-Tammikuiset 2014-

Täällä myös yksi tammikuussa esikoisen saava jos niin pitkälle päästää. Aivan järjetön jännitys ja ahdistus jos meneekin pieleen eikä pieni verenvuoto auta asiaan yhtään! Kolmena päivänä tullut sen verran että vessakäynnin yhteydessä just huomaa ja se ahdistaa. Eilen olin varhaisultrassa ja taisin olla liian aikasin. Kaveri oli oikeassa paikassa mutta sydäntä ei vielä kuulunut eli kahden viikon päästä uusiksi. miten te kestätte tämän odotuksen ja stressaamisen. Ei pysty muuta ajattelemaan ja jotenkin ihan lamaantunut olo kun odottaa vaan tietoa että kaikki hyvin.

Muakin ahdistaa välil mut jos sitä murehtii liikaa ni kyl sit hulluks tulee. Niinpä annan asioiden olla enkä stressaa ku ei se mun stressaaminen ainakaan tilannetta paranna! Luen kaikkii positiivisii juttui ja jätän ne km jutut lukematta. Neuvolan täti just sanoi mulle et pieni tai vähä isompiki verenvuoto ei oo vaarallista et niit ei kannata jännittää et jos hirveest alkaa vuotaa ni sitte soittoa sinne päin, että älä siit pienestä vuodosta hermostu :)

Kiitos Ruru, noi keskenmeno jutut oli kyllä ihan vihonviimesiä mitä kannatti mennä lukeen kun tulee se tunne että ai niitä tulee kaikille eli varmaan mullekkin. Sit kun lukee positiivisuia juttuja niin tulee tunne että ai kiva kyllä mullakin varmaan sujuu. Parempi pysyä niissä siis kun ei ite voi kuitenkaan asiaan vaikuttaa :)

Täällä olisi yksi eilen plussannut lisää! Neuvola on ensi kuun puolenvälin tienoilla ja neuvolantädin laskujen mukaan nyt olisi n.5 rv menossa. Entuudestaan on 5kk ikäinen tyttö ja lapsen isän kanssa ollaan juuri muutettu erilleen, joten ei ollut suunniteltu raskaus tämä. Kuitenkin ensijärkytyksen jälkeen ollaan innostuttu tulevasta vauvasta :) Pelottaa kyllä, että menee kesken, vaikkei mulla aiempia kokemuksia keskenmenosta olekaan.

Tänään varasin neuvolan, se on ensi viikon tiistaina. Mieskin pääsee onneksi mukaan. Tää on meille niin käsittämätön asia, kun niin pitkään ollaan toivottu pienokaista. Vaikka onhan se toki kaikille, vaikka olisi tärpännyt ekastakin kierrosta. Tietenkin sitä miettii, että mitä jos kaikki ei menekään hyvin, mutta haluan uskoa että menee.

Kenelle muuten olette kertonut jo ja milloin ajattelitte kertoa? Itse olen kertonut vasta siskolle (heti sen jälkeen kun kerroin miehelle, tiesi jo testaamisesta), pikkuveljelle kerroin tänään. Molemmat on olleet ihan onnesta muikeena meidän puolesta. Tätä meidän raskautta on ehtinyt toivoa kaikki perheenjäsenetkin monta vuotta. Äitille ja muille sisaruksille aion myös kertoa pian, ja miehen perheelle kerrotaan n. viikon päästä kun satutaan näkemään ne kaikki kasvokkain samanaikaisesti. Muille kerrotan sitten varmaan ultrakuvan välityksellä Facebookissa, niinkuin nykyään on tapana ;)

Groove: Oon jo kertonut miehen lisäksi lähimmille ihmisille, mutta varsinaisesti "julkistan" tän vasta kun viikkoja on jo hyvin kertynyt.::)

Neuvolassa käyty, saatiin hullu pinkka kaikkea lippulappua mukaan. Sattui mukava neuvolatäti, sellainen nuori ja jotenkin välitön. Sokerirasitustestiin pitää mennä, ei sanonut muuta syytä kuin että painoindeksi on 25. Oon kuullut siitä karmeita juttuja, mutta kai se on kestettävä. Olen kertonut muutamalle kaverille, yks vanha sukulaistäti arvas, mutta sanoin että on vielä hipihiljaa. Samoin työkaveri tais jo vähän arvailla. Muille kerrotaan sitten kun jaksetaan, ei olle vielä suunniteltu asiaa, 

Ultra-aika meni kesäkuun loppuun. Sydänäänet ei vielä kuulunut, mutta en jaksa olla huolissani, nyt on kuitenkin vasta yhdeksäs viikko meneillään, ja hoitsukin sanoi ettei välttämättä heidän aataminaikuisilla laitteilla kuulu. 

Huomenna naimisiin ja häämatkalle, viikko lontoossa (englantilainen aamiainen ei paljo houkuta, kiitos tän kokoaikaisen ällötyksen...) 

Täällä starttaa huomenna kahdeksas viikko eli 7+0 :) tissit on alkaneet jonkin verran aristaa ja naama on niin täynnä finnejä että oih ja voih hyi. Kahvia en ole pystynyt juomaan pariin viikkoon, ei vain tee mieli ja välillä etoo muutenkin. Jännä sinänsä kun yleensä olen sen suurkuluttaja. Mutta näin oli esikoisestakin että kahvi teki huonoa muutaman viikon ajan. Muita oireita ei silloin ollutkaan. Maanantaina olis eka neuvola ja tiistaina ultra. Kunpa siellä kaikki olisi hyvin. Ei auta kuin odottaa. Ihmeellisiä tuntemuksia on tullut alavatsaan. Menkkajomotusta ei oikein enää ole, mutta ihme muljahduksia ja nipistelyä jos ponnistelen.. Siitä sokerirasituksesta.. Ei ole paha. Meillä ainakin sai olla omassa huoneessa ja makoilla pedillä rauhassa koko ajan. Eikä Se litku kovin kamalaa ole.. Meillä oli vadelman makuista sokerilitkua, vähän kuin mehutiivistettä :) kyllä siitä selviää. Melko varmasti joudun myös siihen niinkuin esikoisestakin..

Neuvolassa käyty ja verikokeista selvitty kunnialla. :) Meillekkin tuli iso läjä tietolappusia mukaan luettavaksi. Sydänääniä eivät edes yrittäneet kuunnella. 

Ultra menee meillä suunnilleen juhannusviikolle. Onneksi ei tarvi sinne asti odotella, kun on se varhaisultra seuraavana maanantaina. Kiva saada tietoa onko siellä mahassa ketään ja jos on niin ollaanko oikessa paikassa. :)

Meillä mies ja lapsi kipeitä. Ei taida tulla mitenkään kovin mukavaa viikonloppua. Oma olokin on huono. Pahoinvointi ja väsymys ei näytä hellittävän vielä yhtään. Parempia aikoja odotellessa. :)

Ja paljon onnea Emaliastialle häiden johdosta!! :D

Aliisia rv 7+2

Heipsis!

Täällä uusi tammikuinen ilmottautuu! Positiivinen raskaustesti tehtiin tiistaina, eli päiviä on kasassa nyt vasta 4+3, toivotaan että kaikki menee hyvin :) Laskettuaika on laskureiden mukaan 29.1.

Raskaus on kovin toivottu ja yritystä takana 11 kuukautta. Positiivinen testi oli ihana yllätys, en ollenkaan odottanut olevani raskaana! :) 

Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

Onnea uusille ja Emaliastialle häistä!

Mun viikkoon tuli hurjasti uutta riemua, kun löysin kannustavaa tilastotietoa km-riskistä. Siel sanottiin, et jos alkuraskauden ultrassa (vkot 7-9) on todettu kaiken olevan ok, vain 2% menee enää kesken. Siis 98% menee synnytykseen asti! Mulle tää oli mielettömän positiivinen tieto, kun oon näissä km-peloissani kieriskellyt. Ja kun tietää, että sellasta sadan prossan varmuutta ei kukaan koskaan mistään asiasta voi taata :)

Groove kysyi, kenelle on kerrottu - me ollaan kerrottu vanhemmille ja muutamille kavereille. Aika paljon useammalle kuin koskaan aikaisemmin. Mun linja on se, että kerron niille, joille pystyn ja haluan kertoa myös jos tulee vastoinkäymisiä.

Ihana kuulla uusista plussaajista <3 Positiivinen testi oli myös meille ihana yllätys, vaikka ensimmäisellä kerralla heti tärppäsi :) oma raskauteni kuuluu riskiryhmään perussairauteni takia, tänään tulikin soitto äitiyspolilta ja sinne eka aika heinäkuulle (rv13-14). Odotan ihan sairaan paljon maanantaita ja varhaisultraa (pääsen kunnalliseen em. vuoksi), kaikki peukut ja varpaat pystyssä että masuasukilla on kaikki hyvin..

Ivine: oli myös minulle äärettömän positiivinen tieto km-riskeistä - peloissani kans kieriskellyt..

Groove: me ei olla kerrottu vielä kenellekään ja ainakin kesäkuu pidetään vielä salassa, vaikka vaikeetahan se on läheisiltä salata, sitä päivää odottaa että voi tuleville isosiskoille kertoa - ne sekoo, nuorempi varsinkin on ihan "vauvahullu" :)

Mitäs mieltä olette, haluatteko tietää sukupuolen etukäteen?

Laskeskelin, että netin raskauslaskureiden mukaan LA olis 21.01. mutta saapa nähdä, että mikä se sitten oikeesti on. :)

Täällä alkoi tänään pahoinvoinnit.. tytön lihakasvissoseet + mun pahoinvointi = ei kovin hyvä yhdistelmä :D täytyy yrittää suun kautta hengitellä, ettei haistaisi.. Pahoinvoinnin lisäksi mulla on väsymystä, iltaisin mahan turvottelua ja tunneherkkyyttä. Toivottavasti ei tulis samanlaisia raivareita kuin viime raskaudessa :D Olin kuulemma ekat 3kk ihan kamala, kun suutuin joka asiasta ja sitten huutoa seurasi aina itku.

Tuosta sukupuolesta.. viimeksi halusin/haluttiin tietää ja kyllä tälläkin kertaa. :)

Täällä plussattu ekan kerran maanantaina 20 pvä selkeä haamu.. eilen aamulla clearbluella raskaana 2-3:))) yritystä takana puolisen vuotta, ollaan miehen kanssa kumpiki tosi innoissaan !!! Esikoinen olisi tulossa ja laskettu aika laskurin mukaan 29.1, saas nähä... Pitää vaan toivoo että kaikki menee hyvin:) oireita ei oo paljon ollu vielä, vähän etovaa oloa ja väsyttää, nivuskipua vähän, johtuu kai myös raskaudesta 

Mulla alkoi eilen illalla alavatsakivut oikealla puolella ja valkovuotoa tuli ihan kamalasti mutta nukkumaan mennessä oli jo helpannut. Näin yöllä kamalaa unta keskenmenosta, sellaista että verinen vuoto alkoi :( niin se pelko vaan vaanii tuolla takaraivossa. Nyt on taas aamulla ollut koko alavatsan seutu vähän särkyinen. Mistähän mahtaa tällä kertaa johtua.. Toivottavasti ei viittaa alkavaan keskenmenoon. Tiistain ultraa odottelen kovasti ja toivon että siellä kaikki on hyvin. Tässä nyt reilu kolme viikkoa sitten sain testiin positiivisen tuloksen ja välillä huomaan jo ajattelevani että "kun meidän pieni vauva syntyy..." Pääosin suhtaudun silti edelleen, että ehkä. Hohhooo menisi se aika nyt äkkiä.. Neljä viikkoa niin olis se 12 viikon rajapyykki ylitetty. Jotenkin silti ajattelen, että sitten kun viikkoja on 16 niin sitten vasta voin uskoa että vauva tulee. Kaipa täytyy yrittää elää normaalia elämää ja nauttia kesästä. Onneksi meillä on toi 1-vuotias pienisuuri esikoinen. Turvaudun jossain määrin myös siihen että jos jotain menee pieleen, niin ainakin minulla on yksi ihanaakin ihanampi rakkauspakkaus..

Mutta pidetäämpä peukkuja meille ihan jokaiselle että kaikki menee toivotusti. <3

Tänään 7+1! :)

Onnittelut uusille plussanneille ja tervetuloa joukkoon mukaan! :)

Mäkin näin unta yhtenä yönä että tuli veristä vuotoa. Onneksi ei ole oikeasti tullut. Valkovuoto on välillä aika runsasta. Mulla on niitä alavatsakipuja ollut joka päivä, alkoivat jo viikkoa ennen plussaamista. Mietin että voi johtua siitä että mulla on kolme myoomaa ja varmaankin leikkausten jälkeisiä kiinnikkeitäkin niin kai ne siellä sitten venyy ja paukkuu. Suurin osa niistä on selkeitä ns. repäisykipuja eli kun vaihtaa äkisti asentoa tai vaikka nousee istualtaan ylös, vihloo jonkin aikaa. Tänään on eka päivä ettei vielä ole kipuja tuntunut. 

Sukupuolesta, en ole vielä miehen kans asiasta jutellut mut tuntuu että itse haluaisin kyllä tietää etukäteen. Helpottaa hankintoja ja nimen miettimistä ja voi vähän etukäteen orientoitua. 

Hermosäryt alkanut jo vaivata kun oon ollut jalkojen päällä enemmän ku normaalisti. Saa nähdä mitä tästä vielä tulee. Mul on iskiastyyppistä vaivaa ja SI-nivelet kroonisesti lukossa. Varmaan täytyy pistäytyä osteopaatilla jossain vaiheessa raskautta. 

Mukavaa viikonloppua kaikille! Itse iloitsen kun mies on taas kotona, oli viikon reissussa. :)

Groove 5+3

13.1.2014 neuvolassa kertoivat minulle lasketun ajan:) esikoista odotellaan innolla. Ensinmäinen neuvola on nyt 27.5 klo13. jännittää :d

Mä oon nyt eilisestä asti kärsinyt järkyttävästä väsymyksestä. Ei meinaa hereillä pysyä ja oonki ottanu suosiolla nokosia. Mikä on muitten oireiden tilanne?

Mullakin on ti neuvola. :)

Hei vaan kaikille,

liitynpä seuraan. Positiivisesta raskaustestistä on nyt kaksi viikkoa. Silloin jo kävin tällä kurkistelemassa mitä muut ovat kirjoittaneet, mutta vasta nyt rekisteröidyn foorumille. Kiitos jaetuista tarinoistanne ja jatketaan toistemme stemppaamista kohti tammikuuta :)

Esikoinen kyseessä, olen yli kolmekymmentä ja juuri aloitin ulkomaan komennuksella. Alkuperäinen tarkoitus on reissata töiden takia elokuulle asti, ja jos vain pää ja fysiikka kestää niin eiköhän tässä tämä kesä mene. Haasteita tälle kesälle osasin odottaa matkustamisesta ja ulkomailla ollessa ruokavaliosta, liikunnasta ja koti-ikävästä, mutta nyt vielä vähän extraa haastetta tähän päälle koska olenkin raskaana. Neuvolasssa kävin terkkarin kanssa jo juttelemassa viimeksi kotona pyörähtäessä ja sain kaikenmaailman lippulappusta, ohjetta ja sumplittiin aikatauluja lääkärikäynneille ja ultralle. Laskettu aika on 14.1.2013.

Tänne tulin kirjoittelemaan, koska vielä on hämmennys päällä ja yritys sisäistää kaikki. Vauva päätti ilmoitella itsestään heti kun ehkäisy jätettiin pois. Tuntemuksia miehenkin kanssa joutuu jakamaan skypen välityksellä. Kellekään ei vielä olla kerrottu, mutta voi olla ettei kyllä ultraan asti jaksa odottaa (heinäkuun alussa). En kuitenkaan haluaisi  tätä uutista ihan skypen yli tai puhelimessa kerrota, mutta saa nähdä milloin ketäkin ehtii naamatusten tavata.

Ilman raskausoireita olisi vaikea uskoa olevansa pieniin päin, mutta toisaalta tämä kuvotus on aika kauheaa. Lisäksi väsyttää, tissit on arat, hajuaisti on herkkä, janottaa, pissattaa ja "kuukautis"kramppeja on silloin tällöin. Onneksi krampit ovat kuukautisia laimeampia ja kestävät kerrallaan aika lyhyen aikaa. Pelkään mahdollisia tulevia migreenikohtauksia. Ennen ovat yleensä menneet ohi tarpeeksi isolla ibuprofeeniannoksella. Taskussa on nyt parasetamolia, toivottavasti sekin tepsii tarvittaessa.

- livjaK rv 6+5

Hei, minäkin ilmoittautuisin mukaan...

Olen melkein nelikymppinen äiti ja alkuvuodesta rupesimme mieheni kanssa keskustelemaan mahdollisesta yhteisestä lapsesta. Meillä on uusperhe ja lapsia siis ennestään. Huhtikuun alussa poistatin kierukan ja yhdet menkat oli huhtikuun loppupuolella. Ja nyt toissapäivänä tein testin, kun menkat oli viikon myöhässä..En olisi ikinä uskonut, sehän näytti plussaa!!! Siis ajattelin, että kun ikääkin on jo tämän verran ja mulla on hirmu stressit koko ajan töistä, että minähän en raskaaksi tule,,, Laskettu aika olis sitten 25.1. Aamupahoinvointeja odotellessa,  aikasemmissa raskauksissa olen niistä todella kärsinyt. Mutta olemme ihan innoissamme nyt.

Muru8  rv 5+1