänne meille ole pakko tulla, jos kaikki on niin kovin väärin.
Hirvittävä yksilö. Paljon pahempi kuin erityislapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kummassa teillä kaikilla on niin mahdottoman huonot äidit, mummot ja anopit?
Koko ajan vain negatiivista kitinää ja kätinää samasta asiasta.
Ettekö käsitä, että moni vanhempi ihminen ei käsitä edes sitä, mitä erityislapsi sanana tarkoittaa, eikä käsitä eikä tiedä noita autismeja add, adh ja laaja-alaisia oppimishäiriöitä.
Kuulleessaa, että lapsi on jotenkin sairas, he välittömästi haluavat kieltää sen, eivätkä ymmärtää.
Olette kyllä ottaneet miehen surkeista oloista ja itse kasvaneet samoin, eihän tätä parjausta ja solvausta enää muuten voi ymmärtää.
Provo
Lapsi ei missään nimessä jää hetkeksikään lapsen kanssa kahden, siitä olen ollut aivan ehdoton nähtyäni jo vauva-aikana, millainen mummo oli. Ja aion pitää tämän linjan aina, mikäli ei päädytä kokonaan välien katkaisuun. Mummo on erittäin haluton lähtemään tänne, joten yleensä tapaamme sen kerran vuodessa hänen luonaan, kun kuljemme muutenkin siellä päin ja tapaamme samalla muita sukulaisia. Pari kertaa on käynyt meillä näiden vuosien aikana ja on aivan yhtä vallaton täällä. Poikansa onkin joka kerta heittänyt hänet ulos, josta mummo on pitänyt sitten mykkäkoulua pari kuukautta ja lopulta kun ottaa yhteyttä, syyttää minua siitä.
Mummollekin on sanottu, että jopa päiväkodissa tuntemattomat ihmiset ymmärtävät, että lapsen kanssa toimitaan eri tavalla kuin muiden lasten kanssa, hänellä tosin onkin siellä henkilökohtainen avustaja, joka on erikoistunut autisminkirjon lapsiin. Mummon mielestä kaikki on ylireagointia ja lapsesta tehdään väkisin vammaista, vaikka ei ole.
Tuollaista sopeutumiskurssia olisi aivan turha edes ehdottaa, koska hänen mielestään lapsi on aivan tavallinen ja hänestä yritetään väkisin tehdä vammaista. Kaikki on höpönlöpöä hänen mielestään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensähän erityislapsi kasvattaa vanhempia ja isovanhempia. Tämä ketju osoittaa, ettei niin aina ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten kummassa teillä kaikilla on niin mahdottoman huonot äidit, mummot ja anopit?
Koko ajan vain negatiivista kitinää ja kätinää samasta asiasta.
Ettekö käsitä, että moni vanhempi ihminen ei käsitä edes sitä, mitä erityislapsi sanana tarkoittaa, eikä käsitä eikä tiedä noita autismeja add, adh ja laaja-alaisia oppimishäiriöitä.
Kuulleessaa, että lapsi on jotenkin sairas, he välittömästi haluavat kieltää sen, eivätkä ymmärtää.
Olette kyllä ottaneet miehen surkeista oloista ja itse kasvaneet samoin, eihän tätä parjausta ja solvausta enää muuten voi ymmärtää.
Voisiko mitenkään olla niin, että hankalaa mummoa/anoppia tms käsittelevässä ketjussa keskustelee ihmiset joilla sellaisesta on kokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei missään nimessä jää hetkeksikään lapsen kanssa kahden, siitä olen ollut aivan ehdoton nähtyäni jo vauva-aikana, millainen mummo oli. Ja aion pitää tämän linjan aina, mikäli ei päädytä kokonaan välien katkaisuun. Mummo on erittäin haluton lähtemään tänne, joten yleensä tapaamme sen kerran vuodessa hänen luonaan, kun kuljemme muutenkin siellä päin ja tapaamme samalla muita sukulaisia. Pari kertaa on käynyt meillä näiden vuosien aikana ja on aivan yhtä vallaton täällä. Poikansa onkin joka kerta heittänyt hänet ulos, josta mummo on pitänyt sitten mykkäkoulua pari kuukautta ja lopulta kun ottaa yhteyttä, syyttää minua siitä.
Mummollekin on sanottu, että jopa päiväkodissa tuntemattomat ihmiset ymmärtävät, että lapsen kanssa toimitaan eri tavalla kuin muiden lasten kanssa, hänellä tosin onkin siellä henkilökohtainen avustaja, joka on erikoistunut autisminkirjon lapsiin. Mummon mielestä kaikki on ylireagointia ja lapsesta tehdään väkisin vammaista, vaikka ei ole.
Tuollaista sopeutumiskurssia olisi aivan turha edes ehdottaa, koska hänen mielestään lapsi on aivan tavallinen ja hänestä yritetään väkisin tehdä vammaista. Kaikki on höpönlöpöä hänen mielestään.
Ap
Siis mummo ei jää lapsen kanssa kahden.
Ap
Ei lapsesta kasvaa mitään kun ap jo lyttää oman tuotoksensa sillä, että kun ammattilaiset sanoo. Kyllä se lapsesi silti jotain ymmärtää vaikka olisi millainen laaja-alainen ADHD, mbd, autismispektrumin lumihiutale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei missään nimessä jää hetkeksikään lapsen kanssa kahden, siitä olen ollut aivan ehdoton nähtyäni jo vauva-aikana, millainen mummo oli. Ja aion pitää tämän linjan aina, mikäli ei päädytä kokonaan välien katkaisuun. Mummo on erittäin haluton lähtemään tänne, joten yleensä tapaamme sen kerran vuodessa hänen luonaan, kun kuljemme muutenkin siellä päin ja tapaamme samalla muita sukulaisia. Pari kertaa on käynyt meillä näiden vuosien aikana ja on aivan yhtä vallaton täällä. Poikansa onkin joka kerta heittänyt hänet ulos, josta mummo on pitänyt sitten mykkäkoulua pari kuukautta ja lopulta kun ottaa yhteyttä, syyttää minua siitä.
Mummollekin on sanottu, että jopa päiväkodissa tuntemattomat ihmiset ymmärtävät, että lapsen kanssa toimitaan eri tavalla kuin muiden lasten kanssa, hänellä tosin onkin siellä henkilökohtainen avustaja, joka on erikoistunut autisminkirjon lapsiin. Mummon mielestä kaikki on ylireagointia ja lapsesta tehdään väkisin vammaista, vaikka ei ole.
Tuollaista sopeutumiskurssia olisi aivan turha edes ehdottaa, koska hänen mielestään lapsi on aivan tavallinen ja hänestä yritetään väkisin tehdä vammaista. Kaikki on höpönlöpöä hänen mielestään.
Ap
Meillä astmakin oli kuviteltu...
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsesta kasvaa mitään kun ap jo lyttää oman tuotoksensa sillä, että kun ammattilaiset sanoo. Kyllä se lapsesi silti jotain ymmärtää vaikka olisi millainen laaja-alainen ADHD, mbd, autismispektrumin lumihiutale.
Millä tavalla minä muka lyttään lastani? Tottakai luotan ammattilaisten sanaan ja ammattitaitoon tällaisessa. Kyllä minä huomasin jo 1,5v iässä, että lapsi on erilainen kuin muut. Tiesin siitä asti, että jokin diagnoosi sieltä on tulossa. Tottakai lapsi ymmärtää ja kai minä sen nyt lapsen äitinä näen ja ymmärrän joka päivä.
Ap
Tunnen monta äitiä joiden lapsilla sukulaiset diagnosoi ties mitä.
Mun siskoni väittää edelleen että esikoisellani on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Kummasti se vaan porskuttaa jo lukiossa. Ka-raja yli ysin ja pitkä matikka...
Vierailija kirjoitti:
Miten kummassa teillä kaikilla on niin mahdottoman huonot äidit, mummot ja anopit?
Koko ajan vain negatiivista kitinää ja kätinää samasta asiasta.
Ettekö käsitä, että moni vanhempi ihminen ei käsitä edes sitä, mitä erityislapsi sanana tarkoittaa, eikä käsitä eikä tiedä noita autismeja add, adh ja laaja-alaisia oppimishäiriöitä.
Kuulleessaa, että lapsi on jotenkin sairas, he välittömästi haluavat kieltää sen, eivätkä ymmärtää.
Olette kyllä ottaneet miehen surkeista oloista ja itse kasvaneet samoin, eihän tätä parjausta ja solvausta enää muuten voi ymmärtää.
Niin siis vauvapalstalla n. 10 henkilöä ehkä aktiivisesti puhuu anopeistaan, niin kaikilla on ongelma niiden kanssa? Ymmärrätkö ollenkaan, etteivät ne joilla on mukava äiti ja anoppi, mene noihin ketjuihin?
Kyllä autismi oli 30v sittenkin diagnoosi. Ei se ole mikään uusi juttu.
Jos isovanhempi vahingoittaa lapsen kehitystä, niin sitten häntä ei tavata. Vaikka kuinka olisi ymmärryksessä puutetta.
AP onneksi tapaatte vaan harvoin ja mies on puolellasi.
Joillakin hirviöanoppi muuttaa naapuriin ja tarjoutuu vielä lasta hoitamaankin, vaikka itse tarvisi hoitoa.
Ap, ihan henkilökohtaisen kokemuksen ja lähipiirin seuraamisen perusteella voin sanoa että tuo mummo syyttäisi sinua vaikka lapsella olisi joku näkyvämpikin sairaus, kuten keliakia, diabetes tai puuttuva raaja. Näille se miniä on tehnyt aina jotain jotenkin väärin. Välit poikki tai vierailut ihan minimiin.
Ei mitään armoa. Mummolle rankkua. Et käy enää koskaan. Kyllä se vielä just ennen kuolemaansa ymmärtää, mitä tuli tehtyä.