Ihminen, joka lopettaa itse lemmikkieläimensä ampumalla

Minä ja mieheni olemme todella koirarakkaita ihmisiä ja meillä on oma koira. Mieheni on kokenut metsästäjä sekä aseenkäyttäjä. Hän on lopettanut pari kaverinsa koiraa heidän pyynnöstään. Jos tarve tulee, hän on myös luvannut lopettaa meidän koiramme ampumalla. Koiran vieminen viimeiselle piikille eläinlääkärille ei ole koiralle mitenkään inhimillisempi vaihtoehto, mutta sitä se voi olla omistajalle. Ampuminen voi kuulostaa karulta ja likaiselta, mutta se on nopea ja kivuton. Miten omistaja voi ampua vanhan rakkaan ystävänsä? Rakkaudesta. Omistaja tietää, että muisto lopetuksesta kummittelee mielessä ehkä hautaan asti, mutta tekee sen jotta ystävän ei tarvisi enää kärsiä.

Paljon parempi tapa on ampuminen ja ennenkaikkea nopeampi.

Katsotaa jenkkien myrkkyruisketeloituksia. Hyvin usein epäonnistuvat, vaikka paikalla useampi lääkäri.

Parempi kuolla ampumalla, kuin tulla paiskatuksi kylmään terästiskiin, sokaisevien lamppujen alla.

Viivasuu naiseläinlääkäri euronkuvan silmissään tökki tassun riekaleiksi hakiessaan suonta.

Sitten lihaksesi lamaantuvat ettet voi edes katsahtaa kysyvästi omistajaasi, mitä äiti minulle nyt tapahtuu ? Pelkään ihan hirveästi, auta !

Ei mitään, kuin kammottavia kouristuksia, puret kielesi halki ja hampaat murskaksi.

Eläinlääkäri paasaa tuhkaamisen hinnoista.

Veresi kiehuu suonissa ja sydän räjähtää, happea et saa koska keuhkot lamaantuneet.

Eli itse asiassa, se lempeä eutanasia on tukehtumiskuolema.

Paljonkin olisi kerrottavaa, mutta ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä ja mieheni olemme todella koirarakkaita ihmisiä ja meillä on oma koira. Mieheni on kokenut metsästäjä sekä aseenkäyttäjä. Hän on lopettanut pari kaverinsa koiraa heidän pyynnöstään. Jos tarve tulee, hän on myös luvannut lopettaa meidän koiramme ampumalla. Koiran vieminen viimeiselle piikille eläinlääkärille ei ole koiralle mitenkään inhimillisempi vaihtoehto, mutta sitä se voi olla omistajalle. Ampuminen voi kuulostaa karulta ja likaiselta, mutta se on nopea ja kivuton. Miten omistaja voi ampua vanhan rakkaan ystävänsä? Rakkaudesta. Omistaja tietää, että muisto lopetuksesta kummittelee mielessä ehkä hautaan asti, mutta tekee sen jotta ystävän ei tarvisi enää kärsiä.

Tässäpä se oleellinen kiteytettynä. En olisi voinut paremmin sitä sanoa. Rakkaudesta siihen ystävään lopetan sen mieluummin nopeasti ja kivuttomasti kuin kärsimystä pitkittäen eläinlääkärillä.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Paljon parempi tapa on ampuminen ja ennenkaikkea nopeampi.

Katsotaa jenkkien myrkkyruisketeloituksia. Hyvin usein epäonnistuvat, vaikka paikalla useampi lääkäri.

Parempi kuolla ampumalla, kuin tulla paiskatuksi kylmään terästiskiin, sokaisevien lamppujen alla.

Viivasuu naiseläinlääkäri euronkuvan silmissään tökki tassun riekaleiksi hakiessaan suonta.

Sitten lihaksesi lamaantuvat ettet voi edes katsahtaa kysyvästi omistajaasi, mitä äiti minulle nyt tapahtuu ? Pelkään ihan hirveästi, auta !

Ei mitään, kuin kammottavia kouristuksia, puret kielesi halki ja hampaat murskaksi.

Eläinlääkäri paasaa tuhkaamisen hinnoista.

Veresi kiehuu suonissa ja sydän räjähtää, happea et saa koska keuhkot lamaantuneet.

Eli itse asiassa, se lempeä eutanasia on tukehtumiskuolema.

Paljonkin olisi kerrottavaa, mutta ei ole aikaa.

:D voi jessus! Kokemattomille tiedoksi että tuossa erittäin kovalla värikynällä, erittäin vahvasti dramatisoitu kuvitteellinen tapahtumakulku. Ketään ei paiskota pitkin tiskejä, nukutuksessa ei elimet räjähtele, ja eläinlääkärikin on yleensä varsin tuttu paikka jo entuudestaan, mukava käynti se ei tietysti kenellekään missään nimessä ole, muttei tuollainen ainakaan!

Vierailija kirjoitti:

Isä tappoi perheemme koiran ollessaan mökillä metsästysreissussa. Koira oli terve, isä ei vaan jaksanut sitä enää. Muutenkin tasapainoton ihminen, niin eipä olla oltu muutamaa tekstiviestiä enempää yhteyksissä tuon jälkeen. Tästä on jo noin kymmenen vuotta. Itse en pystyisi tappamaan omaa lemmikkiäni ikinä.

Antaisit mieluummin vaikka kärsiä?

eutanasia arvokas tapa? mä en paljon arvoa antanut,kun kissani piikille vein.Ensin stressitekijät.Annettiin nukahduspiikki jonka jälkeen ns.viimeinen piikki(kitupiikki). Rakas kissani myrkkyä annettaessa tärisi,suusta tuli verta ja piti hirveän kuuloista meteliä.Ei mitään rauhallista ihanaa helppoa lähtöä kyllä havaittu tällä menetelmällä ja mitä olen aiheesta lukenut näitä tapahtunut muillekkin.Kun koirani aika tulee täyteen on ampuminen vaihtoehto no.1 perusteella nopea ja kivuton kuolema luonnossa herkkulihaa onnellisena syödessään.Outoa,että tätä pitävät nähtävästi jotkut ihmiset psykopaatin tai muuten vain sairaan toimena?

Meillä naapurin metsästäjä on lopettanut pari hevosta, jotka olivat parantumattomasti sairaita ja huonossa kunnossa. Tapahtui erittäin nopeasti ja siististi.

Sairaita ihmisiä kirjoitti:

Mielestäni sellainen ihminen on tunnevammainen eikä todellakaan mieleltään terve. Esim koira on kuitenkin perheenjäsen ja pidän lemmikkikoiran ampujaa yhtä sairaana kuin oman äitinsä tappajaa.

Mielestäni sellainen ihminen on tunnevammainen eikä todellakaan mieleltään terve, joka antaa oman äitinsä kitua tuskissaan esim. syöpäpotilaana ilman lääkitystä kuolemantuskissa tekemättä mitään auttaakseen.

Ihmisen joka ei tarvittaessa pysty lopettamaan kituvaa koiraansa ei pitäisi koiraa edes ottaa. 

Ampumalla on ihan hyvä tapa lemmikin lähteä taivaaseen. Yleensä ampumisen voi tehdä kotipihassa tutussa ympäristössä ja kun taitava ihminen sen suorittaa, ei eläin edes huomaa mitään. Piikille joutuu viemään vieraaseen paikkaan, onko se parempi, en tiedä. Hevosilla oöen kuullut kauhutarinoita piikkilipetuksista kun aineet eivät vaikutakaan toivotusti ja kuolema pitkittyy. Omalle tammalle kaivettiin monttu kotipellon perälle, sinne vietiin montun reunalle jossa sai syödä kauroja sankosta. Laukaus päähän ja tamma sai nukahtaa ikiuneen sinne oman laitumen laidalle tutun ihmisen saattamana. Hyvä muisto jäi.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Paljon parempi tapa on ampuminen ja ennenkaikkea nopeampi.

Katsotaa jenkkien myrkkyruisketeloituksia. Hyvin usein epäonnistuvat, vaikka paikalla useampi lääkäri.

Parempi kuolla ampumalla, kuin tulla paiskatuksi kylmään terästiskiin, sokaisevien lamppujen alla.

Viivasuu naiseläinlääkäri euronkuvan silmissään tökki tassun riekaleiksi hakiessaan suonta.

Sitten lihaksesi lamaantuvat ettet voi edes katsahtaa kysyvästi omistajaasi, mitä äiti minulle nyt tapahtuu ? Pelkään ihan hirveästi, auta !

Ei mitään, kuin kammottavia kouristuksia, puret kielesi halki ja hampaat murskaksi.

Eläinlääkäri paasaa tuhkaamisen hinnoista.

Veresi kiehuu suonissa ja sydän räjähtää, happea et saa koska keuhkot lamaantuneet.

Eli itse asiassa, se lempeä eutanasia on tukehtumiskuolema.

Paljonkin olisi kerrottavaa, mutta ei ole aikaa.

No nyt on dramaattista!

Mitään tekemistä todellisuuden kanssahan tällä ei toki ole. Ampujille sitä vastoin kyllä sattuu ja tapahtuu, naapurin isäntäkin aikanaan tuopin ääressä tarinoi kuinka Mustilla  oli henki niin sitkeässä että piti kolme kertaa ampua ennen kuin henki lähti, toinen laukaus juoksusta kun raukka henkitoreissaan koitti vielä karkuun ja armonlaukaus lopuksi.  No ei kyllä ollut hääppöinen metsästäjäkään tämä sankari.

Sinänsä en näe ampumalla lopettamisessa ongelmaa jos se tehdään kunnolla.

En varmaan itse pystyisi, mutta toisaalta se on varmaan se viimeinen rakkaudenosoitus, että huolehdit kaverin rajan yli kun aika tulee päätökseen. Paljon enemmän mua kauhistuttaa ihmiset, jotka vievät lemmikin eläinlääkäriin lopetettavaksi ja poistuvat itse paikalta ja jättävät "perheenjäsenen" kuolemaan yksin, vieraiden ihmisten ympäröimänä kun eivät muka pysty hommaa katsomaan loppuun asti toverin rinnalla. Sieluttomia yksilöitä tuollaiset. Toivottavasti hekin joutuvat kuolinvuoteellaan makaamaan yksin, sillä läheiset eivät halua tulla katsomaan kun on niin kiusallista tuo läheisen kuoleminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ja mieheni olemme todella koirarakkaita ihmisiä ja meillä on oma koira. Mieheni on kokenut metsästäjä sekä aseenkäyttäjä. Hän on lopettanut pari kaverinsa koiraa heidän pyynnöstään. Jos tarve tulee, hän on myös luvannut lopettaa meidän koiramme ampumalla. Koiran vieminen viimeiselle piikille eläinlääkärille ei ole koiralle mitenkään inhimillisempi vaihtoehto, mutta sitä se voi olla omistajalle. Ampuminen voi kuulostaa karulta ja likaiselta, mutta se on nopea ja kivuton. Miten omistaja voi ampua vanhan rakkaan ystävänsä? Rakkaudesta. Omistaja tietää, että muisto lopetuksesta kummittelee mielessä ehkä hautaan asti, mutta tekee sen jotta ystävän ei tarvisi enää kärsiä.

Tässäpä se oleellinen kiteytettynä. En olisi voinut paremmin sitä sanoa. Rakkaudesta siihen ystävään lopetan sen mieluummin nopeasti ja kivuttomasti kuin kärsimystä pitkittäen eläinlääkärillä.

Olen minä yhden koiran ampunutkin mutta en kyllä itse näe eläinlääkärinkään tekemää lopetusta minään kärsimysten pitkittämisenä. Meillä kävi tuttu eläinlääkäri kotona, koira nukahti tyytyväisenä perheensä keskelle omalle pedilleen eikä enää herännyt.  Mukavampi muisto siitä jäi kun tuosta ampumisesta, mutta silloin oli sellainen tilanne että olisi ollut kohtuutonta että koira kituu siihen asti että saadaan lääkäri paikalle.

Oli tapa mikä hyvänsä niin joka tapauksessa olen samaa mieltä että se on omistajan velvollisuus hoitaa rakkaalle ystävälle arvoisensa lähtö. Liian paljon nähnyt näitä ettei osata luopua tai pystytä tekemään sitä päätöstä ja seurauksena koira sinnittelee tuskissaan kuukausia tai joskus vuosiakin.

Olen ollut omien eläinten lopetuksessa monta kertaa. Joskus ollut sellaisessakin paikassa, että olen toivonut että olisi ase käsillä. Olisi ollut paljon parempi ratkaisu kuin odottaa hätäteurastusta.

Eläinlääkärin tekemänä nukutus tai pulttipistoolilla ampuminen ei ole paha loppu eläimelle sinänsä, mutta jos eläin kärsii, jokainen sekunti on liikaa.

Lemmikin kuolema on kamala asia mutta vielä vaikeampaa on jos on nähnyt sen kärsivän.

Paljon kauheampaa ois pitää eläimiä saman tyyliin ku monet pentutehtailijat yms.

Lopettaminen on vain velvollisuus ja se on tehtävä.

Eiköhän sodassakin ole tapettu jopa kavereita, kun joku on kitunut vieressä kuolemankielissä jo ja pyytänyt kenties, että voiko toinen päästää päiviltä. Mitäpä siinä itse tekisi, kas siinä hyvä kysymys.

Kumpikin on hyvä tapa. EL tulee kotiin ja rauhoittaa eläimen ennen lopullista piikkiä. Ei mitään ongelmaa.

Metsästäjä ampuu yhden hyvän laukauksen, siistiä ja nopea homma sekin.

Me ollaan jouduttu hätäteurastamaan tuskissaan oleva lehmä pulttipistoolilla. Lisäksi lopetettiin kerran pahasti loukkaantunut kissa, joka huusi kuin syötävä.

Ei se todellakaan kivaa ole. Mutta palvelus eläimelle siinä tilanteessa, niin minä sen ajattelen.

Meidän koira stressasi aina eläinlääkärissä ja kun oli vanha ja sairas vietiin lääkärin lopettavaksi. Oli niin stressissä, ettei eka satsi rahoittanut tippui pöydältä ja uusi satsi sitten tehosi. Lopuksi aine joka pysäytti sydämen, ei kyllä jäänyt mikään rauhallinen ja kaunis kuva tästä.