Mikä on vanhin käytössä oleva vaatteesi?

1985 alennusmyynnistä ostamani collegepaita, tosin vain työkäytössä päällä, kun on hihansuut rispaantuneet. Ainoa käytössäni oleva sadetakki on ostettu Etolasta niinikään 80-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Isän Friitalan ruskea mokkanahkatakki 1970-luvulta. Se on aika painava, ihan hyvännäköinen. Syksyisin käytän.

Minulla on myrkynvihreä Friitalan mokkatakki. Isäni vanha takki sekin ja 70 - luvulta.

Isoveljen vanha villapaita, mahtui hälle teininä mutta ei enää niin sain sen. Oisko tuo n. 15 vuotta vanha.

En muista kaikkien vaatteideni ikää, mutta mulla on lähes joka viikkoisessa käytössä mekko jonka ostin 6 vuotta sitten. Siitä asti on ollut ihan lempivaate. Nätti ja mukava päällä. Harmi, että kangas alkaa näyttää jo aika kuluneelta.

Äidin kutoma paksu villapaita vuodelta noin -80 sekä samalta aikakaudelta punaiset samettihousut ainakin. Nämä siis mun omia eikä kierrätetty keneltäkään mulle.

Collegehuppari vuosituhannen vaihteesta, kun olin yläasteella. Ihan ehjä, mutta hihoista vähän lyhyt, ei kovin usein päällä

Samoilta ajoilta urheiluseuran verkkatakki, jota käytän kesäisin juuri tällaisilla säillä ulkoillessa. Mainokset on kulahtaneet ja asun housuista taskun vetskarit rikki, niitä käytän joskus salilla.

Sadevaatteet minullakin on vanhimmat "omista" vaatteistani. Sain ne 11-vuotiaana vuonna 1992. Tavallisista käyttövaatteistani vanhin on paita, jonka ostin ennen 9. luokan alkua 1996.

Lisäksi minulla on joitain isoäitini vanhoja mekkoja ja tädin neuloma pusero, joiden ikää en tiedä, mutta ovat ne monta kymmentä vuotta vanhoja, ehkä 60-luvulta.

Kotimainen anorakki, jonka äitini oli ostanut minua odottaessaan yli 30 vuotta sitten. Ollut mökkikäytössä äidilläni viimeiset 20 vuotta ja nyt hän luovutti sen minulle, kun olen itse isosti raskaana ja takin tarpeessa.

Isoäidin tädin ompelema paita, n. 100 vuotta vanha.

Naapuri antoi käyttämättömiä 60-70-luvun vaatteita mulle. Lisäksi on joku yöpaita ja T-paitoja 80-luvulta, sain ne varhaisteininä.

Olen Paula ikää 72 vuotta ja käytän farkkutakkia vuodelta 1982.

Omista vuonna 94 ostettu trikoopaita,muista äidinäidin iltapuku n.50 luvulta.

Marimekon raitapaita, 20-vuotta vanha. Made in finland ja yllättävän hyvässä kunnossa!

Vierailija kirjoitti:

Kotimainen anorakki, jonka äitini oli ostanut minua odottaessaan yli 30 vuotta sitten. Ollut mökkikäytössä äidilläni viimeiset 20 vuotta ja nyt hän luovutti sen minulle, kun olen itse isosti raskaana ja takin tarpeessa.

sen kunniaksi;-)

Ainakin yksi Citymarketin aletangosta 5€:lla ostamani pusero on edelleen käytössä, vuodelta 2002. Vielä vanhempi on äitini minulle tekemä jakku vuodelta 1997. Pusero on edelleen ihan käytössä, kuuluu ns ”siistimpiin vaatteisiin” mutta kyllä sitä noin kerran/kk tulee käytettyä. Jakku on juhlavaate ja sitä tulee pidettyä pari kertaa vuodessa.

Benettonin college, joka minulla olen ostanut 1998. Edelleen käytössä, vaikka hihat alkavat vähän rispaantua....

Itseostamistani vaatteista H&M villakangastakki jonka olen ostanut ollessani 14v. Nyt olen 29.

Mulla on myös perittyjä vintagevaatteita 50-luvulta eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulta peräisin oleva mekko. Ei onneksi usein ole käytössä, hautajaisissa vain.

Olen lukenut tällä palstalla hautajaisista, joissa on tuntunut kalmon hajua. Kai tuuletat tai mieluummin pesetät mekkosi ennen hautajaisia, ettei se vaan tuoksahda?

Sinänsä hienoa, että vaatteella edelleen käyttöä.

Vanhimmat vaatteet, jotka ovat alkujaankin minun ovat noin 30- vuotiaita, villapaita taitaa olla vanhempi, rukan sadetakki hieman nuorempi. Jos muistan oikein. Niitä vanhempia vaatteita iällisesti löytyy kyllä myös.

En ehjiä, sopivia ja hyväkuntoisia hävitä. Laatutavaraa.

Teinivuosien bestikseltä joskus 90-luvun alkupuoliskolla lainattu t-paita. En ole vieläkään palautettu ja se on ihanan pehmeä, käytän sitä kotoillessa ja nukkuessa. 

Muista vaatteista reilut 10 vuotta sitten hankittu silkkinen pikkumusta. 

Äidin peruja ohutta puuvillaa oleva hellemekko, kotelomallinen, 1960-luvulta. Monet eivät usko että on niin vanha, todisteena kuitenkin valokuva vuodelta 1966.