Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja lastenvalvojan tapaamiseen?
02.05.2013 |
Tilanne exän kanssa on kärjistynyt niin hirveäksi, että joudumme sopia lapsen tapaamiset + elatusmaksut lastenvalvojalla.
Erosimme syksyllä 2012 miehen pettämisen (oli ollut toinen nainen jo 6 kk, eikä ollut eka kerta kun petti) sekä väkivaltaisuuden takia (on saanut tuomion mun lyömisestä). Meiltä meni lapsen kanssa kaikki: koti myytiin, muutimme pienempään vuokrakämppään sivummalle. Isä ei suostunut sopimaan lapsen tapaamisia etukäteen vaan työhönsä vedoten ilmoitti aina 1.2 päivää etukäteen että nyt hän voi ottaa lapsen. Me jouduimme elää jatkuvassa paineessa, jouduimme perumaan sovittuja juttuja sen mukaan miten mies oikutteli. Mies teki kiusaa, perui viime hetkellä sovitut tapaamiset jos tiesi että siitä aiheutuu mulle hankaluuksia, olen esim lähdössä työmatkalle. Ilmoitti syyksi sen että näin vittumainen ämmä ansaitsee tällaista kohtelua.
Eron jälkeen mies tosiaan sekosi pahemman kerran. Kävi riehumassa lapsen harrastuskerhossa, kun kieltäydyin vastaamasta päivittäisiin haukkumapuheluihin ja viesteihin. Riehui siellä ja kävi mun päälle lapsen nähden.
exä yritti kaikkensa viedäkseen multa jokaisen ystävän ja läheisen: puhui paskaa ihan kaikille. lähetteli viestejä kavereilleni, joissa kertoi mun olevan mielisairas yms. Viimeksi 3 viikkoa sitten oli lähetellyt ystävälleni viestejä joissa yritti mustamaalata mua. Ja mulle laittoi viestejä kuinka xxxx kuulemma haukkuu minua hänelle.
Tämä kaikki on ollut hyvin raskasta. Exä tekee IHAN MITÄ VAAN satuttaakseen ja tuhotakseen mun elämän. Miehellä on eron jälkeen ollut 3 eri tyttöystävää. Ensimmäinen oli 2 viikkoa eron jälkeen, ja suhteesta piti tehdä julkinen facebookissa. Asuimme vielä saman katon alla tällöin:(
Varsinainen helvetti repesi kun mies sai kuulla että olen känyt treffeillä eron jälkeen yhden miehen kanssa. Exäni sabotoi suhteen välittömästi, soitteli ja kertoi minusta tuolle miehelle valheita. Uhkaili tätä miestä että jos tapailee vielä mua niin voi käydä huonosti. mies säikähti tietysti ja tapailut jäi siihen.
Tähän aikaan sisältyi itsarilla uhkailua, takaisin anelua, haukkumista, kaikkea mahdollista.
Mies tapasi kuitenkin lasta jonkun verran, mutta mulla oli aina ahdistunut olo siitä miten tapaamiset menee. Exä keskittyi lähinnä tekstailemaan mulle miten huonosti lasta hoidan, silloin harvoin kun lapsi oli isällään. Ja lapsi kertoi noiden tapaamisten olleen lähinnä iPadilla pelaamista aamusta iltaan. Ruoaksi syötiin aina joko mäkkärissä tai sitten lettuja.
Sitten mies alkoi tentata lapselta mun elämästä. Oli erään tapaamisen ajan kuulustellut lapselta onko mulla uutta miestä, ja siis se ei ollut mitään heppoista kuulustelua vaan exä oli kaivanut IHAN kaiken mahdollisen lapselta. Vaati lasta mm. kyselemään multa erinäisiä asioita, ja ahdistuneen a lapsi niitä sitten kyseli. Tiesin heti mistä on kyse.. Kamelin selän katkaisi se kun exä oli laittanut lapsen autoon ja parkkeerannut auton mun talon eteen, ja lapsen piti tunnistaa onko parkkiksella jonkun tutun miehen autoa, sillä exä oli aikeissa "kusta sen auton päälle". Lapsi kertoi tämän mulle. Exä väittää lapsen valehtelevan, keksineen päästään kaiken. Että kuulemma joo he olivat ajelleet autolla mun kodin lähellä, mutta vaan siksi että lapsi oli tahtonut näyttää exän veljelle äidin kodin.. (Jälkeen päin exän veli kertoi tämän olevan valetta, mitään tällaista ei ole siis tapahtunut, exä valehtelee. Exä pitää tarinasta apinanraivolla kiinni ja syyttää mua lapsen sanojen vääntelystä.) Lapsi itki 2 tuntia tämän tapaamisen jälkeen hysteerisesti. Oli ihan sekaisin.
No, minä en päästänyt lasta enää miehelle. Totesin että tulkoon sitten vaikka mitä paskaa, mä en laita lastani kärsimään sen hullun mielenvikaisista pakkomielteistä. Exä käänsi monet yhteiset ystäväni mua vastaan tämän takia, kuulemma olen katkeroitunut ja mustasukkainen enkä siksi anna hänen tavata lastaan. Otti marttyyriviitan harteilleen ja paistatteli kaikkien säälimänä, katkeran exän kostosta kärsivä raukka. Viaton, kuten aina.
Sovin tapaamisen lastenvalvojalle. Nyt haluaisin valmistautua tähän tapaamiseen hyvin. Kertokaa miten voin perustella miehen sekopäisyyden ja sen että ainakin tällä hetkellä hän on vaaraksi lapsen kehitykselle? En välttämättä halua exän näkevän lasta nyt ollenkaan.
Päiväkodista saan palautetta viikoittain kuinka aurinkoinen ja iloinen lapseni on. Saan kiitosta siitä että olen "mitä parhain äiti". Viimeksi viikko sitten minua kädestä pitäen kiitettiin päiväkodissa kuinka hyvin lapseni kamalasta erosta huolimatta hoidan.
Ystäväni joiden kanssa vietämme paljon aikaa ovat sitä mieltä että lapsi on reipas ja onnellinen. Itse en näe tytössä mitään suurempia surullisuuden tai ahdistuneisuuden merkkejä.
Exä oli lapsen kanssa päivän, ja lähetti mulle viestejä kuinka sairaalloinsen ahdistunut ja surullinen lapsemme on,kuinka minä olen sekoittanut hänen päänsä. Olen kokoajan puhunut että viedään lapsi psykiatrille (mielestäni tuo kerta jolloin exä kuulusteli ja kyttäsi lapsen kanssa oli takuulla lasta traumatisoivaa) . Exä sanoo että jos lapselle haetaan ulkopuolista apua, hän tekee musta rikosilmoituksen. Kuulemma turha sotkea lapsen päätä enempää..! Itse en koe tässä mitään hävittäväää, luultavasti exän valheet ja sekoilun laajus selviäisi, sekä se onko lapselle jäänyt erosta yms pysyviä traumoja. Exä väittää lapsen sanoneen minusta eriänisiä asioita, joista tiedän ettei lapsi ole sanonut. Mm. että lapseni vihaa parasta ystävääni (jota exäni vihaa).että lapseni kuulemma ahdistuu aina parhaan ystäväni seurassa. Lapsi rakastaa ystävääni, kutsuu häntä "varaäidiksi". exä väittää toista.
Olen väsynyt exän sabotointiin, sekoiluun, kiusaamiseen ja ennen kaikkea lapsen pään sekoittamiseen. Haluan tälle lopun, ja pyydän teiltä apuja: mitä pitäisi tehdä?
Exä on mielialalääkityksellä, ja pahasti velkaantunut. Väittää ettei voi maksaa kuin muutaman kympin elareita, koska on niin paljon velkoja. Olen alistunut tähän koska en jaksa asiasta tapella. Raha ei mulle niin paljon merkitse.
Miten pystyn todistamaan että exäni on oikeasti aivan hullu ja vaarallinen?
Kommentit (36)
Toivottavasti olet säästänyt kaikki viestit.
Mulla kesti kolme vuotta ennen kuin ex rauhoittui, käsittämätöntä on se, että mies on itse jo naimisissa tahollaan mutta silti se jaksoi ja jaksoi vaan. Jos oli jostain saanut vihiä, että olin käynyt treffeillä piina nousi potenssiin kolme pariksi kuukaudeksi.
Mutta lastenvalvojalla käyntiin; sun pitää olla rauhallinen ja looginen. Koska kun lastenvalvoja tapaa isän, isä luultavasti osaa selittää asiat toisinpäin ja leimaa sua hulluksi. Eli älä ole hysteerinen.
Lisäksi voit kysyä neuvoa ja apua neuvolasta, olet huolissasi siitä miten isän ailahtelevuus vaikuttaa lapseen.
Itsellesi kannattaisi etsiä keskusteluapua, täällä ottaa vastaan mielenterveyshoitaja jolle varataan aika suoraan; hänen kanssaan voi keskustella elämän kriisiajoissa, eroissa, onnettomuuksissa jne. ilman mielialalääkkeiden tyrkytystä tai leimaamista hulluksi. Onkohan sun kotikunnassa mahdollisuutta moiseen? Itse käytin hänen apuaan paljon puolitoista vuotta.
Jos et ole jo pitänyt, niin nyt alat pitämään päiväkirjaa mitä ex sanoo ja tekee. Jos ex soittaa ja paikalla on ystäviäsi/sukulaisia, laita puhelu kaiuttimen puolelle.
Siitä vaan pitää tehdä systemaattista. Lisäksi vain yksinkertaisesti suljet miehen ulos elämästänne, jos teillä ei kerta ole vahvistettua tapaamissopimusta, sun ei myöskään ole mikään pakko antaa lasta hänelle joka oikun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoita paperille kaikki nuo asiat, selkeästi otsikoiden, lyhyet virkkeet, ilman liikaa tunteilua. Otat paperin mukaan, tai toimitat kopion siitä jo etukäteen lastenvalvojalle luettavaksi. Kerrot, että tapaaminen hermostuttaa, etkä välttämättä muista siinä tilanteessa kaikkea kertoa. Jos ei lastenvalvoja ehdi paperia lukea ennen tapaamista, niin sitten käytte sen siinä tapaamisessa läpi.
Lastenvalvojan tapaamisessa on turha hermostua. He ovat nähneet kaikenlaisia vanhempia, osaavat yleensä lukea tilanteita hyvin. Sinun ei tarvitse haukkua lapsen isää, eikä hermostua, anna miehen puhua rauhassa, älä keskeytä ollenkaan. Tulee myös sinun vuorosi puhua, ja tärkeää on, että pysyt rauhallisena etkä provosoidu.
Mieti ennakkoon, mitä haluat. Ilmaise halusi yhteistyöhön ulkopuolisten ihmisten kanssa. Kirjoita vaikka kaikki argumenttisi paperille ja ota mukaan.
Elareista: miehen pitää toimittaa tulotietonsa lastenvalvojalle, joka antaa suosituksen elatusmaksun määrään, jos mies ei suostu asian voi riitauttaa, lastenvalvoja voi auttaa asian etennpäin viemisessä. Voisi olla hyvä ottaa mukaan myös omat tulo- ja tilitietosi, mikäli ex väittää sinun valehtelevan tuloistasi.
Jos sinua huolestuttaa lapsen hyvinvointi isänsä luona, esitä se selkeästi. Kerro, mitä itse olet huomannut, mitä lapsi on puhunut.
Sillä ei nyt periaatteessa ole mitään väliä, miksi teidän suhteenne on päättynyt, mutta kuulostaa siltä, ettei miehen arvostelukyky ole hyvä, ja se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Näistä "arviointivirheistä" voisi mainita, mutta asiallisesti. Siellä keskustelutilanteessa on sinun sanasi hänen sanaansa vastaan, menee helposti kinasteluksi, sellaiseen ei kannata ryhtyä. Jos mies valehtelee, sanot vain, ettei pidä paikkaansa.
Toivottavasti tilanne selkenee.
Kiitos vastauksesta. Todella järkyttävää että exäsi jaksaa sinua piinata vielä vuosienkin jälkeen :( Exä on ehkä epävakain ihminen jonka tiedän. Yhden päivän aikana saattaa tulla aamulla tekstari jossa kertoo kaipaavansa ja pyytää mokailuaan anteeksi. Sitten menee pari tuntia, tulee viesti jossa kertoo että ei tule antamaan koskaan anteeksi sitä että olen estänyt hänen ja lapsen tapaamiset, ja että pettäminen ei ole mitään siihen verrattuna mitä teen lapselle kun en anna tavata isäänsä. Ja illalla vielä saattaa sadella viestejä joissa onnittelee itseään siitä että petti mua, mä ansaitsen kaiken paskan koska olen niin urpo.
Mies aikoo vaatia luultavasti viikko-viikko systeemiä. Itse en siihen suostu missään nimessä, jo exän asuinolot on sellaiset ettei lapsi voi olla siellä viikkoa: ei omaa sänkyä, pitäisi nukkua sohvalla tai isän vieressä. Isä asuu yksiössä, joka on viimeisen päälle steriili eikä missään ole vinkkiäkään siihen että asunnossa asuisi lapsi. Ei leluja tms. Lisäksi mies on kaiket illat töissä, missähän lapsi silloin olisi? Luultavasti miehen kavereilla, alkoholistiäidillä tms. Ei, kyllä lapsi tarvii selkeän kodin ja rutiinit, eikä isä voi niitä tarjota. Pelkään vaan ihan hirveästi millainen show siitä tulee, kun exä laittoi viestin että "tuletpa tyttö yllättymään lastenvalvojalla, mulla on semmoinen ässä hihassa että voit sanoa hyvästit huoltajuudelle". Tuntuu pikkuhiljaa, että tämä kaikki on mulle vaaan liikaa. että mä en kestä tätä sadistista kiusantekoa ja lapsen elämän pilaamista.
AP
Yleensä kai näissä tilanteissa kannattaa olla itse täysin rehellinen ja rauhallinen. Tämän tyyppiset ihmiset kuin exäsi paljastavat itsensä, koska itsehillintä ei pidä. Ellei ole täysi psykopaattiluonne.
Lähipiirissäni mentiin oikeuteen asti huoltajuusasioissa. Sossuja mies onnistui jotenkin naruttamaan, mutta oikeudessa jotenkin kiivastui ja alkoi riehumaan. Äiti sai huoltajuuden odotetusti.
Mies oli niin ihana ja ystävällinen, kun tapasimme. Mutta mentyämme naimisiin hänestä tuli psykopaatti. Niin ja minussa ei sitten luonnollisestikkaan ole mitään vikaa. Olen niin paljon parempi ihminen suhteessa häneen. Asiat on niin mustavalkoisia minun lasien läpi katsottuna, että surkutelkaa nyt sitä. Ja minulla on diktatuurimaista valtaa omian lapsi automaattisesti itselleni ja minulla valtion tukema oikeus määritellä isyys ja enkä aio olla armollinen ja antaa isyyttä, vaikka lapsella siihen oikeus olisi. Lapsella ei ole vielä oikeuksia, lapsen oikeudet ja tahto on minun taskussa. Pysykää siskot lujina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroit oman näkemyksesi asiasta. Teiltä meni lapsen kanssa kaikki? Entä mieheltä?
Pysy lyhyesti faktoissa. Ex miehelläsi on oma versio kaikesta tapahtuneesta, joten suurin osa diipa daapa tarinastasi tyrmätään, aivan päinvastaisilla argumenteilla. Ex miehesi suhteet ja seurustelut, eivät liity lapsen oikeuksiin tavata isäänsä, eikä lapsen elatukseen mitenkään.
Älä mene sinne lukemaan suoraan paperista mitään ihmeellisiä tarinoita, äläkä lähettele sinne mitään referointeja etukäteen. Tilaisuus ei ole mikään Teidän välien selvittely. Lastenvalvoja ei päätä mitään! Olette vaan sopimassa lapsen tapaamisesta ja elättämisestä, niiden asioiden vahvistaminen onnistuu ainoastaan vanhempien yhteisestä tahdosta, minkä lastenvalvoja vahvistaa.
Mene sinne tapaamiseen lapsen asia "edellä", lastenvalvoja on nähnyt kaiken ja hänet saa "puolelleen" se, joka on lapsen etua ajamassa, ei se, joka on exää huonoksi haukkumassa.
Yritä jaksaa, kaikki muuttuu paremmaksi, kunhan pääsette toisistanne irti.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:00"]
Kerroit oman näkemyksesi asiasta. Teiltä meni lapsen kanssa kaikki? Entä mieheltä?
Pysy lyhyesti faktoissa. Ex miehelläsi on oma versio kaikesta tapahtuneesta, joten suurin osa diipa daapa tarinastasi tyrmätään, aivan päinvastaisilla argumenteilla. Ex miehesi suhteet ja seurustelut, eivät liity lapsen oikeuksiin tavata isäänsä, eikä lapsen elatukseen mitenkään.
Älä mene sinne lukemaan suoraan paperista mitään ihmeellisiä tarinoita, äläkä lähettele sinne mitään referointeja etukäteen. Tilaisuus ei ole mikään Teidän välien selvittely. Lastenvalvoja ei päätä mitään! Olette vaan sopimassa lapsen tapaamisesta ja elättämisestä, niiden asioiden vahvistaminen onnistuu ainoastaan vanhempien yhteisestä tahdosta, minkä lastenvalvoja vahvistaa.
Mene sinne tapaamiseen lapsen asia "edellä", lastenvalvoja on nähnyt kaiken ja hänet saa "puolelleen" se, joka on lapsen etua ajamassa, ei se, joka on exää huonoksi haukkumassa.
Yritä jaksaa, kaikki muuttuu paremmaksi, kunhan pääsette toisistanne irti.
[/quote]
En ole haukkumassa exää. Olen kertomassa rehellisesti faktoja siitä miksi koen että lapsen ei ole isää hyvä tavata nyt. En todellakaan halua tapaamisesta mitään välienselvittelyä, mutta pelkään että exä tekee siitä sirkuksen. Tottakai hän tyrmää kaiken mitä sanon, siksikin minusta olisi tärkeää että joku ulkopuolinen selvittäisi juurtajaksaen, lasta jututtaen jas näitä exän sekoiluita selvittäen onko isän hyvä antaa olla lapsen kanssa. Jos siihen tulokseen tullaan yksimielisesti että kyllä, isä on mitä luotettavin ja parhain huoltaja, myönnän olleeni väärässä, mutta en kadu silti että olen valmis lapsen edun vuoksi vaikka näinkin radikaaleihin toimiin kuin tapaamisten jäädyttämisiin.
Elämäni olisi paljon helpompaa jos nämä tapaamiset sujuisivat. En todellakaan nauti että tilanne on mennyt tällaiseksi.
..Ja sinulle joka sympatiseeraat kovasti exääni, valitettavasti minulta ei sen pahoinpitelyn ja pettämisen jälkeen nyt oikein riitä sympatiaa siihen että menikö mieheltä kaikki. Sitä vähänniinkuin saa mitä tilaa.. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi tiedostaa että omilla teoilla on seuraukset.. Niin enkä nyt oikein ajatellut antaa neljävuotiaan päättää mikä hänelle on hyväksi ja mikä ei, sitä varten me vanhemmat olemme että teemme nämä pääätökset, vaikkei ne aina kivoilta tunnu.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua niin pelottaa kun luen näitä juttuja :(
Mulla on ero tulossa ja kaksi pientä lasta.
Hieman taustaa, teimme lapset putkeen ja itse sairastuin siinä jonkin asteiseen masennukseen joka nyt alkaa jäädä onneksi vain pahaksi muistoksi.
Suhteemme hajosi, huomasin miehessä inhottavia piirteitä. Mitä enemmän väsähdin vaikean toisen raskauden lomassa sen enemmän mies painosti ja alisti. Raha, vapaa-aika,lastenhoito jopa suihkussa käymisestäni sain taistella. Olin todella uupunut ja surullinen.. Tuo pahoinvointi alkoi näkyä meissä molemmissa niin että pahimmillaan syljimme toistemme päälle ja tuupimme.
Minä vain itkin ja itkin, vuoden ainakin lähes päivittäin.
Mies haukkui minut naisena ja mikä pahinta myös äitinä :(
Tajusin hakea apua neuvolan kautta kun kuopus oli 4kk vanha. Sain sieltä tukea ja perhetyöntekijä käy meillä toisinaan. Käymme parisuhdeterapiassa ja minä vielä lisäksi aloitin psykologikäynnit. Eli olen tehnyt kaikkeni jotta saamme tilanteen hallintaan.
Minun huutaminen ja väkivaltainen käytös loppui kun saimme unirytmin vauvalle kuntoon ja saimme apuja. Mies ei ole tehnyt mitään, on toki mukana pariterapiassa mutta asenteella katsotaan kumman vika jne. Ei juurikaan puhu siellä muutoin kuin puolustaakseen itseään.
Hän on väkivaltaisuutensa ajatellut johtuvan minusta,minä aloitin tai olin vaan niin ärsyttävä.
Vapunaattona se sitten tapahtui, mies löi minua kylkeen niin että lapset olivat sylissä :(
Kaikki alkoi kun huomasin että hän on taas suu mutrussa. Yritin jatkaa kuin en olisi huomannutkaan, hoitaa lapset tehdä ruokaa jne.
Yhtäkkiä hän alkoi vinoilemaan vaipanvaihdosta, käski siis minua vaihtamaan sen. Oli selkeä riidanhaku sen huomasin jo äänestä. Meni siis itse tietokoneelle ja halusi jotenkin osoittaa valtaansa.
Vastasin että voin toki vaihtaa ja sitten ironisesti jatkoin että sitten siivoan ja tiskaan ja teen ruokaa... Mies jatkoi riidan hakemista, jankutti ja huusi miten vähän hänellä on vapaa-aikaa ja miten rankaa hänellä on jne.
Hän aina vaatii minulta jotain todisteita tms. saattaa esim huutaa monta kertaa putkeen "milloin mä muka oon katsonut viimeksi peliä" . En ehdi ikinä vastata edes mitään sen raivoavan huudon keskellä.
Lähdin sitten vaihtamaan sitä vaippaa jolloin mies tuli oven väliin huutamaan ja vaatimaan niitä "todisteita"että hän on oikeassa(en edes tiedä mistä). Hänellä oli sylissään tuon huudon ajan esikoisemme ja minulla kuopus. Seisoi siinä oven välissä huutamassa ja minä pyysin monta kertaa että mene pois. Huuto jatkui ja tunsin oloni jo uhatuksi, ahdisti kun lapset ovat siinä. Pelkäsin. Löin/työnsin hänen kättään jotta saisin tuon oven kiinni ja sen perhanan vaipan vaihdettua, siitähän mies sai kimmokkeen lyödä alakoukulla kylkeen... Huusin aii ja jäin nyyhkyttämään vessaan pienen lapsen kanssa. Kuulin kun mies vielä huusi "no jää vittu pillittämää" ja puhui 2-vuotiaalle pojallemme miten isi oli tuhma mutta niin oli äitikin :(
Sitten alkoi klassinen, anteeksi pyytely. Sanoin että tilanne sen verran arka että puhutaan huomenna,en pysty nyt. Sittenhän mies alkoikin sen miten olin ajanut hänet lyömään,kun olin niin ärsyttävä. Miten minä teen hänestä väkivaltaisen ja miten minä taas aloitin tuonkin riidan.
Olen niin uupunut. en tiedä miten toimia miehen kanssa joka luulee syyn olevan aina muissa. Erosta puhuttaessa hän haluaa vain kiusaa. Ei esim. suostuisi muuhun kuin yksinhuoltajuuteen ja tarvitseeko edes sanoa ettei nytkään kykene olemaan lasten kanssa yksin paria tuntia pidempään..
Oli pakko tätä tarinaa vaan sylkeä johonkin.
Kerroit oman näkemyksesi asiasta. Teiltä meni lapsen kanssa kaikki? Entä mieheltä?
Pysy lyhyesti faktoissa. Ex miehelläsi on oma versio kaikesta tapahtuneesta, joten suurin osa diipa daapa tarinastasi tyrmätään, aivan päinvastaisilla argumenteilla. Ex miehesi suhteet ja seurustelut, eivät liity lapsen oikeuksiin tavata isäänsä, eikä lapsen elatukseen mitenkään.
Älä mene sinne lukemaan suoraan paperista mitään ihmeellisiä tarinoita, äläkä lähettele sinne mitään referointeja etukäteen. Tilaisuus ei ole mikään Teidän välien selvittely. Lastenvalvoja ei päätä mitään! Olette vaan sopimassa lapsen tapaamisesta ja elättämisestä, niiden asioiden vahvistaminen onnistuu ainoastaan vanhempien yhteisestä tahdosta, minkä lastenvalvoja vahvistaa.
Mene sinne tapaamiseen lapsen asia "edellä", lastenvalvoja on nähnyt kaiken ja hänet saa "puolelleen" se, joka on lapsen etua ajamassa, ei se, joka on exää huonoksi haukkumassa.
Yritä jaksaa, kaikki muuttuu paremmaksi, kunhan pääsette toisistanne irti.
[/quote]
En ole haukkumassa exää. Olen kertomassa rehellisesti faktoja siitä miksi koen että lapsen ei ole isää hyvä tavata nyt. En todellakaan halua tapaamisesta mitään välienselvittelyä, mutta pelkään että exä tekee siitä sirkuksen. Tottakai hän tyrmää kaiken mitä sanon, siksikin minusta olisi tärkeää että joku ulkopuolinen selvittäisi juurtajaksaen, lasta jututtaen jas näitä exän sekoiluita selvittäen onko isän hyvä antaa olla lapsen kanssa. Jos siihen tulokseen tullaan yksimielisesti että kyllä, isä on mitä luotettavin ja parhain huoltaja, myönnän olleeni väärässä, mutta en kadu silti että olen valmis lapsen edun vuoksi vaikka näinkin radikaaleihin toimiin kuin tapaamisten jäädyttämisiin.
Elämäni olisi paljon helpompaa jos nämä tapaamiset sujuisivat. En todellakaan nauti että tilanne on mennyt tällaiseksi.
..Ja sinulle joka sympatiseeraat kovasti exääni, valitettavasti minulta ei sen pahoinpitelyn ja pettämisen jälkeen nyt oikein riitä sympatiaa siihen että menikö mieheltä kaikki. Sitä vähänniinkuin saa mitä tilaa.. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi tiedostaa että omilla teoilla on seuraukset.. Niin enkä nyt oikein ajatellut antaa neljävuotiaan päättää mikä hänelle on hyväksi ja mikä ei, sitä varten me vanhemmat olemme että teemme nämä pääätökset, vaikkei ne aina kivoilta tunnu.
AP
Kyllä tästä nyt kovasti paistaa myös Sinun katkeruus: Sitä vähänniinkuin saa mitä tilaa.. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi tiedostaa että omilla teoilla on seuraukset.
Lapsi ei ole mikään koston väline! Lastenvalvoja vahvistaa Lapsen edun mukaisen sopimuksen. Jos exäsi kohtelee huonosti lasta tai on vaaraksi hänelle/hänen kehitykselle, toivon todella, ettei hän saa tavata lastaan!
Usein on kuitenkin paras vaihtoehto, että molemmat vanhemmat ovat lapsen elämässä mukana, tulee myös molempien sukulaiset lapsen elämään mukaan, joilla on suuri merkitys lapsenne tulevaisuudelle.
Paska äijä kun on tehnyt tollaisia temppuja!...ei vaan saa sotkea lapsen edun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui. Ap niinkuin varmaan tiedät olet tekemisissä sairaan ihmisen kanssa. Meitä on monia. Uskomattomalta tuntuu nämä miestä symppaavat vastaajat- ei ehkä kaikki kotona heilläkään?? Ainakaan eivät ole joutuneet sosiopaatti/persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa tekemisiin. Luota ap omiin havaintoihisi; kun on sekopään kanssa tekemisissä omat havainnotkin menevät helposti sekaisin. Itse kirjoitin paperille exän teot- koska kun hänen kanssaan puhui, puhui ihan eri ihmisen kanssa, jotka ne teot oli tehnyt ja alkoi epäillä itseään- se kuuluu ongelman luonteeseen. On vähintäänkin ymmärrettävää että on täynnä vihaa, surua, katkeruutta ja PELKOA. Kun toiselta puuttuu kokonaan myötätunto ja ihmisarvon kunnioitus ja toinen pelaa omaksi edukseen jotain peliä, mutta sun on pakko olla tekemisissä lapsen kautta se on todella pelottavaa. Kun itse yrittää suoda lapsille normaalin, turvallisen arjen, ja koko ajan on joku pahantahtoisesti kimpussa, on todella vaikeaa jaksaa. Ihmiset jotka kostavat omaa elämäänsä muille, jaksavat täyttää sillä päivänsä täysin, eli heillä on loputtomasti energiaa tuhoamistyöhönsä.
Kun lapsen eduista puhutaan tai lapsen parhaasta niin kyllä jokainen järkevä/ammattitaitoinen ihminen tietää että lapsen etu on että vanhemmat kohtelevat toisiaan myös hyvin. Vaikka eroa tehtäisiinkin!
Tuo mistä ap puhuu ja mihin väliin hänen ex-miehensä on lapsen asettanut on kaikkea muuta kuin lapsen etu.
Tottakai asianosaisia kuullaan molempia. Eikä meidän tällä palstalla tarvitse spekuloida mikä on totuus. Epäilen silti että kukaan ei huvikseen kirjoita noin pitkää ja ahdistuksen täyttämää tekstiä ellei se olisi totta.
Jos minä laittaisin aloituksen että minut raiskattiin vappuna niin tuntuu kuuluvan tämän palstan henkeen että ainakin joku tulee sanomaan kuinka olin liian kännissä tai liian lyhyt hame että ansaitsin tuon... Tämä vaan esim. siitä että joidenkin naisten pitää näköjään lyödä lyötyä tunteakseen itsensä vahvaksi.
Tsempit ap.lle ja muille samassa tilanteessa oleville!!
T:nro9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle: kerroit, että ex oli tullut raivoamaan lapsen harrastukseen. Näkikö tilannetta esim. harrastuksen vetäjä? Voisitko pyytää häneltä jonkinlaisen kirjallisen lausunnon tapahtuneesta? Hän olisi ainakin ulkopuolinen henkilö, jonka sanaa ei exän ole niin helppo kumota.
Jaksamista kaikille vaikeissa erotilanteissa oleville tai muuten vain persoonallisuushäiriöisen miehen kanssa eläville.
Sanon vain sen verran et lastenvalvoja ei voi eikä saa estää isää tapaamasta lasta joten ainoa keino on oikeuden päätös. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 11. Puhut niin täyttä asiaa! Minäkin yritin tuossa yllä kerrata järkyttävää tapahtuma ketjua ja huomasin etten edes muista mitä kaikkea mies mulle raivosi. Kaiken olen anteeksi antanut kun mies ei ole aiemmin suoranaisesti lyönyt.. nyt tapahtui se ja silti huomaan miettiväni ett "eikö me nyt jotenkin selvittäis" etsin koko ajan keinoa antaa anteeksi.
Minähän se olen joka tässä perheen muka rikkoo jne.
Miehen lähisuku on hänen kaltaisiaan,koskaan ei kyseenalaisteta oman kulta pojun tekosia. Hänen äiti,isä ja veli ovat alkoholisteja. Tosin eivät omasta mielestään.
Hänen äitinsä haukkunut minua mieheni katsellessa sivusta kun luuhistun. Tunsin tulevani hulluksi! Kaikista oudointa tässä on se miten mies palvoo äitiään ja isäänsä.. Heidän tunteistaan mies välittää ei mistään tai kenenkään muun. Olen ajatellut ettei mies voi olla täysi psykopaatti koska kykenee empatiaan heitä kohtaan.
Minua ja lapsiamme kohtaan on ihan eri juttu vaikka meidän piti olla tässä joku perhe..
T:nro 9
Kuulostaa tutulle:( valitettavasti olen itse joutunut hakemaan vastausta samaan kysymykseen. Ja kehottaisin sinua ottamaan yhteyttä lakimieheen, mies tuskin sopii lastenvalvojalla mitään. Itse olen hakenut keskusteluapua,koska jatkuva tekojeni vääristely ja äitiyteni mollaaminen syö voimia. Lastensuojelu ei tee yhtikäs mitään, koska niin kauan, kuin lapsi saa isällään ruokaa, eikä isä ole humalassa tms. niin asialle ei voi tehdä mitään. Lastenvalvoja totesi minulle, että ex on hullu, mutta ei riittävän hullu. Psykologi on todennut, että vainoaminen voi jatkua, kunnes lapsi on täysikäinen. Elatusmaksut kannattaa vaatia, vaikket sitä niin tärkeänä pidäkään, laita ne vaikka lapsen tilille.
Lähestymiskieltokaan ei kuulemma auta, jos kyseessä on mielenvikainen.
Kuulostaa tutulle:( valitettavasti olen itse joutunut hakemaan vastausta samaan kysymykseen. Ja kehottaisin sinua ottamaan yhteyttä lakimieheen, mies tuskin sopii lastenvalvojalla mitään. Itse olen hakenut keskusteluapua,koska jatkuva tekojeni vääristely ja äitiyteni mollaaminen syö voimia. Lastensuojelu ei tee yhtikäs mitään, koska niin kauan, kuin lapsi saa isällään ruokaa, eikä isä ole humalassa tms. niin asialle ei voi tehdä mitään. Lastenvalvoja totesi minulle, että ex on hullu, mutta ei riittävän hullu. Psykologi on todennut, että vainoaminen voi jatkua, kunnes lapsi on täysikäinen. Elatusmaksut kannattaa vaatia, vaikket sitä niin tärkeänä pidäkään, laita ne vaikka lapsen tilille.
Lähestymiskieltokaan ei kuulemma auta, jos kyseessä on mielenvikainen.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:42"]
Nro 11. Puhut niin täyttä asiaa! Minäkin yritin tuossa yllä kerrata järkyttävää tapahtuma ketjua ja huomasin etten edes muista mitä kaikkea mies mulle raivosi. Kaiken olen anteeksi antanut kun mies ei ole aiemmin suoranaisesti lyönyt.. nyt tapahtui se ja silti huomaan miettiväni ett "eikö me nyt jotenkin selvittäis" etsin koko ajan keinoa antaa anteeksi.
Minähän se olen joka tässä perheen muka rikkoo jne.
Miehen lähisuku on hänen kaltaisiaan,koskaan ei kyseenalaisteta oman kulta pojun tekosia. Hänen äiti,isä ja veli ovat alkoholisteja. Tosin eivät omasta mielestään.
Hänen äitinsä haukkunut minua mieheni katsellessa sivusta kun luuhistun. Tunsin tulevani hulluksi! Kaikista oudointa tässä on se miten mies palvoo äitiään ja isäänsä.. Heidän tunteistaan mies välittää ei mistään tai kenenkään muun. Olen ajatellut ettei mies voi olla täysi psykopaatti koska kykenee empatiaan heitä kohtaan.
Minua ja lapsiamme kohtaan on ihan eri juttu vaikka meidän piti olla tässä joku perhe..
T:nro 9
[/quote]
Miehesi kuulostaa järkyttävän paljon exältäni.. Hänelle se oma suku oli kaikkein tärkein, pyhä asia, jota ei sanut arvostella. Äitinsä on rapajuoppo, fiini ja niin hieno olevinaan, mutta kännää lähes kaikkina iltoina. Viikonloput on perjantaista sunnuntaihin putkeen kännissä.
Exä palvoo äitiään, hänestä ei saa sanoa mitään pahaa. Ja vaikka ex-anoppi näki miehen aiheuttaman mustan silmän, anoppi totesi vaan että ei varmaan kannata ärsyttää miestään...! Mies on aina saanut perheessän tehdä ihan mitä vaan, kaikki on siedetty. Ja näppärästi käännetty minun syyksi. Miehen suku ajattelee että miehen oli oikeutettua pettää, kun minä olen niin ilkeä, tunnekuollut ja vastenmielinen ihminen. Heistä kukaan ei näe syitä sille miksi olen vetänyt käsijarrun päälle tapaamisten suhteen; Kaikki tämä bnähdään vain minun keinona kostaa miehelle ero. Sinänsä aivan järjetön kuvio, koska mies tekisi mitä vaan saadakseen minut takaisin, mutta minä en häntä huoli: miehen + perheensä mukaan olen mustasukkainen ja edelleen kiinni exässä.. Jos näin olisi niin enköhän minä sitten olisi yhdessä tuon exäni kanssa ! ...
Minä tein pitkään samaa kuin sinä: syytin itseäni, selittelin miehen touhuja, katoamisia, lyöntejä, pahoja pahoja sanoja.
Siedin TODELLA pitkään ala-arvoista käytöstä: mies asetti minun mm. hengenvaaraan törkeällä piittaamattomuudella, senkin annoin anteeksi...!
Kaipa tuo pitkään jatkunut pettäminen oli vaan viimeinen pisara. Toivon ettei sun tarvitse mennä ihan niin pitkälle ja sietää huonoa käytöstä ja oloa liian pitkään. Sille ymmärräthän että joskus asiat vaan ei muutu? Jos haluut saada vertaistukea, laita s-posti niin voidaan kirjoitella privasti. Tsemppiä.
AP
Kyllä tästä nyt kovasti paistaa myös Sinun katkeruus: Sitä vähänniinkuin saa mitä tilaa.. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi tiedostaa että omilla teoilla on seuraukset.
Lapsi ei ole mikään koston väline! Lastenvalvoja vahvistaa Lapsen edun mukaisen sopimuksen. Jos exäsi kohtelee huonosti lasta tai on vaaraksi hänelle/hänen kehitykselle, toivon todella, ettei hän saa tavata lastaan!
Usein on kuitenkin paras vaihtoehto, että molemmat vanhemmat ovat lapsen elämässä mukana, tulee myös molempien sukulaiset lapsen elämään mukaan, joilla on suuri merkitys lapsenne tulevaisuudelle.
Paska äijä kun on tehnyt tollaisia temppuja!...ei vaan saa sotkea lapsen edun kanssa.
Olet väärässä, aina ei saa sitä, mitä tilaa,välillä tulee ihan väärää tavaraa;)
Ap järki tai järkeily ei auta, kun olet tekemisissä hullun kanssa. Mitä vähemmän olet tekemisissä, sitä parempi. Meillä ex on tehnyt ls-ilmoituksia, lähettänyt tuhansia txtviestejä, joiden sanoma on pääasiassa se, miten teen kaiken väärin. Jos hetkeksikin erehdyn luulemaan, että miehen kanssa voi asioida ns.normaalisti, niin saan pian todeta, ettei näin ole. Mies on tehnyt salaa nauhoituksia, riidoistamme ja jättänyt omat uhkailunsa ja haukkumisensa pois ja toimitellut näitä nauhoja ties minne.
32 ei taida tietää mihin moinen kommentti voi johtaakaan? Syytteen nostoa odotellessa voit miettiä kuinka järjettömän epäasiaton tuo kommentti oli ja miksi koit sen kirjoittamisen niin tarpeelliseksi. Kaikki sympatiat aloittajalle ja muille psykopaattimiesten uhreille. Ootte todellisia voimanaisia!