Lue keskustelun säännöt.
Miksi 40-60 -luvuilla syntyneiden on niin vaikea ymmärtää sitä maailmaa, jossa nuoremmat nykyään elävät?
08.07.2020 |
Enkä siis tarkoita pelkästään lasten ja nuorten maailmaa, vaan myös kolmi- neli- viiskymppisten elämää.
Kommentit (362)
Huomista ei ehkä tule. kirjoitti:
Kyllä parasta on tehdä koko ikänsä töitä, sitten suunnitella mitä tekee eläkkeellä.
Kun lopulta pääsee pois oravanpyörästä ja ehtii olla eläkkeellä sen puolivuotta, sairastuu haimasyöpään ja kuolee parin kuukauden sisällä pois.Kyllä kannatti.
Elämä.
Oravat ovat toisaalta onnellisia pyörässään. Jos päästäisi luontoon, eivät välttämättä selviäisi. Minulla on asunto maksettu, mutta kun olin työttömänä, niin oli kyllä vaikeaa keksiä järkevää tekemistä, kun kaikki kaverit olivat töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Te pilasitte kaiken, te itsekeskeiset ja ahneet pas kat varastitte ostovoiman ja aloitte tuoda halpatyövoimaa maahan. Te teitte nuorista, omista jälkeläisistänne heikko-osaisia.
Saa ta nan ku sipäänar sistit
Annat kyllä itsestäsi todella nolon kuvan nyt. Käytöstapojen ohella sinulta puuttuu selvästi perustiedot historiasta ja matematiikasta.
1954 syntynyt ei ole suurta ikäluokkaa eli boomeri. Boomereita ovat vuosina 1945-1950 syntyneet.
Hänelle on itselleen ollut suurista ikäluokista huomattavasti enemmän haittaa kuin sinulle ikinä. Kun hän on pyrkinyt parikymppisenä työmarkkinoille, työpaikat ovat olleet täynnä 4-9 vuotta vanhempia ja niin ollen 4-9 vuotta aiemmin valmistuneita suurten ikäluokkien edustajia.
NYT taas he ovat olleet jo kymmenisen vuotta eläkkeellä. Työpaikkoja on viime vuosina vapautunut nuorille merkittäviä määriä, eri asia toki, ovatko ne olleet vakinaisia työsuhteita. Eivät ole, ja siitå kyllä kärsivät kaikki, myös keski-ikäiset.
Jos sinä parikymppinen joudut työttömäksi, sinun on melko helppo kouluttautua uuteen ammattiin, jos oma alasi ei työllistä. Mitä luulet, voinko minä päälle viisikymppisenä tehdä niin ja vielä odottaa tulevani työllistetyksi aikanaan, kun valmistun? No en. Kukaan ei palkkaa liki kuusikymppistä vastavalmistunutta, jolla ei ole uuden alansa työkokemusta ja eläkeikäkin häämöttää muutaman vuoden päässä (minulla 66-vuotiaana).
N53
"Jos sinä parikymppinen"
Mä ole kohta 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
duunarski kirjoitti:
Olen M60. Kyllähän töitä sai, kun ei nirsoillut. Olen nostanut maasta perunaa, repinyt asbestia purkutalojen seinistä, kuskannut vaarallisia kemikaaleja ympäri kaupunkia tavaramopolla, kantanut lautatavaraa ja työntänyt sementtikärryä raksalla, lapioinut satamassa hiiltä 20 asteen pakkasessa, putsannut teollisuusimurilla seisokissa ollutta tehdasta 30 tuntia yhtä soittoa ja nukkunut sinä aikana 2 tuntia, leikannut nurtsia kaupungin vuokratalojen pihoilla ja mitäs vielä. Penniäkään en ole saanut työttömyyskorvausta tai sossun rahaa. Maailma on muuttunut, vai onko nuoriso kenties hiukan valikoivampaa?
Juuri tätä ei nykypäivän nuoret aikuiset ymmärrä. Kun on pakko päästä sitä englantilaista filologiaa lukemaan ja sitten valittaa, ettei saa töitä ja Avotakkataloa 27 vuotiaana.
Ennen tehtiin töitä ja illalla väsytti. Ei jaksanut pohtia elämän "epäoikeudenmukaisuutta" kun naivit haaveet unelma-ammatista, josta voi ottaa vapaata Balin reppureissua varten, ei toteudukaan.
Ja nykyään töitä ei ole. Nykyään töistä ei saa palkaa, nykyään ei ole ostovoimaa. JEEEEE JEEEEEE!!!!
Halleluja
Ai? Käytännössä koko tuttavapiirini käy töissä. On totta, että todella paljon näillä tredikkäillä "projektityöpaikoilla" on pilvin pimein ilmaisia "harjoittelijoita", mutta kyllä töitä on melkein pilvin pimein näissä "paskaduuneissa", joita kaikki alle 40 vuotiaan halveksuvat. Niissä ei vain voi kulkea kivoissa vaatteissa eikä voi käydä tredikuppilassa lounastamassa kaltaistensa kanssa.
Kanttaa katsoa oman kuplan ulkopuolelle, sielläkin löytyy elämää. Ja voi jopa löytyä duunia. Tylsää, kellokorttiin sidottua raatamista, mutta työtä ja elinkeinoa kuitenkin.
Mutta eihän se teille humanisteille ja oman elämänne taiteilijoille maistu.
Kiitos näiden "ilmaisten harjoittelijoiden", ammattilaiset saa sitten olla työttömänä.
Syyllistäminen on projisointikeino, kun ei kestetä kohdata omaa keskeneräisyyttä. Se sitten heijastuu mitä oudoimpiin tilanteisiin. Yhteistä on se, että ne ovat tilanteesta riippumatta aina samoja ihmisiä, jotka syyllistää.
Syyllistäminen on myös yhteydessä narsistiseen käyttäytymiseen ja muihinkin persoonallisuuden häiriöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Ei työllistyminen sen helpompaa ollut. Monet muuttivat ulkomaille töiden perässä.
Tottakai ikänsä tienanneet kuusikymppiset ovat varakkaampia kuin nuoret.
Mun vanhemmilla oli alle 30-vuotiaana okt, auto, kesämökki, vene, asuntovaunu. Käytiin hiihtolomalla Lapissa laskettelemassa ja kesäisin autolla jossain Ruotsissa, Norjassa jne. Käytiin kylpylöissä, huvipuistoissa ym. Molemmat merkonomeja ja saaneet vakiduunit heti valmistuttuaan.
Mä olen 37v lisensiaatti, yksiön lainaa on jäljellä vielä 22 vuotta, ei ole autoa ja ajatuskin jostain mökeistä ja veneistä naurattaa, ei mulla tule koskaan olemaan mahdollisuutta sellaisiin! Teen pätkätöitä, nyt 2 eri työpaikkaa, mulla on keskimäärin joka toinen viikonloppu vapaa ja lomaa 2-3 vko vuodessa. Matkustan n. kerran vuodessa, esim. viime vuonna kävin päivä Tukholmassa -risteilyllä. Laskettelemassa olen käynyt kerran, n. viisi vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te nuoret ette ole joutuneet taistelemaan 1990-luvun laman aikana asunnostanne, työpaikastanne, perheestänne. Vanhempanne tekivät sen.
vm -60
Viisikymppisenä en ole huomannut ongelmia nuorempien ”maailman” ymmärtämisessä - ilmeisesti en ole edes tajunnut, että heillä on joku maailma erikseen.
Sen sijaan tuottaa sitäkin enemmän ihmeteltävää tietynlainen pölhöys, josta toisessa ketjussa mainittiinkin hyvä esimerkki: kolmekymppinen pimppiaktivisti on löytänyt itsetyydytyksen ilot ja Yle tuntee tarvetta uutisoida tästä hämmästyttävästä keksinnöstä.
Pari vuotta sitten toinen kolmekymppinen kertoi Hesarin haastattelussa, että tiskaaminen kannattaa, kun siinä tulee siistiä ja hyvä mieli. Minusta on merkillistä, että tahattoman komiikan ja naurettavan puheenlätinän tuottaminen ja vastaanottaminen onnistuvat nuoremmilta aivan pokkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kasvat, ymmärrät miten typerää yleistäminen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Sinäkin voit miettiä sitä, mikä vaikutus on työuran pituudella: miksi pitempään työelämässä olleilla on esim. omistusasunto, kun vastavalmistuneella ei ole?
Tietenkin vaikuttaa, sehän se ongelma onkin kun nuorempien sukupolvien työtilanne on niin paljon epävarmempi. Mutta sen lisäksi jo alle 30-vuotiaat pystyivät 70-luvlla hankkimaan niin omistusasunnon kuin kesämökinkin. Nykyisin mahdollisuudet siihen ovat paljon heikommat. Eipä rakentamatonta rantaviivaakaan ole kyllä jätetty.
70- luvulla hankittiin omistusasunto ja kesämökki alle 30-v??
En tiedä ketään sellaista enkä tuota purematta niele.
Joka tapauksessa 70- luvun mökit ovat jotain ihan muuta kuin nykyajan talviasuttavat luksusmökit.
Kuinka moni nykyajan nuori huolii 70- luvun mökin vaikka se olisi periaatteessa kunnossakin?
Samoin omakotitalot ovat ihan eri luokkaa nykyään.
Ystäväni perhe rakensi omakotitalon 70- luvulla ja siinä oli pienehkö keittiö , olohuone ja 3 makuuhuonetta.
Perheessä oli 4 lasta eli kenelläkään lapsella ei ollut omaa makuuhuonetta.
Oli yksi kylpyhuone ja sauna.
Eli ei nyt niin kovin suureellinen.
Mökit olivat hyvin usein oman lapsuuden kodin mailla eli tontin sai perinnöksi ja puut saatettiin saada myös siitä maatalosta joka oli ollut kotina.
Kun mökkiin ei tullut vesi eikä sähkö ja ne olivat säännönmukaisesti pieniä, niin tulihan se halvaksi kun sai tontin ja puut perintönä.
Paikkaa ei siis valittu itse vaan sen sai minkä vanhemmiltaan tai perikunnalta sai.
Tämä oli hyvin yleistä, toki silloinkin oli rikkaita jotka pääsivät itse valitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Onhan tästä tehty selvityksiä: nykyisillä noin 30v ikäisillä on huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä vanhemmillaan oli samassa iässä. Työllistyminen ei ollut sen helpompaa tai vaikeampaa, mutta esim. lapsensa 80-luvun alussa saanut (50-luvulla syntynyt) ei voinut edes unelmoida siitä, että lapselle sai tuosta vain kunnallisen päivähoitopaikan tai että äitiysloman ajalta kertyi vuosilomaa! Ne 50-luvulla syntyneet ehti osin jopa tekemään 6-päiväistä työviikkoa, joten helppoahan heillä selkeästi oli!
Se on sitä heroismia, että itselle olisi tapahtunut kaikki vaikeamman kautta, ei oikeasti osata asettua toisen asemaan.
Oikeastihan esim lasten hankkiminen on ollut taloudellisesti edullisempaa 80 ja 90 luvuilla. Asuntolainoista sai isommat verohelpotukset. Lapsilisät olivat suhteessa isommat 90- luvulla kuin tänä päivänä. Hoitomaksut olivat suhteessa pienemmät, kuin tänä päivänä. Oli lapsiverohelpotus (oliko se noin 100€ vuodessa per lapsi, nykyäänhän tämä on jo poistettu, oli markka-aikaisten ilona).
Näitä asioita ei vain haluta huomata, koska on totuttu hokemaan miten helppoa nuoremmilla on. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Onhan tästä tehty selvityksiä: nykyisillä noin 30v ikäisillä on huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä vanhemmillaan oli samassa iässä. Työllistyminen ei ollut sen helpompaa tai vaikeampaa, mutta esim. lapsensa 80-luvun alussa saanut (50-luvulla syntynyt) ei voinut edes unelmoida siitä, että lapselle sai tuosta vain kunnallisen päivähoitopaikan tai että äitiysloman ajalta kertyi vuosilomaa! Ne 50-luvulla syntyneet ehti osin jopa tekemään 6-päiväistä työviikkoa, joten helppoahan heillä selkeästi oli!
Itseasiassa päinvastoin, nykyisillä 3-kymppisillä elintaso vain laskee. 50 ja 60 luvuilla syntyneillä se oli ihan eri tasolla 30 vuotiaana. Googlaa vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Ei työllistyminen sen helpompaa ollut. Monet muuttivat ulkomaille töiden perässä.
Tottakai ikänsä tienanneet kuusikymppiset ovat varakkaampia kuin nuoret.
Mun vanhemmilla oli alle 30-vuotiaana okt, auto, kesämökki, vene, asuntovaunu. Käytiin hiihtolomalla Lapissa laskettelemassa ja kesäisin autolla jossain Ruotsissa, Norjassa jne. Käytiin kylpylöissä, huvipuistoissa ym. Molemmat merkonomeja ja saaneet vakiduunit heti valmistuttuaan.
Mä olen 37v lisensiaatti, yksiön lainaa on jäljellä vielä 22 vuotta, ei ole autoa ja ajatuskin jostain mökeistä ja veneistä naurattaa, ei mulla tule koskaan olemaan mahdollisuutta sellaisiin! Teen pätkätöitä, nyt 2 eri työpaikkaa, mulla on keskimäärin joka toinen viikonloppu vapaa ja lomaa 2-3 vko vuodessa. Matkustan n. kerran vuodessa, esim. viime vuonna kävin päivä Tukholmassa -risteilyllä. Laskettelemassa olen käynyt kerran, n. viisi vuotta sitten.
Olet siis syntynyt 1983 ja vanhempasi todennäköisesti noin 1963 tai vähän sitä ennen. Kertomasi elämä 1990-luvun alussa hiihtolomineen ja asuntovaunuineen tuntuu aika rohkealta, koska meillä oli silloin vallan valtava lama. Toisaalta joku Ikaalisten kylpylä oli tuolloin niin halpa, että siellä saattoi käydä pienituloisetkin eikä Lapissa vielä ollut nykyisenlaisia turistirysiä, vaikka tunturit toki oli jo valmistettu.
Eniten minua kummastuttaa kateutesi: sinulla on ollut satoja kertoja paremmat mahdollisuudet tehdä haluamasi asiat, mutta et niitä tehnyt ja nyt valitat. MInä olen 38v KTM, matkustelen ja nautin elämästä. Yksiössäni asuu vuokralainen. Sinun vanhempasi tekivät tietyt valinna, sinä teit toisenlaiset - tietenkin lopputulos on erilainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntynyt 67, kun te nuoret pilkkaatte meidän ikäisten vinksottavia hampaita, niin niitä ei oiottu julkisella niin kuin nykyään. En saanut päivähoitopaikkaa vaan olin vanhempien mukana työmaalla ja sitten kotona yksin. Opintoihin oli kova kilpailu. Opiskelija-asunnot oli tiukassa, ja piti ottaa alivuokrahuone yhden mummon kaksiosta kun ei muuta ollut.
Valmistuessa 90-luvulla oli lama. Tein 7 vuotta sekalaisia pätkätöitä, asuin erilaisissa purkua tai remonttia odottavissa luukuissa. Vaatteet ja kalusteet pelastusarmeijan kirpputorilta.
Nelikymppisenä pääsin vakitöihin. Eka asunto minulla oli 35-vuotiaana, pihasaunallinen rintamamiestalo. Eka asunto 38v, 20 vuotta vakaa vanha ritmo. Eläkettä ei minun ikäiselle kerry alle 23-vuotiaasta eikä kertynyt äitiyslomaltakaan niin kuin nykyään. No ehdin olla töissä 67-vuotiaaksi kun eläkeikää nostettiin.
En tiedä mitä minun on jäänyt ymmärtämättä, lapsellani on asiat paremmin ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Onhan tästä tehty selvityksiä: nykyisillä noin 30v ikäisillä on huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä vanhemmillaan oli samassa iässä. Työllistyminen ei ollut sen helpompaa tai vaikeampaa, mutta esim. lapsensa 80-luvun alussa saanut (50-luvulla syntynyt) ei voinut edes unelmoida siitä, että lapselle sai tuosta vain kunnallisen päivähoitopaikan tai että äitiysloman ajalta kertyi vuosilomaa! Ne 50-luvulla syntyneet ehti osin jopa tekemään 6-päiväistä työviikkoa, joten helppoahan heillä selkeästi oli!
Itseasiassa päinvastoin, nykyisillä 3-kymppisillä elintaso vain laskee. 50 ja 60 luvuilla syntyneillä se oli ihan eri tasolla 30 vuotiaana. Googlaa vähän.
Laman aikaan Suomessa? Puhutko nyt jenkeistä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Ei työllistyminen sen helpompaa ollut. Monet muuttivat ulkomaille töiden perässä.
Tottakai ikänsä tienanneet kuusikymppiset ovat varakkaampia kuin nuoret.
Mun vanhemmilla oli alle 30-vuotiaana okt, auto, kesämökki, vene, asuntovaunu. Käytiin hiihtolomalla Lapissa laskettelemassa ja kesäisin autolla jossain Ruotsissa, Norjassa jne. Käytiin kylpylöissä, huvipuistoissa ym. Molemmat merkonomeja ja saaneet vakiduunit heti valmistuttuaan.
Mä olen 37v lisensiaatti, yksiön lainaa on jäljellä vielä 22 vuotta, ei ole autoa ja ajatuskin jostain mökeistä ja veneistä naurattaa, ei mulla tule koskaan olemaan mahdollisuutta sellaisiin! Teen pätkätöitä, nyt 2 eri työpaikkaa, mulla on keskimäärin joka toinen viikonloppu vapaa ja lomaa 2-3 vko vuodessa. Matkustan n. kerran vuodessa, esim. viime vuonna kävin päivä Tukholmassa -risteilyllä. Laskettelemassa olen käynyt kerran, n. viisi vuotta sitten.
Meitä on moneksi. Farmaseutti-poliisipariskunnalla riittää vakitöitä, voi hankkia oman tilavan asunnon, kasvattaa lapsia ja matkustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Onhan tästä tehty selvityksiä: nykyisillä noin 30v ikäisillä on huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä vanhemmillaan oli samassa iässä. Työllistyminen ei ollut sen helpompaa tai vaikeampaa, mutta esim. lapsensa 80-luvun alussa saanut (50-luvulla syntynyt) ei voinut edes unelmoida siitä, että lapselle sai tuosta vain kunnallisen päivähoitopaikan tai että äitiysloman ajalta kertyi vuosilomaa! Ne 50-luvulla syntyneet ehti osin jopa tekemään 6-päiväistä työviikkoa, joten helppoahan heillä selkeästi oli!
Itseasiassa päinvastoin, nykyisillä 3-kymppisillä elintaso vain laskee. 50 ja 60 luvuilla syntyneillä se oli ihan eri tasolla 30 vuotiaana. Googlaa vähän.
Tilastollisesti totta. Itse olen syntynyt -73. Olen vanhempiani selvästi varakkaampi ja koulutetumpi, toki vanhemmat tekivät muutamia vähemmän fiksuja valintojakin elämässään. Töissä kun katselen akateemisen koulutuksen saaneita kolmikymppisiä kolleegojani, niin alussa on heillä elämä. Ei ole perhettä, edes pysyvää parisuhdetta ja kotikin on vuokralla. Joku mökki voi olla perittynä, mutta ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin minä ymmärrän tätä maailmaa, luultavasti jopa paremmin kuin nuoret. Surkeasta köyhyydestä kehitysmaa-Suomessa kärsineinä me rakensimme teille jälkipolville yltäkylläisen ja helpon elämän.
- vuosikertaa 1954
Mietipä hetki kuinka paljon helpompaa mm. työllistyminen on ollut sinun ikäpolvellesi vs. 20-40 v nuoremmille... Miksi sinun ikäpolvesi on paljon varakkaampi kuin nuoremmat korkeammin koulutetut?
Onhan tästä tehty selvityksiä: nykyisillä noin 30v ikäisillä on huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä vanhemmillaan oli samassa iässä. Työllistyminen ei ollut sen helpompaa tai vaikeampaa, mutta esim. lapsensa 80-luvun alussa saanut (50-luvulla syntynyt) ei voinut edes unelmoida siitä, että lapselle sai tuosta vain kunnallisen päivähoitopaikan tai että äitiysloman ajalta kertyi vuosilomaa! Ne 50-luvulla syntyneet ehti osin jopa tekemään 6-päiväistä työviikkoa, joten helppoahan heillä selkeästi oli!
Itseasiassa päinvastoin, nykyisillä 3-kymppisillä elintaso vain laskee. 50 ja 60 luvuilla syntyneillä se oli ihan eri tasolla 30 vuotiaana. Googlaa vähän.
Googlasin. Ainakin tämän artikkelin mukaan http://blog.hse-econ.fi/?p=7236 rohkenen olla aika vahvasti kanssasi eri mieltä. Vaikka teksti sinänsä on synkkää (kehitys ei kehity), niin käppyröiden perusteella näytetään selvästi, miten edellisillä sukupolvilla on noin 30v iässä ollut vähemmän rahaa käytössään.
Muistan kun opiskeluakana oli milteimahdotontota löytää kesätyöpaikkaa isohkostakin kaupungista. Ei niitä työapaikkoja vaan olut kuten nykyisin. Opintolainalla elettiin. Opintotukea en saanut eivätkä vanhemmatkaan avustaneet, kosa eivät hekään äveräitä olleet. Matkustin ulkomaille ensimmäisen kerran vasta 26 vuotiaana, kun sain ensimmäisen kesälomani. Mitään interraileja en voinut tehdä. Olin siis saanut työpaikan, mutta sekin oli sijaisuus ja naisvaltainen ala kun kyseessä, niin matala palkka. Töitä oli siihenkin aikaaan enemmän kuin tekijöitä, joten tienasin ne matkarahat tekemällä kesäillat ylitöitä, jotta pääsin sille 2 viikon lomalle, jonka vuoden työsuhteessa oli kerryttänyt. Lomien kertymistä piti odotaa monta vuotta, jotta saisi edes talviloman. Vuosilomalaki ei siihen aikaan ollut kovin antelias. Väitän, että 80-lvulla syntyneet ovat saaneet paremmat edut heti työelämässä kuin minun ikäluokkani. Monessa yt-neuvottelussa olen ollut elämäni aikana. Osaamista kehittämällä ja joustavuudella on niissä selvitty. Vanehmmiltakaan ei ole tullut perintöjä, kun eivät olleet varakkaita tai mitään maanomistajia, joten minullekaan ei varallisuutta ole päässyt kertymään. Säästeliäs toki osaan olla, koska en ole koskaan oppinut siihen, että saisin jotain ilmaiseksi.
Ja miten ihmeessä hammashoidossa tiputaan ulkopuolelle? Kieltäydytään antamasta hoitoa vai miten tämä julkinen hammashoito toimii? Käsittääkseni niin että sinne varataan aika ja maksetaan käynnistä. Vai saako joku muu kuin lapset hammashoidon ilmaiseksi?[/quote]
- Julkiseen hammashoitoon tuli ikäraja asteittain 1970-luvulta alkaen, sinne ei yksinkertaisesti otettu, vaan oli mentävä yksityiselle (eikä saanut Kela-korvauksia).
Sopivan ikäinen (esim. itse olen 1958 syntynyt, en siis "nuoruudessani" 42 ikävuoteen saakka, ole saanut mennä julkiselle). Lisäksi pienemmillä paikkakunnilla saattoi olla vain 1-2 hammaslääkäriä.
Vasta vuonna 2000 ulottui koskemaan koko ikäluokkaa ja näin myös Kelan korvausta.