Perheet, joissa sosioekonominen status on korkea, kuinka paljon teillä syödään lihaa?

Hyvin toimeentulevia ja syömme 90 % :sti kalaa ja kasvisruokaa. Liharuokaa lähinnä hyvissä ravintoloissa harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Sekasyöjä kirjoitti:

Me kuulumme tulojen perusteella korkeimpaan 10%:iin ja omaisuuden perusteella korkeimpaan 2%:iin. Minä syön paljon lihaa ja vaimo hyvin vähän. Kasvissyöjät ovat etupäässä nuoria naisia, joiden sosioekonominen asema on matala. Ei siis kannata olettaa mitään.

Olet väärässä, kasvissyönti on paljon kalliimpaa kuin lihansyönti. Ekologiset akateemiset ovat kasvissyöjiä usein.

Miten ihmeessä kasvisyönti on kalliimpaa? Joo, ne lihakkeet (nyhtökaurasta lähtien) ovat kilohinnaltaan kalliimpia kuin halvin jauheliha, mutta perus linssit, pavut yms., on halvinta, mitä kaupasta löytää. 

Vihannekset yms., mistä taas tehdään lisäkesalaatit kuuluvat kai myös sekasyöjän ruokavalioon. 

Minä syön lihaa ja kasviksia päivittäin. Molempia, sillä ihminen on biologialtaan sekasyöjä. Vältän limsoja ja sipsejä ja liikoja makeita kuten donitsit yms.

Ihan älytöntä, että nykyään vouhkataan lihan kieltämisestä, kun oikeasti pitäisi vähentää prosessoitua ruokaa, liikaa suolaa, sokeria ja transrasvoja.

Päivittäin syödään, yleensä sitä punaista lihaa. Kasvisruokaa ei ole koskaan. Pyritään syömään vain kotimaista, prosessoimatonta ruokaa, esimerkiksi banaaneja tai kauramaitoa meille ei osteta. Muutenkin syödään kauden mukaan eli kesällä kasvispainotteisemmin, syksyllä paljon juureksia jne. Riisi on pyritty korvaamaan ohralla ja viskikin on kotimaista. Riista saadaan omasta metsästä ja rannoilta.

Karjatalous on tärkeä asia luonnon ekosysteemin kannalta, koska laiduntava karja ylläpitää monille erilaisille hyönteisille tärkeitä elinympäristöjä. Luonnon monimuotoisuus on meille tärkeämpi asia kuin ruuan halpa hinta.

Hyvin vähän punaista lihaa, lähinnä kesällä grillataan pihvejä joskus. Kalaa syödään kyllä paljon.

Kalaa useamman kerran viikossa, esim paistettua tonnikalapihviä ja lohta sienikastikkeella. Karitsanpaistia, karjalanpaistia pari kertaa kuukaudessa. Ei koskaan siipikarjaa tai jauhelihaa tai makkaroita. useimmiten kasvisruokaa, esim sieniä, juustosalaatteja jne.

Sanoisin että 60/40 on lihan suhde kasviksiin. Tuntuu että kasvisten suhde vaan kasvaa vanhemmiten

Usein päivän aikana 1 kasvis ja 1 sekaruoka-ateria jossa paljon kasviksia. Monta kertaa liha on vain lisukkeena, esim salaatissa saattaa olla fetan lisäksi 50g broileria.

Esim eilen päivälliseksi 1 munakoisosta ja 1 kesäkurpitsasta tehdyt täytetyt kasvikset joissa yht 4 rkl jauhelihaa. Riitti 2 aikuiselle kun täytteessä oli paljon kasviksia (ei riisiä tms ollenkaan)

Me olemme sekasyöjiä. Tällä viikolla on syöty makaronilaatikkoa sikanautaan, kanaa ja riisiä, hotdogeja... Toki meillä on aina lisäkekasvikset ja normaalisti syödään noin kerran viikossa kasvisruokaa. Kalaa ehkä 2-3 kertaa kuukaudessa, en vaan oikein ole tottunut laittamaan kalaa.

Akateemisesti koulutettu erityisasiantuntija, brutto 5600e/kk. 3 lasta.

Sekasyöjä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekasyöjä kirjoitti:

Me kuulumme tulojen perusteella korkeimpaan 10%:iin ja omaisuuden perusteella korkeimpaan 2%:iin. Minä syön paljon lihaa ja vaimo hyvin vähän. Kasvissyöjät ovat etupäässä nuoria naisia, joiden sosioekonominen asema on matala. Ei siis kannata olettaa mitään.

Olet väärässä, kasvissyönti on paljon kalliimpaa kuin lihansyönti. Ekologiset akateemiset ovat kasvissyöjiä usein.

Tilastojen mukaan 10% suomalaisista on kasvisyöjiä. Tilastojen mukaan suurin osa heistä on nuoria naisia. Tosiasiat eivät muuksi muutu, vaikka sinun vegaanisessa ystäväpiirissäsi olisi joku varakaskin.

Mitähän tilastoja tarkoitat? Ainakin tämän mukaan puhut tuubaa.

"Tutkielman mukaan erityisesti koulutus, ammatti, tulot ja varallisuus sekä sukupuoli näyttäisivät vaikuttavan yksilön ravitsemuskäyttäytymiseen. Korkeampi koulutus on yhteydessä terveellisempiin ruokatottumuksiin. Korkeasti koulutetut käyttävät muita enemmän ruokavaliossaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä pähkinöitä tai siemeniä. Vastaavasti matalimman koulutetut käyttivät edellä mainittuja tuotteita kaikista vähiten. Naissukupuoli liittyy miehiä useammin terveellisempiin ruokatottumuksiin. Ammatin ja työllisyyden sekä varallisuuden vaikutus ravitsemuskäyttäytymiseen näyttäytyy samansuuntaisena koulutuksen kanssa. "

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120270/KankareLaura.pdf?se…