Voiko suhde onnistua, jos toinen haluaa asua maalla ja toinen kaupungissa
Olemme keski-ikäinen pariskunta Helsingistä, yhdessä muutama vuosi. Ei kihloissa, ei naimisissa. Minulla yksi lapsi Emme pysty etenemään suhteessa, kun toiveet asuinpaikasta ovat niin erilaiset. Mies haluaisi palata juurilleen pieneen maakuntaan kauas Helsingistä, minä taas olen määrätietoisesti rakentanut elämääni tänne, enkä ole valmis luopumaan kaikesta. Täällä on työt, harrastukset, koko sosiaalinen elämäni ja lasteni isä.
Onko tässä mitään kompromissin mahdollisuutta? Kaksi kotia? Silloin jouduttaisiin vaan ravaamaan jatkuvasti maalla, eikä pitkät automatkat (eikä se maaseutukaan totta puhuen) kiinnosta yhtään. Mies taas ei halua käyttää rahojaan kalliiseen asuntoon pääkaupunkiseudulla, kokee ettei saa vastinetta.
Mitä tehdä, jos muuten on hyvä olla yhdessä eikä halua erota?
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Me ratkaisimme niin että muutimme lähiöön, ensin rivitaloon, sitten omakotitaloon.
Minä (mies) haluan asua kaupungissa työni takia ja muutenkin koska se on mukevempaa. Inhoan autolla ajamista.
Vaimo olisi halunnut maalle synnynseuduilleen, se ei ole hirveän kaukana mutta liian kaukana jokapäiväisiä työmatkoja ajatellen. Toisaalta en olisi halunnut asua appivanhempieni nurkissa. He osaavat olla aika ärsyttäviä ja jääräpäisiä.
Niin minäkin! Inhoan sitä, että joka paikkaan pitäisi lähteä autolla ja koen, että autossa vietetty aika on hukkaan heitettyä aikaa. Meillä on auto, mutta nykyisessä kodissamme pääsemme kulkemaan kätevästi myös julkisilla, kävellen tai pyörillä. Olisi kamalaa asua jossain metsän laidalla, mistä pitäisi lähteä jokaiselle maitopurkin hakureissulle 10 kilometrin päähän! Puhumattakaan sosiaalisten suhteiden ylläpitämisestä.
Hyvä kompromissi teillä, olen ehdottanut samantyylistä ratkaisua miehelleni, mutta se ei sopinut, koska vain se yksi sijainti "juurilla" sopii.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehestä alkaa piirtyä jo hyvin ikävä kuva. Ehkä ap on niin rakastunut, ettei näe sitä.
Mies vaikuttaa itsekkäältä, jyräävältä, yrittää eristää ap:n, ei kunnioita ap:n toiveita ja näkemyksiä ja hänellä on näkemys naisesta kotiorjana. Todella potentiaalisesti väkivaltainen suhde. Kaikki ennusmerkit ovat nähtäbissä, kun osaa nähdä.
Mitä tiedät miehen taustoista ulkopuolisesta kolmannesta löhteestä, ei siis miehen itsensä kertomana?Miehen isä onkin väkivaltainen, harjoittanut vaimoaan kohtaan sekä henkistä, fyysistä että taloudellista väkivaltaa jo 40 vuoden ajan. Miehellä ei kuitenkaan mitään viitteitä väkivaltaan. Nämä toiveet on verhottu siihen, että mies haluaa "perinteiset miehen ja naisen roolit". Tämä sopii mulle ihan hyvin, voin laittaa ruokaa, siivoilla jne, mutta en luovu omasta elämästäni, työstäni, ystävistäni jne tämän takia.
Meille on tullut aika usein riitaa tästä maaseutu-kaupunki -asiasta. Lisäksi on muutamia juttuja, mitkä häiritsee. Esim. kun lähdin lapseni kanssa kahdestaan etelänlomalle tuttavien kanssa, mies suuttui, koska se oli hänestä rahan haaskausta. Ylipäänsä tuntuu ettei tykkää siitä, miten itsenäinen olen. Toivoisi että olisin enemmän hänestä riippuvainen, niin saisi kokea olonsa tärkeäksi. En kuitenkaan viitsi teeskennellä avutonta vain miehen mieliksi.
Ap
Oikeastaan meillä ihan sama juttu paitsi minä olen mies. Toisaalta en ole riippuvainen vaimostani mutta se että hänellä on muita rajoitteita (työkyvyttömyyseläkkeellä) aiheuttaa sen että minä en voi tehdä mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että täällä eletään vain kerran. Toista mahdollisuutta ei tule eikä sitä elämää voi aloittaa vuodesta 1 taas uudestaan. Siksi jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Teillä ei ole yhteisiä lapsia, joten mies voi hyin asua maalla ja sinä jäät lapsesi kanssa kaupunkiin.
Sama tuolle ulkomailta Suomeen haluavalle. Siitä vain takaisin kotiin. Jos puoliso ei halua niin voi jäädä sinne ulkomaille perheensä luokse. Ei kannata tuhlata yhtään vuotta ainakaan 40+ vuotiaana enää huonoon suhteeseen tai tehdä jotain mitä ei halua. Nyt on otollinen aika elää ne loput 40 vuotta kuten haluaa.
Ehdotin että mies muuttaa itse sinne minne haluaa, mutta mies ei muuta, koska ei kuulemma yksin pysty. Tarvitsee naisen mahdollistamaan unelmansa.
Ap
Hyvä ap, sinä et selvästikään ole se nainen. Hankkikoon naisen sieltä maaseudulta mahdollistaman unelmiaan. Paitsi oikeasti en ymmärrä, miten kenenkään maaseudun naisenkaan kuuluisi olla hellan ja nyrkin välissä, tehtävään mahdollistaa miehen unelmia. Erittäin epätasa-arvoinen ajatusmalli, vaikka kuinka mies puhuisi tasa-arvoisesta kumppanista.
Vierailija kirjoitti:
Siis apua miten voit edes miettiä muuttoa sinne maalle näillä tiedoilla ja kokemuksilla mitä sinulla nyt on kun että edes asu yhdessä. Se ukko haluaa sinut sinne maalle nyrkin ja hellan väliin. Eikä piittaa sinun lapsestasi ja lapsen edusta paskan vertaa. Yhteinen lapsi olisi vaan keino sitoa sinut itseensä tiukemmin. Nyt valoja päälle ap tai pilaat oman ja lapsesi elämän!
Kuulemma voisin maalla tehdä sitten "ihan mitä haluan", koska siellä on vapaus. Maalla kuulemma pääsisin eroon myös työstressistä, kun olisi niin halpa (=velaton) asunto niin ei tarvitsisi välttämättä käydä lainkaan töissä, kun mies voisi elättää. Tai sitten voisin esim. perustaa yrityksen. Sehän on tosi rentoa puuhaa, oon kuullut ettei yrittäjillä ole melkein lainkaan stressiä (NOT!)
Kyllä voi ihmiset kokea asiat eri tavoin.
Ap
Nyt kun lukee mitä olet kirjoittanut, niin eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että mies toteuttaisi unelmaasi sinun ja lapsesi vapautta rajoittamalla. Ja jos teette yhteisen lapsen, niin olette vielä enemmän vankilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis apua miten voit edes miettiä muuttoa sinne maalle näillä tiedoilla ja kokemuksilla mitä sinulla nyt on kun että edes asu yhdessä. Se ukko haluaa sinut sinne maalle nyrkin ja hellan väliin. Eikä piittaa sinun lapsestasi ja lapsen edusta paskan vertaa. Yhteinen lapsi olisi vaan keino sitoa sinut itseensä tiukemmin. Nyt valoja päälle ap tai pilaat oman ja lapsesi elämän!
Kuulemma voisin maalla tehdä sitten "ihan mitä haluan", koska siellä on vapaus. Maalla kuulemma pääsisin eroon myös työstressistä, kun olisi niin halpa (=velaton) asunto niin ei tarvitsisi välttämättä käydä lainkaan töissä, kun mies voisi elättää. Tai sitten voisin esim. perustaa yrityksen. Sehän on tosi rentoa puuhaa, oon kuullut ettei yrittäjillä ole melkein lainkaan stressiä (NOT!)
Kyllä voi ihmiset kokea asiat eri tavoin.
Ap
Mikä ammatti miehelläsi sitten on kun pystyisi elätttämään teidät maaseudulla? Ette te asuntojen hintojen erolla montaa vuotta elä jos sinä et ole töissä? Maksaahan ruoka, lämmitys, ja lisäksi se että te joudutte ylläpitämään 2 autoa yhden sijaan. Entä lapsesi koulu, jne?
Jos et ole kiinnostunut muuttamaan maalle, varsinkin jos se on kaukana, niin älä muuta. Voitte käydä vaikka lomillanne siellä mutta älä anna periksi.
Täällä pk-seudulla löytyy vapaita kunnollisia miehiä joilla ei ole hinkua lähteä maalle asumaan.
Oletko kysynyt mihin asioihin se mies sinua konkreettisesti siellä maalla tarvitsee? Hellan ja nyrkin väliin? Miten hänen vanhempansa elävät? Jättäisitkö työsi ja jäisit miehen rahojen varaan? Hän antaisi aina välillä armopaloja kun oikein nätisti kysyt?
Anna hänet minulle? Mä haluan muuttaa ihan oikeasti maalle.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun lukee mitä olet kirjoittanut, niin eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että mies toteuttaisi unelmaasi sinun ja lapsesi vapautta rajoittamalla. Ja jos teette yhteisen lapsen, niin olette vielä enemmän vankilassa.
Mutta en toisaalta voi vaatia miestäkään luopumaan unelmastaan meidän elämämme takia. Siksi olenkin ehdottanut eroa, jotta mies voi etsiä paremmin itselleen sopivan naisen. Tämän miehen spekseillä ei välttämättä vaan ole kovin helppoa. Mutta onhan niitä naisia, jotka haluavat asua maalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Anna hänet minulle? Mä haluan muuttaa ihan oikeasti maalle.
Saat, mutta epäilen ettei lähde :D Oletko valmis myös pukkaamaan hänelle lapsia ja jäämään moneksi vuodeksi kotiin? Keskittymään miehen elämään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehestä alkaa piirtyä jo hyvin ikävä kuva. Ehkä ap on niin rakastunut, ettei näe sitä.
Mies vaikuttaa itsekkäältä, jyräävältä, yrittää eristää ap:n, ei kunnioita ap:n toiveita ja näkemyksiä ja hänellä on näkemys naisesta kotiorjana. Todella potentiaalisesti väkivaltainen suhde. Kaikki ennusmerkit ovat nähtäbissä, kun osaa nähdä.
Mitä tiedät miehen taustoista ulkopuolisesta kolmannesta löhteestä, ei siis miehen itsensä kertomana?Miehen isä onkin väkivaltainen, harjoittanut vaimoaan kohtaan sekä henkistä, fyysistä että taloudellista väkivaltaa jo 40 vuoden ajan. Miehellä ei kuitenkaan mitään viitteitä väkivaltaan. Nämä toiveet on verhottu siihen, että mies haluaa "perinteiset miehen ja naisen roolit". Tämä sopii mulle ihan hyvin, voin laittaa ruokaa, siivoilla jne, mutta en luovu omasta elämästäni, työstäni, ystävistäni jne tämän takia.
Meille on tullut aika usein riitaa tästä maaseutu-kaupunki -asiasta. Lisäksi on muutamia juttuja, mitkä häiritsee. Esim. kun lähdin lapseni kanssa kahdestaan etelänlomalle tuttavien kanssa, mies suuttui, koska se oli hänestä rahan haaskausta. Ylipäänsä tuntuu ettei tykkää siitä, miten itsenäinen olen. Toivoisi että olisin enemmän hänestä riippuvainen, niin saisi kokea olonsa tärkeäksi. En kuitenkaan viitsi teeskennellä avutonta vain miehen mieliksi.
Ap
Miehessä on lähes kaikki viitteet väkivaltaisuudesta! Kaikki mitä kerroit lisää, vahvistavat käsitystä. Vielä sekin, että hänen isänsä on väkivaltainen ja tuo, että suuttui lomamatkastasi, eikä halua sinun olevan itsenäinen.
Nyt vähän valoja päälle.
Voisiko joku linkata tänne sen kirjan Why does he do that. Ap:n pitäisi lukea se.
Tai sitten tämä on vain taitava provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis apua miten voit edes miettiä muuttoa sinne maalle näillä tiedoilla ja kokemuksilla mitä sinulla nyt on kun että edes asu yhdessä. Se ukko haluaa sinut sinne maalle nyrkin ja hellan väliin. Eikä piittaa sinun lapsestasi ja lapsen edusta paskan vertaa. Yhteinen lapsi olisi vaan keino sitoa sinut itseensä tiukemmin. Nyt valoja päälle ap tai pilaat oman ja lapsesi elämän!
Kuulemma voisin maalla tehdä sitten "ihan mitä haluan", koska siellä on vapaus. Maalla kuulemma pääsisin eroon myös työstressistä, kun olisi niin halpa (=velaton) asunto niin ei tarvitsisi välttämättä käydä lainkaan töissä, kun mies voisi elättää. Tai sitten voisin esim. perustaa yrityksen. Sehän on tosi rentoa puuhaa, oon kuullut ettei yrittäjillä ole melkein lainkaan stressiä (NOT!)
Kyllä voi ihmiset kokea asiat eri tavoin.
Ap
Eli laitat ruokaa ja siivoat isompaa asuntoa, saat tehdä siinä mitä haluat. Vapaa-ajalla voit toteuttaa halujasi seurustelemalla appivanhempien kanssa.
Lyhyemmin: JSSAP.
Eräs ystäväni lähti tuolla lailla miehen unelmien perään. Ilman ajokorttia. Mies käy toisella paikkakunnalla töissä ja ystävä on yksin työttömänä kotona. Mies tuhlaa rahansa ties minne eikä esim. maksa talon lämmitystä. Ystävä hytisee pitkin talvea ja välillä saa ostettua lämpöä pienellä työttömyyskorvauksella. Mies saattaa kadota päiviksi eikä ystävälläni ole minkäänlaista ulospääsyä tilanteesta. Eivät ole menneet naimisiin ja kaikki omaisuus miehen nimissä. Surullista katsottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun lukee mitä olet kirjoittanut, niin eihän tuosta voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että mies toteuttaisi unelmaasi sinun ja lapsesi vapautta rajoittamalla. Ja jos teette yhteisen lapsen, niin olette vielä enemmän vankilassa.
Mutta en toisaalta voi vaatia miestäkään luopumaan unelmastaan meidän elämämme takia. Siksi olenkin ehdottanut eroa, jotta mies voi etsiä paremmin itselleen sopivan naisen. Tämän miehen spekseillä ei välttämättä vaan ole kovin helppoa. Mutta onhan niitä naisia, jotka haluavat asua maalla.
Ap
No nyt ollaan oikeilla jäljillä. Eli ratkaisu on ero, jotta molemmat saavat toteuttaa unelmiaan. Mutta siis hetkinen.. onko sinulla sellainen ajatusmalli, että olet kyseisen miehen kanssa, koska hän ei muutakaan saa...?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehestä alkaa piirtyä jo hyvin ikävä kuva. Ehkä ap on niin rakastunut, ettei näe sitä.
Mies vaikuttaa itsekkäältä, jyräävältä, yrittää eristää ap:n, ei kunnioita ap:n toiveita ja näkemyksiä ja hänellä on näkemys naisesta kotiorjana. Todella potentiaalisesti väkivaltainen suhde. Kaikki ennusmerkit ovat nähtäbissä, kun osaa nähdä.
Mitä tiedät miehen taustoista ulkopuolisesta kolmannesta löhteestä, ei siis miehen itsensä kertomana?Miehen isä onkin väkivaltainen, harjoittanut vaimoaan kohtaan sekä henkistä, fyysistä että taloudellista väkivaltaa jo 40 vuoden ajan. Miehellä ei kuitenkaan mitään viitteitä väkivaltaan. Nämä toiveet on verhottu siihen, että mies haluaa "perinteiset miehen ja naisen roolit". Tämä sopii mulle ihan hyvin, voin laittaa ruokaa, siivoilla jne, mutta en luovu omasta elämästäni, työstäni, ystävistäni jne tämän takia.
Meille on tullut aika usein riitaa tästä maaseutu-kaupunki -asiasta. Lisäksi on muutamia juttuja, mitkä häiritsee. Esim. kun lähdin lapseni kanssa kahdestaan etelänlomalle tuttavien kanssa, mies suuttui, koska se oli hänestä rahan haaskausta. Ylipäänsä tuntuu ettei tykkää siitä, miten itsenäinen olen. Toivoisi että olisin enemmän hänestä riippuvainen, niin saisi kokea olonsa tärkeäksi. En kuitenkaan viitsi teeskennellä avutonta vain miehen mieliksi.
Ap
Miehessä on lähes kaikki viitteet väkivaltaisuudesta! Kaikki mitä kerroit lisää, vahvistavat käsitystä. Vielä sekin, että hänen isänsä on väkivaltainen ja tuo, että suuttui lomamatkastasi, eikä halua sinun olevan itsenäinen.
Nyt vähän valoja päälle.
Voisiko joku linkata tänne sen kirjan Why does he do that. Ap:n pitäisi lukea se.
Tai sitten tämä on vain taitava provo.
Ei edelleenkään ole provo, tuskin kukaan jaksaisi tällaisesta provota kymmenien viestien verran! Ei mies ole koskaan ollut väkivaltainen eikä edes mitään sen suuntaista. Luulen, että väkivaltaisuus olisi jo tähän ikään mennessä tullut ilmi.
Ap
Te olisitte Matti Vanhasen kehuma unelmaperhe?
Vierailija kirjoitti:
No nyt ollaan oikeilla jäljillä. Eli ratkaisu on ero, jotta molemmat saavat toteuttaa unelmiaan. Mutta siis hetkinen.. onko sinulla sellainen ajatusmalli, että olet kyseisen miehen kanssa, koska hän ei muutakaan saa...?!
No ei ole yksinhuoltajana helppo löytää kumppania, ja yksin lapsen kanssa on pitkän päälle vähän yksinäistä. Tämä mies kohtelee lastani kuin omaansa ja on hänessä muitakin hyviä puolia (kivan näköinen, koulutettu, superälykäs, avulias jne).
Ap
Minäkin tulisin hulluksi täällä maalla jos olisin minkäänlaisissa puheissa/tekemisissä yhdenkään samalla paikkakunnalla asuvan kanssa (pl. lasten koulun henkilökunta ja kunnanvirasto).
Sanoit alussa, että teillä on hyvä olla yhdessä mutta ette halua erota, mutta silti elämäänne varjostaa ristiriita näin isosta asiasta omien unelmien toteuttamisen suhteen. Nyt on hyvä kysyä, mitkä ovat teidän yhteisiä unelmia? Onko niitä? Mielestäni suhde ei oikein voi kantaa ilman yhteisiä unelmia.
Itse en olisi valmis muuttamaan kaupunkiin miehen takia. En olisi valmis kompromisseihin. Mieti tarkkaan mitä haluat.