Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja lastenvalvojan tapaamiseen?
02.05.2013 |
Tilanne exän kanssa on kärjistynyt niin hirveäksi, että joudumme sopia lapsen tapaamiset + elatusmaksut lastenvalvojalla.
Erosimme syksyllä 2012 miehen pettämisen (oli ollut toinen nainen jo 6 kk, eikä ollut eka kerta kun petti) sekä väkivaltaisuuden takia (on saanut tuomion mun lyömisestä). Meiltä meni lapsen kanssa kaikki: koti myytiin, muutimme pienempään vuokrakämppään sivummalle. Isä ei suostunut sopimaan lapsen tapaamisia etukäteen vaan työhönsä vedoten ilmoitti aina 1.2 päivää etukäteen että nyt hän voi ottaa lapsen. Me jouduimme elää jatkuvassa paineessa, jouduimme perumaan sovittuja juttuja sen mukaan miten mies oikutteli. Mies teki kiusaa, perui viime hetkellä sovitut tapaamiset jos tiesi että siitä aiheutuu mulle hankaluuksia, olen esim lähdössä työmatkalle. Ilmoitti syyksi sen että näin vittumainen ämmä ansaitsee tällaista kohtelua.
Eron jälkeen mies tosiaan sekosi pahemman kerran. Kävi riehumassa lapsen harrastuskerhossa, kun kieltäydyin vastaamasta päivittäisiin haukkumapuheluihin ja viesteihin. Riehui siellä ja kävi mun päälle lapsen nähden.
exä yritti kaikkensa viedäkseen multa jokaisen ystävän ja läheisen: puhui paskaa ihan kaikille. lähetteli viestejä kavereilleni, joissa kertoi mun olevan mielisairas yms. Viimeksi 3 viikkoa sitten oli lähetellyt ystävälleni viestejä joissa yritti mustamaalata mua. Ja mulle laittoi viestejä kuinka xxxx kuulemma haukkuu minua hänelle.
Tämä kaikki on ollut hyvin raskasta. Exä tekee IHAN MITÄ VAAN satuttaakseen ja tuhotakseen mun elämän. Miehellä on eron jälkeen ollut 3 eri tyttöystävää. Ensimmäinen oli 2 viikkoa eron jälkeen, ja suhteesta piti tehdä julkinen facebookissa. Asuimme vielä saman katon alla tällöin:(
Varsinainen helvetti repesi kun mies sai kuulla että olen känyt treffeillä eron jälkeen yhden miehen kanssa. Exäni sabotoi suhteen välittömästi, soitteli ja kertoi minusta tuolle miehelle valheita. Uhkaili tätä miestä että jos tapailee vielä mua niin voi käydä huonosti. mies säikähti tietysti ja tapailut jäi siihen.
Tähän aikaan sisältyi itsarilla uhkailua, takaisin anelua, haukkumista, kaikkea mahdollista.
Mies tapasi kuitenkin lasta jonkun verran, mutta mulla oli aina ahdistunut olo siitä miten tapaamiset menee. Exä keskittyi lähinnä tekstailemaan mulle miten huonosti lasta hoidan, silloin harvoin kun lapsi oli isällään. Ja lapsi kertoi noiden tapaamisten olleen lähinnä iPadilla pelaamista aamusta iltaan. Ruoaksi syötiin aina joko mäkkärissä tai sitten lettuja.
Sitten mies alkoi tentata lapselta mun elämästä. Oli erään tapaamisen ajan kuulustellut lapselta onko mulla uutta miestä, ja siis se ei ollut mitään heppoista kuulustelua vaan exä oli kaivanut IHAN kaiken mahdollisen lapselta. Vaati lasta mm. kyselemään multa erinäisiä asioita, ja ahdistuneen a lapsi niitä sitten kyseli. Tiesin heti mistä on kyse.. Kamelin selän katkaisi se kun exä oli laittanut lapsen autoon ja parkkeerannut auton mun talon eteen, ja lapsen piti tunnistaa onko parkkiksella jonkun tutun miehen autoa, sillä exä oli aikeissa "kusta sen auton päälle". Lapsi kertoi tämän mulle. Exä väittää lapsen valehtelevan, keksineen päästään kaiken. Että kuulemma joo he olivat ajelleet autolla mun kodin lähellä, mutta vaan siksi että lapsi oli tahtonut näyttää exän veljelle äidin kodin.. (Jälkeen päin exän veli kertoi tämän olevan valetta, mitään tällaista ei ole siis tapahtunut, exä valehtelee. Exä pitää tarinasta apinanraivolla kiinni ja syyttää mua lapsen sanojen vääntelystä.) Lapsi itki 2 tuntia tämän tapaamisen jälkeen hysteerisesti. Oli ihan sekaisin.
No, minä en päästänyt lasta enää miehelle. Totesin että tulkoon sitten vaikka mitä paskaa, mä en laita lastani kärsimään sen hullun mielenvikaisista pakkomielteistä. Exä käänsi monet yhteiset ystäväni mua vastaan tämän takia, kuulemma olen katkeroitunut ja mustasukkainen enkä siksi anna hänen tavata lastaan. Otti marttyyriviitan harteilleen ja paistatteli kaikkien säälimänä, katkeran exän kostosta kärsivä raukka. Viaton, kuten aina.
Sovin tapaamisen lastenvalvojalle. Nyt haluaisin valmistautua tähän tapaamiseen hyvin. Kertokaa miten voin perustella miehen sekopäisyyden ja sen että ainakin tällä hetkellä hän on vaaraksi lapsen kehitykselle? En välttämättä halua exän näkevän lasta nyt ollenkaan.
Päiväkodista saan palautetta viikoittain kuinka aurinkoinen ja iloinen lapseni on. Saan kiitosta siitä että olen "mitä parhain äiti". Viimeksi viikko sitten minua kädestä pitäen kiitettiin päiväkodissa kuinka hyvin lapseni kamalasta erosta huolimatta hoidan.
Ystäväni joiden kanssa vietämme paljon aikaa ovat sitä mieltä että lapsi on reipas ja onnellinen. Itse en näe tytössä mitään suurempia surullisuuden tai ahdistuneisuuden merkkejä.
Exä oli lapsen kanssa päivän, ja lähetti mulle viestejä kuinka sairaalloinsen ahdistunut ja surullinen lapsemme on,kuinka minä olen sekoittanut hänen päänsä. Olen kokoajan puhunut että viedään lapsi psykiatrille (mielestäni tuo kerta jolloin exä kuulusteli ja kyttäsi lapsen kanssa oli takuulla lasta traumatisoivaa) . Exä sanoo että jos lapselle haetaan ulkopuolista apua, hän tekee musta rikosilmoituksen. Kuulemma turha sotkea lapsen päätä enempää..! Itse en koe tässä mitään hävittäväää, luultavasti exän valheet ja sekoilun laajus selviäisi, sekä se onko lapselle jäänyt erosta yms pysyviä traumoja. Exä väittää lapsen sanoneen minusta eriänisiä asioita, joista tiedän ettei lapsi ole sanonut. Mm. että lapseni vihaa parasta ystävääni (jota exäni vihaa).että lapseni kuulemma ahdistuu aina parhaan ystäväni seurassa. Lapsi rakastaa ystävääni, kutsuu häntä "varaäidiksi". exä väittää toista.
Olen väsynyt exän sabotointiin, sekoiluun, kiusaamiseen ja ennen kaikkea lapsen pään sekoittamiseen. Haluan tälle lopun, ja pyydän teiltä apuja: mitä pitäisi tehdä?
Exä on mielialalääkityksellä, ja pahasti velkaantunut. Väittää ettei voi maksaa kuin muutaman kympin elareita, koska on niin paljon velkoja. Olen alistunut tähän koska en jaksa asiasta tapella. Raha ei mulle niin paljon merkitse.
Miten pystyn todistamaan että exäni on oikeasti aivan hullu ja vaarallinen?
Kommentit (36)
AP:lle
Tarinastasi paistaa myös katkeruutta; Teiltä meni asunto ja kaikki, pettämistä, väkivaltaa, mies tekee mitä vaan satuttaakseen sinua, pajon tyttöystäviä yms. Itse kerrot, että teoilla on seurauksensa, sitä saa mitä tilaa!..olet lopettanut puhelimeen vastaamisen ja estänyt tapaamiset!...onko ihme että mies tuli kerhoon, että näki lapsensa?
Jätin tarkoituksella pois kaiken syyttelyn, koska exäsi on täysin erimieltä kaikista tapahtumista, emmekä me tiedä totuutta.
Jos olet älykäs ihminen, aseta lapsen etu muun edelle. Mene lastenvalvojalle Sopimaan lapsen ja isän tapaamisista, sekä elatusmaksusta. Sen lastenvalvoja voi vahvistaa.
Jollei sopimuksessa sovitut asiat käytännössä onnistu, sinun pitää hakea oikeusteitse muutosta asioihin(esim.yksinhuoltajuus, jollei ole, tapaamisoikeudet). Sitten tehdään selvitys perheneuvolan voimin ja oikeudelle annetaan suositus, joka on lapsen edun mukainen.
Jaksamista sinulle, prosessi on älyttömän raskas, toivottavasti jaksat lapsesi ja itsesi tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli vähän samanlainen tilanne, vaikkei noin paha. Eksäni oli perusteettomasti huolissaan lapsestamme ja kun ehdotin että kävisimme yhdessä ammattiauttajalla hakemassa tukea vanhemmuuteemme, hän ei suostunut.
Kun menimme lastenvalvojalle, keskustelu oli ensin asiallista, mutta kun kysyin lastenvalvojan mielipidettä siihen onko lähivanhemman vastuulla todella hoitaa kaikki kuljetukset tapaamisiin ja niistä pois (eksä oli vaatinut minua tekemään näin, koska ero tuli minun aloitteestani ja tapaamiset ovat näin ollen minun vastuullani), eksä räjähti huutamaan että mitä sä tota nyt sekoitat tähän asiaan.
Sen jälkeen asia meni perille kun itse pysyin rauhallisena ja eksä raivosi, ilmoitti ettei maksa senttiäkään yli minimin elatusmaksuja jne.
Kirjoita kaikki laiminlyönnit ja häirintä ylös mahdollisimman lyhyesti vaikka ranskalaisin viivoin ja ota mukaan lastenvalvojalle. Pysyttele rauhallisena, ajattele koko ajan vain lapsesi parasta ja pyydä valvottuja tapaamisia tai asian tarkempaa selvittämistä.
On hyvä että isä on mukana lapsen elämässä ja se kannattaa muistaa, ettet tule pääsemään hänestä koskaan eroon, mutta lapsesi ei tarvitse viettää aikaa tuolla tavoin käyttäytyvän vanhemman seurassa.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:50"]
Kuulostaa tutulle:( valitettavasti olen itse joutunut hakemaan vastausta samaan kysymykseen. Ja kehottaisin sinua ottamaan yhteyttä lakimieheen, mies tuskin sopii lastenvalvojalla mitään. Itse olen hakenut keskusteluapua,koska jatkuva tekojeni vääristely ja äitiyteni mollaaminen syö voimia. Lastensuojelu ei tee yhtikäs mitään, koska niin kauan, kuin lapsi saa isällään ruokaa, eikä isä ole humalassa tms. niin asialle ei voi tehdä mitään. Lastenvalvoja totesi minulle, että ex on hullu, mutta ei riittävän hullu. Psykologi on todennut, että vainoaminen voi jatkua, kunnes lapsi on täysikäinen. Elatusmaksut kannattaa vaatia, vaikket sitä niin tärkeänä pidäkään, laita ne vaikka lapsen tilille.
Lähestymiskieltokaan ei kuulemma auta, jos kyseessä on mielenvikainen.
[/quote]
Minä menisin oikeusaputoimistoon ja kysyisin sieltä miten asian kanssa kannattaa toimia. Eihän sitä tiedä jos miehelläkin on lista asioista kuinka mielenvikainen ex-vaimo on. Ketä se lastenvalvoja silloin uskoo?
Kirjoitat oman elämän kerran, jossa sinä olet sankari ja kaikki muut syyllisiä sinun ongelmiin.
Mietin vaan miten tuollainen vanhempi tukee lapsen tervettä itsetuntoa, jos on vuosia mahdollistanut oman kaltoinkohtelunsa ja laittanut oman henkensä vaaraan. Aikuinen kuitenkin itse tekee loppujen lopuksi omia arvioitaan ja valintojaan elämässä ja niitä tarkastellessa tulisikin miettiä pelkän muiden osapuolten syyttelyn sijaan, olisiko itsessäkin jotakin vikaa. Tässäkin ketjussa naiset kuvaat itseään viattomina uhreina ja hyväksi käytettyinä typistäen itsensä viattoman lapsen asemaa, vailla vastuuta.
Miehen väkivaltaista käytöstä ei voi mitenkään puolustaa, mutta itseään ei voi selittää vain toisten kautta ja toisen rajaamana.
Ap järki tai järkeily ei auta, kun olet tekemisissä hullun kanssa. Mitä vähemmän olet tekemisissä, sitä parempi. Meillä ex on tehnyt ls-ilmoituksia, lähettänyt tuhansia txtviestejä, joiden sanoma on pääasiassa se, miten teen kaiken väärin. Jos hetkeksikin erehdyn luulemaan, että miehen kanssa voi asioida ns.normaalisti, niin saan pian todeta, ettei näin ole. Mies on tehnyt salaa nauhoituksia, riidoistamme ja jättänyt omat uhkailunsa ja haukkumisensa pois ja toimitellut näitä nauhoja ties minne.
Älä nyt vaan anna tällaisia neuvoja kenellekkään!
Kerrot että ex tehnyt ilmon, miksi? pääasialliset viestit, että teet kaiken väärin?Huh Huh
Nauhoituksista omat uhkailut pois? Heh, lähetellyt nauhoja ties minne? no minne?
Kerro nyt vähän mitä itse olet tehnyt, kuulostaa siltä, että exä ei tanssi sinun pillin mukaan, on ehkä löytänyt uuden naisen, mikä selkeesti ärsyttää ja nostattaa sinua. Silti en kyllä mitään Hulluuteen viittavaa löydä miehestäsi, eikä näköjään ainakaan ole mitään pahaa tehnyt, vai onko, jos on, niin mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa että ulkopuolinen henkilö ei tunne kumpaakaan teistä. Eli tärkeintä on miten sinä AP käyttäydyt eikä se mitä miehesi sanoo. Älä tartu hänen syötteihinsä ja älä suutu ta hermostu. Sanot vaan onko asia totta vai ei, mutta älä lähde puolustus- tai syyttelykannalle. Mieti myös onko ollut jotain tilanteita, joissa sulla on mennyt hermo tai jotain todistettavia asioita, joita miehesi voi käyttää virallisesti sinua vastaan? Sillä jos on, niin on hyvä olla varautunut näihin, etteivät tule sitten yllätyksenä tapaamisessa ja ettet menetä tasapainoa niiden takia.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:22"]
Itselläni oli vähän samanlainen tilanne, vaikkei noin paha. Eksäni oli perusteettomasti huolissaan lapsestamme ja kun ehdotin että kävisimme yhdessä ammattiauttajalla hakemassa tukea vanhemmuuteemme, hän ei suostunut.
Kun menimme lastenvalvojalle, keskustelu oli ensin asiallista, mutta kun kysyin lastenvalvojan mielipidettä siihen onko lähivanhemman vastuulla todella hoitaa kaikki kuljetukset tapaamisiin ja niistä pois (eksä oli vaatinut minua tekemään näin, koska ero tuli minun aloitteestani ja tapaamiset ovat näin ollen minun vastuullani), eksä räjähti huutamaan että mitä sä tota nyt sekoitat tähän asiaan.
Sen jälkeen asia meni perille kun itse pysyin rauhallisena ja eksä raivosi, ilmoitti ettei maksa senttiäkään yli minimin elatusmaksuja jne.
Kirjoita kaikki laiminlyönnit ja häirintä ylös mahdollisimman lyhyesti vaikka ranskalaisin viivoin ja ota mukaan lastenvalvojalle. Pysyttele rauhallisena, ajattele koko ajan vain lapsesi parasta ja pyydä valvottuja tapaamisia tai asian tarkempaa selvittämistä.
On hyvä että isä on mukana lapsen elämässä ja se kannattaa muistaa, ettet tule pääsemään hänestä koskaan eroon, mutta lapsesi ei tarvitse viettää aikaa tuolla tavoin käyttäytyvän vanhemman seurassa.
[/quote]
No jo on murheet sullakin. Jos todellakin selviät sillä, että itse hoidat kuljetukset ja miehesi maksaa vielä sovitut elarit, älä helvetti nurise! Täällä on ihmisillä todellisiakin ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:28"]
Kirjoitat oman elämän kerran, jossa sinä olet sankari ja kaikki muut syyllisiä sinun ongelmiin.
Mietin vaan miten tuollainen vanhempi tukee lapsen tervettä itsetuntoa, jos on vuosia mahdollistanut oman kaltoinkohtelunsa ja laittanut oman henkensä vaaraan. Aikuinen kuitenkin itse tekee loppujen lopuksi omia arvioitaan ja valintojaan elämässä ja niitä tarkastellessa tulisikin miettiä pelkän muiden osapuolten syyttelyn sijaan, olisiko itsessäkin jotakin vikaa. Tässäkin ketjussa naiset kuvaat itseään viattomina uhreina ja hyväksi käytettyinä typistäen itsensä viattoman lapsen asemaa, vailla vastuuta.
Miehen väkivaltaista käytöstä ei voi mitenkään puolustaa, mutta itseään ei voi selittää vain toisten kautta ja toisen rajaamana.
[/quote]
Voi olla, että lapsenvalvojassa herää kysymys, että onko kummastakaan vanhemmasta todelliseen vastuun kantoon, jos tälläistä tarinaa lähtee sinne lukemaan. Mies sitä ja mies tätä. Silloin ja tällöin... Toisen syyttely on vastuun pakoilua omista valinnoista. Kaikki hyvä äidille, ilman mitään todellista vastuuta. Ja millainen äiti antaa pitää itseään nurkin ja hellan välissä kotiarestissa?!
Mutta kai se on vaan niin, että lapsille riittää tuoreet pullat pöydässä.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:42"]
Nro 11. Puhut niin täyttä asiaa! Minäkin yritin tuossa yllä kerrata järkyttävää tapahtuma ketjua ja huomasin etten edes muista mitä kaikkea mies mulle raivosi. Kaiken olen anteeksi antanut kun mies ei ole aiemmin suoranaisesti lyönyt.. nyt tapahtui se ja silti huomaan miettiväni ett "eikö me nyt jotenkin selvittäis" etsin koko ajan keinoa antaa anteeksi.
Minähän se olen joka tässä perheen muka rikkoo jne.
Miehen lähisuku on hänen kaltaisiaan,koskaan ei kyseenalaisteta oman kulta pojun tekosia. Hänen äiti,isä ja veli ovat alkoholisteja. Tosin eivät omasta mielestään.
Hänen äitinsä haukkunut minua mieheni katsellessa sivusta kun luuhistun. Tunsin tulevani hulluksi! Kaikista oudointa tässä on se miten mies palvoo äitiään ja isäänsä.. Heidän tunteistaan mies välittää ei mistään tai kenenkään muun. Olen ajatellut ettei mies voi olla täysi psykopaatti koska kykenee empatiaan heitä kohtaan.
Minua ja lapsiamme kohtaan on ihan eri juttu vaikka meidän piti olla tässä joku perhe..
T:nro 9
[/quote]
Miehesi kuulostaa järkyttävän paljon exältäni.. Hänelle se oma suku oli kaikkein tärkein, pyhä asia, jota ei sanut arvostella. Äitinsä on rapajuoppo, fiini ja niin hieno olevinaan, mutta kännää lähes kaikkina iltoina. Viikonloput on perjantaista sunnuntaihin putkeen kännissä.
Exä palvoo äitiään, hänestä ei saa sanoa mitään pahaa. Ja vaikka ex-anoppi näki miehen aiheuttaman mustan silmän, anoppi totesi vaan että ei varmaan kannata ärsyttää miestään...! Mies on aina saanut perheessän tehdä ihan mitä vaan, kaikki on siedetty. Ja näppärästi käännetty minun syyksi. Miehen suku ajattelee että miehen oli oikeutettua pettää, kun minä olen niin ilkeä, tunnekuollut ja vastenmielinen ihminen. Heistä kukaan ei näe syitä sille miksi olen vetänyt käsijarrun päälle tapaamisten suhteen; Kaikki tämä bnähdään vain minun keinona kostaa miehelle ero. Sinänsä aivan järjetön kuvio, koska mies tekisi mitä vaan saadakseen minut takaisin, mutta minä en häntä huoli: miehen + perheensä mukaan olen mustasukkainen ja edelleen kiinni exässä.. Jos näin olisi niin enköhän minä sitten olisi yhdessä tuon exäni kanssa ! ...
Minä tein pitkään samaa kuin sinä: syytin itseäni, selittelin miehen touhuja, katoamisia, lyöntejä, pahoja pahoja sanoja.
Siedin TODELLA pitkään ala-arvoista käytöstä: mies asetti minun mm. hengenvaaraan törkeällä piittaamattomuudella, senkin annoin anteeksi...!
Kaipa tuo pitkään jatkunut pettäminen oli vaan viimeinen pisara. Toivon ettei sun tarvitse mennä ihan niin pitkälle ja sietää huonoa käytöstä ja oloa liian pitkään. Sille ymmärräthän että joskus asiat vaan ei muutu? Jos haluut saada vertaistukea, laita s-posti niin voidaan kirjoitella privasti. Tsemppiä.
AP
[/quote]
voi ei, myös tässä tapauksessa ex palvoo vanhempiaan, siellä on kaikki aina ollut oikein, eikä hän ole koskaan päässyt irti lapsuudenkodistaan. Miten on mahdollista että tämä sama tarina kertautuu näin monella...? terv. 11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:28"]
Kirjoitat oman elämän kerran, jossa sinä olet sankari ja kaikki muut syyllisiä sinun ongelmiin.
Mietin vaan miten tuollainen vanhempi tukee lapsen tervettä itsetuntoa, jos on vuosia mahdollistanut oman kaltoinkohtelunsa ja laittanut oman henkensä vaaraan. Aikuinen kuitenkin itse tekee loppujen lopuksi omia arvioitaan ja valintojaan elämässä ja niitä tarkastellessa tulisikin miettiä pelkän muiden osapuolten syyttelyn sijaan, olisiko itsessäkin jotakin vikaa. Tässäkin ketjussa naiset kuvaat itseään viattomina uhreina ja hyväksi käytettyinä typistäen itsensä viattoman lapsen asemaa, vailla vastuuta.
Miehen väkivaltaista käytöstä ei voi mitenkään puolustaa, mutta itseään ei voi selittää vain toisten kautta ja toisen rajaamana.
[/quote]
Voi olla, että lapsenvalvojassa herää kysymys, että onko kummastakaan vanhemmasta todelliseen vastuun kantoon, jos tälläistä tarinaa lähtee sinne lukemaan. Mies sitä ja mies tätä. Silloin ja tällöin... Toisen syyttely on vastuun pakoilua omista valinnoista. Kaikki hyvä äidille, ilman mitään todellista vastuuta. Ja millainen äiti antaa pitää itseään nurkin ja hellan välissä kotiarestissa?!
Mutta kai se on vaan niin, että lapsille riittää tuoreet pullat pöydässä.
[/quote]
tässä taas yksi joka ei ole ollenkaan tilanteen tasalla, sulla ei taida olla kokemusta siitä mitä ihmiselle tapahtuu tällaisissa häiriötiloissa. Itse en koskaan olisi uskonut joutuvani lankaan, niin vain 10v syytin itseäni huonoksi ihmiseksi ja syylliseksi miehen ongelmiin. MIten se tapahtui- en tiedä, se vain tapahtui. ja tiedoksi, suurin osa tällaisessa tilanteessa olevista naisista tekee kaikkensa jotta lapset selviäisivät, toisin kuin se mies. Ilmeisesti itse olet kaiken hallitseva, kontrolloiva, virheetön ihminen, jonka lapset ei koskaan joudu kärsimään mitään. (eli juuri kuten nämä sairaat miehen)
Kommentit 28, 29, 30 ja 33 voisivat olla saman ihmisen kirjoittamia. Toisten tunteiden mitätöintiä, uhkailua ja syyttelyä. Kokemuksestani tunnistan narsistisiä piirteitä. Niin ja lisäksi vielä vilpillinen yritys näyttää "sympatiaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää menkö mihinkään juttelemaan sosiaali kun kiinnostuu ls-ilmotusten myötä keissistä ne kaivaa juuri noita mt-tietoja ja juttelu ammattilaiselle voidaan kirjata sosiaalissa "kärsii mt-ongelmista".Luu kurkkuun vaan narsistimiehille ja yhteydet katki. Neuvola on oikeastaan ainut paikka mistä äiti ihminen voi apua saada.Voitte olla 100% varmoja että tyhmät ellei fiksummatkin narsistit soittelee joka paikkaan ja tekevät viranomaisiatakin valituksia ellei tanssi pillin mukaan. Ja tämän vuoksi osa sossuista menee aina sen hullun mukaan koska pelkää oman viran puolesta. Narsistit käyttävät juuri näitä sanontoja "sinä.et usko mitään", "sinä jankutat", "sitä saa mitä tilaa". Ero on aina kova paikka mutta ei se oikeuta saattamaan omaa lasta jopa huostauhan alle siinä menee tapaamiset molemmilta melko vähiin ja lapsien takaisin saaminen on vaikeaa koska hallinto-oikeus lukee vain sosiaalin raportoinnit eikä heillä ole käsittääkseni velvollisuutta todentaa mitään. Älkää kiusatko toisianne eron jälkeen vai onko lapsi todella tehty pelinappulaksi ja koston välineeksi. Lapsi voi joutua sijaisperheessä pahoinpidellyksi tai hyväksikäytetyksi. Miten nämä narsistit elävät näiden asioiden kanssa??
Ap, itsellä samantapainen tilanne, meillä tosin nyt vasta ero tulossa. Tuleva ex eli lapsen isä sanoi viimeksi eilen (kuten sanonut usein jo pari vuotta) etten tule koskaan pääsemään hänestä eroon, tulee kiusaamaan minua loppuelämäni ja tekee kaikkensa jotta menetän lapsemme huoltajuuden, sanoi ettei hän halua sitä eikä saisikaan. Vaihtoehtona on tehdä kuten hän haluaa,ja suostua valtaansa ja jatkamaan avioliittoa. Parin vuoden ajan ollut rankkaa henkistä väkivaltaa, sekä taloudellisesta. En ole mm. saanut nukkua sängyssä viimeiseen kuukauteen kun "en anna pillua". Rahaa pitää kuulemma hankkia vaikka persettä myymällä (miehen sanojen mukaan).Mielialansa vaihtuvat päivittäin monia kertoja, saattaa saada raivareita ja sitten olla taas ns. normaali. Jos sanon missään vastaan, saa raivarit ja alkaa huorittelu. Tuntuu että ihmisarvoni on mennyt enkä enää pidä yhteyttä kuin äitiini joka tietää tilanteen. On riuhtonut ja repinyt häntä ja heittänyt meiltä ulos kun kerran sanoi vastaan. Lääkärillä on asiasta tieto kun meni sinne näyttämään mustelmiaan.
Mies oli aivan tavallinen kun tapasimme, rauhallinen ja luotettava, hyvässä asemassa työelämässä. Kaikki tämä on ollut järkytys ja oikeastaan alkoi kun en jaksanut seksiä kuin pari krt vko, miehen mukaan seksiä täytyisi olla monta krt päivässä.
Olen aivan rikki ja välillä tuntuu, etten jaksa. Mies ei selviä lapsen kanssa edes muutamaa tuntia, en ole ollut koskaan esim. iltaa pois kotoa. Tuntuu kuin olisin vankina omassa elämssäni.
Nyt olen kuitenkin eroamassa ja yritän jaksaa ottaa vastaan mitä tulee. Lähinnä pelottaa lapsen puolesta. Sydän särkyy kun haluaa luottaa ja rakastaa isäänsä, ja pelottaa jos tulee riehumaan tms oven taakse, vainoaa tms ja lapsi joutuu kohtaamaan sen mikä isänsä on, se on se mikä pelottaa eniten. Liian paljon pienille hartioille kannettavaa.Mistä saisin voimaa kestää kaiken, en tiedä. Häpeän tilannetta suunnattomasti.
Silti mies sanoo rakastavansa lastamme, leikkii jne. Ei ole lasta kohtaan väkivaltainen tai saa raivareita. En tiedä onko tuo uhkailua vai aikooko tehdä kuten uhkaa, eli käytännössä vainoaa meitä ja tekee perättömiä lastensuojeluilmoituksia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkia viestejä tässä läpi, mutta aloittajaa neuvoisin nyt unohtamaan lastenvalvojan. Hänen luo pitää ainakin täälläpäin mennä suht yksimielisesti ja yhteistyökykyisesti. Riita-asioita voidaan käsitellä käräjäoikeuden järjestämässä, maksuttomassa perhesovittelussa, follossa. Mikäli sopu ei synny yhteistyössä toisen huoltajan kanssa, sopimuksen teko siirtyy käräjäoikeuden käsittelyyn, jossa myös kannustetaan vanhempia yhteiseen sovintoon.
Aloittajana olisin yhteydessä perheasioihin erikoistuneeseen asianajajaan, jonka työnkuvaan liittyy myös asiakkaan auttaminen oikeusavun piiriin. Asianajaja osaa neuvoa, mitä tilanteessa kannattaa tehdä. Lapsen hyvinvointi on sellainen asia, joka kuormittaa vanhempia ihan älyttömästi ja sitä kuormaa kannattaa juurikin jakaa ammattilaisten harteille, jotta asia menee oikein. Lapsen etu on tärkeintä, mutta lapsen hyvinvointiin kuuluu myös vanhempien hyvinvointi.
Lastensuojeluilmoitus nähdään pahana asiana. Se ei ole mikään rikosilmoitus, vaan pyyntö sosiaalityöntekijöille, jotta he selvittäisivät lapsen tilanteen. Jos kaikki on hyvin, mitään huolta omasta asemasta ei ole ja sossut tunnistaa kiusanteon aika hyvin.
Ap voisi itse tehdä ilmoituksen saadakseen selville, onko lapsen turvallista olla isänsä luona.
Mitään rikosilmoitusta lapsen psykiatriakäynneistä ei voi tehdä :D :D Poliisit nauraisivat moisen kitisijän ulos.
T. Nro. 37
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:08"]
Ap järki tai järkeily ei auta, kun olet tekemisissä hullun kanssa. Mitä vähemmän olet tekemisissä, sitä parempi. Meillä ex on tehnyt ls-ilmoituksia, lähettänyt tuhansia txtviestejä, joiden sanoma on pääasiassa se, miten teen kaiken väärin. Jos hetkeksikin erehdyn luulemaan, että miehen kanssa voi asioida ns.normaalisti, niin saan pian todeta, ettei näin ole. Mies on tehnyt salaa nauhoituksia, riidoistamme ja jättänyt omat uhkailunsa ja haukkumisensa pois ja toimitellut näitä nauhoja ties minne.
[/quote]
Herrajumala mitä touhua!!!