Lue keskustelun säännöt.
Miten saatte teininne suostuteltua muuttoon??
29.04.2013 |
Alue vaihtuu paremmaksi ja edelleen on mahdollisuus kulkea ratikalla tai bussilla. Eikä ole kaukana edellisestä asuinpaikasta 2 km kävellen ja 4 km julkisilla. Väitän että monet suostuisivat muuttamaan sinne riemusta kiljuen.
Alan olla hyvin turhautunut enkä näe kohta muuta mahdollisuutta kuin suostua nirppanokan ehtoihin muutosta. Ne alueet jotka hänelle kelpaisivat ovat joko oman talouteni tavoittamattomissa tai asunnot ovat aivan liian kalliita mielestäni. Olin itse ensin ajatellut vaihtaa pienempään ja minulle jäisi vähän välirahaa mutta siinä jo olen suostunut joustamaan ja noin 50 tonnia sekä satanen kuussa vastikkeeseen lisää tulisi vaihdossa menemään.
Kommentit (61)
Tuttavapiirissä on kans yks yh-muuttohaukka. On muuttanut keskimäärin kerran vuodessa. Ei ole tyytyväinen elämäänsä ja yrittää kai piristää itseään muutoilla. Vanha asunto on aina kauhean huono ja uusi on aivan ihana, just sellainen mitä se on aina halunnu. Lapsilla on todella suuria ongelmia koulussa, no ihmekkös tuo kun muuttoja tulee joka lukuvuoteen.
Muutamassa viimeisessä muutossa on joutunut myös kiukuttelemaan siitä kun ei saa enää talkoo apua muuttoihin, siivouksiin ja remontteihin. Mistähän mahtaa johtua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon muuttanut 11- vuotiaana ja 16-vuotiaana monen sadan kilsan päähän entisestä asuinpaikasta, ja sain molemmilla kerroilla heti uusia kavereita, kun vaan itse rohkeasti tutustuin. En silti olisi halunnut muuttaa, ja vaikka silloin olin vihainen ja sitä mieltä että mun vanhemmat on pilannu mun elämän, ei mulle tullut kuuloonkaan väitellä siitä muutetaanko vaiko ei. Niin kauan, kun vanhemmat maksaa sen asumisen, ne myös päättää missä asutaan. Piste.
Me ei muuteta lasten takia. Kavereiden pitää pysyä lähellä ja koulun samana. AP on se epävakaa, kun haluaa vaan muutolla vaihtelua. Muuta sitten, kun sun teini on aikuinen. En ymmärrä, että vaihtelu on tärkeämpää kuin omat lapset. Eri asia, jos muutolle on pakollinen syy.
Kyllä pistää vihaksi noi muuttohaukat. Ei mitään ajatusta siitä, että lapsen täytyy saada pysyä paikallansa. Lapsi on kuin piono eli ei pidä siirrellä tai voi tulla vaurioita. Lapset ei halua vaihtaa kavereita. Miten aikuinen luulee, että sen kaverin voi korvata kenellä tahansa kuin vaan seuraa löytyy. Mä rakastan lapsiani niin paljon ettei edes työn perässä vaihdeta kaupunkia, vaan etsitään uusi työpaikka. Lapsilleni on kaverit tuttuja ja tärkeitä.
Onneksi päästiin yhdestä lapsen kaverista eroon, kun sen äiti kauhea muuttohaukka ja lapsesta näkyi jo vauriot. Pelko muutosta ja pelko siitä, että me muutetaan ja hän ei löydä meitä. Kamalaa kuultavaa ja mun oli tosi paha olla lapsen takia. Sanoin äidille asiasta ja riitahan siitä tuli.
Ootteko te ihan sekasin koko porukka? 2km ei oo mikään matka, mulla oli tuplasti pidempi koulumatka ala-asteella! Mihin sen teinin maailma nyt sitten kaatuu jos ei koulukaan vaihdu? Kyllä aikuiset päättää missä perhe asuu eikä lapsia siihen pidä lahjoa suostumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, siis ymmärsinkö oikein - haluat muuttaa koska haluat. Ilmeisesti olet yhden lapsen yh? Teinin mielipiteellä ei väliä mielestäsi ja et jaksa odottaa neljää vuotta.
Hipheijaa, onnea valitsemallasi tiellä. Ymmärtäisin että jos sinulla olisi edes yksi hyvä syy muuttaa - huono ympäristö teinille, homeasunto, uusi työpaikka,tms mutta haluat mullistaa murrosikäisen maailman - niin koska vain haluat.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 23:24"]
Oon muuttanut 11- vuotiaana ja 16-vuotiaana monen sadan kilsan päähän entisestä asuinpaikasta, ja sain molemmilla kerroilla heti uusia kavereita, kun vaan itse rohkeasti tutustuin. En silti olisi halunnut muuttaa, ja vaikka silloin olin vihainen ja sitä mieltä että mun vanhemmat on pilannu mun elämän, ei mulle tullut kuuloonkaan väitellä siitä muutetaanko vaiko ei. Niin kauan, kun vanhemmat maksaa sen asumisen, ne myös päättää missä asutaan. Piste.
[/quote]
Kaverillani sama juttu. Ei mitään ongelmia jäänyt, paitsi ettei kykene sitoutumaan kehenkään. Lapsia kahden miehen kanssa, mutta ei kykene asumaan lasten kanssa vaan jätti ne isälle tai mummolle. Kertoo, miten kamalaa oli vaihtaa koulua ja koko elämää 11v iässä. Ei traumoja, ei elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2013 klo 00:31"]
Ootteko te ihan sekasin koko porukka? 2km ei oo mikään matka, mulla oli tuplasti pidempi koulumatka ala-asteella! Mihin sen teinin maailma nyt sitten kaatuu jos ei koulukaan vaihdu? Kyllä aikuiset päättää missä perhe asuu eikä lapsia siihen pidä lahjoa suostumaan.
[/quote]
Pitkä matka mihin? Jos paras kaveri jää 2 km päähän (ennen saattoi kipaista naapurirappuun, nyt täytyy kytätä bussia) niin kai se elämä vähän muuttuu?
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 20:04"]
Aika moni mun tuttu syrjäytyi juuri tuolla tavalla eli vanhemmat päätti muuttaa noin vain, teiniltä meni kerralla kaveripiiri ja koulumatka piteni. Uudesta naapurustosta löytyy aina se huonoin aines seuraksi ja loppu on legendaa eli ei mitään hyvää.
[/quote]
Tätä kieltämättä vähän pelkäänkin ja sen takia muutto tulisikin niin lähelle kuin mahdollista. Ilmeisesti tässä tilanteessa ei vaan ole olemassa oikeaa ratkaisua. Pitäisi saada jotenkin mahdollsuus hänen kokeilla tätä vaihtoehtoa ja itsekin sitten ymmärtäisin paremmin.
[/quote]
2 km on uskomattoman pitkä matka tuossa iässä. Oikeaa ratkaisua ei ole, joten sinuna uhraisin mieluummin teinin tulevaisuuden kuin omasi. Pari pössyttelijää ja muutama narkkarikaveri löytyy kaikilta kulmakunnilta, ja kun tutut kaverit on kaukana, on helppo jäädä koukkuun niihin uusiin. Harmi, lapsellasi oli kiva tulevaisuus, kunnes sinä halusit päättää toisin.
[/quote]
Voi taivas että osaatkin syyllistää!!! Ihan oikeasti hän muuttaisi paremmalle asuinalueelle ja enemmän ihan varmasti miettisi joku joka muuttaisi toisinpäin.
[/quote]
Syyllistää mistä? Parempi asuinalue 2 km päässä ei sille teinille välttämättä ole yhtään parempi alue. Siellä hän on yksin ja "se uusi", joka on yksinäisenä helppo uhri. Tuossa iässä 2 km on pitkä matka! Mutta jos ap haluaa tuhota teininsä, niin mikä ettei. Parin vuoden kuluttua voikin sitten ihmetellä, että miksi kukaan ei auta, kun aikuisella lapsella isoja vaikeuksia.
[/quote]
Minkä takia pitää niin paljon pelotella?? Ei kai kaikilla muuttaneilla mene aina asiat päin helvettiä?? Olet kuitenkin oikeassa siinä etten voi katsoa asiaa vain omalta kannaltani enkä varmaan osaa ajatella hänen asemaansa oikein. Minä kykenen kyllä elämään nykyisessäkin paikassa.
[/quote]
Pelotella = kertoa todennäköisyys.
Jos on muuttamassa vain siksi, että se on kivaa, niin siitä vaan, teinihän saa olla vanhempien mielihalujen uhri, tahdoton paketti, joka sitten yksinäistyy ja syrjäytyy, kun äidistä on niiiiiin ihana asuinalue ja niiiiin ihana asunto jossain muualla, kuin missä on koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haloo, kyllä se on vanhemmat jotka päättää asuinpaikan. Kuulostat yksinhuoltajalta. Eikö teini ole vielä vetänyt "mä muutan sit toisen vanhempani luokse" -korttia? Taitaa toinen vanhempi asua ihan jossain muualla jos ei. En silti ihan tajua, miksi otat tässä vaiheessa (jos viimeinen kotona asuva lapsi on jo teini - sanoit eläneesi lasten ehdoilla 20v) lisää lainaa etkä odota niitä 2-4 vuotta kun nuori muuttaisi jo omilleen sinun muuttaessasi pienempään. Mut olen kyllä huomannut tuota samaa yksinhuoltajissa yleensä - siis kyllästymistä ja asunnonvaihtoa ihan vaan huvikseen. Itse en muuttaisi vapaaehtoisesti, on se niin hirveetä hommaa.
Voi vi**u, uskomatonta. Eihän se ole kuin ilmoitus että muutamme xx. päivä ja sillä hyvä. Eihän tuollaisia asioita teinit päätä, liekö edes vakavissaan aloittaja ollu tai sitten joku ihme uusavuton vässykkä jota teini pompottelee mielensä mukaan ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohhoh. Aika ison vastuun lykkäät teinille, jos hänen kanssaan noista asioista neuvottelet ja asunnonvalintaankin pitää teinin osallistua. Ja sitten oma katkeruutesi siitä, että olet elänyt lasten ehdoilla, ja haluat nyt tehdä valintoja itsellesi. Varmaan katkeroituu väkisin ja tuntuu ettei pysty elämään omaa elämäänsä jos noin isotkin asiat pitää neuvotella lapsen kanssa... =0.
Mutta siis joo, musta on _väärin nuorta kohtaan_ että annat hänelle niin paljon vaikutusvaltaa (ja samalla vastuuta) tuollaisessa päätöksessä, ja sitten syyllistät kun nuori ei olekaan samaa mieltä kanssasi. Nuorella ei voi olla eikä pidäkään ole vielä samanlaista harkintakykyä ja laajaa perspektiiviä kuin aikuisella, ja häneltä vaadittavien päätösten pitää olla mitoitettu sen mukaan. Sinun rahoillasihan se asunto kuitenkin ostetaan, ja aikuisena sinä teet päätöksen ja kannat vastuun siitä, mikä on perheelle kokonaisuutena hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2013 klo 09:29"]
Ohhoh. Aika ison vastuun lykkäät teinille, jos hänen kanssaan noista asioista neuvottelet ja asunnonvalintaankin pitää teinin osallistua. Ja sitten oma katkeruutesi siitä, että olet elänyt lasten ehdoilla, ja haluat nyt tehdä valintoja itsellesi. Varmaan katkeroituu väkisin ja tuntuu ettei pysty elämään omaa elämäänsä jos noin isotkin asiat pitää neuvotella lapsen kanssa... =0.
Mutta siis joo, musta on _väärin nuorta kohtaan_ että annat hänelle niin paljon vaikutusvaltaa (ja samalla vastuuta) tuollaisessa päätöksessä, ja sitten syyllistät kun nuori ei olekaan samaa mieltä kanssasi. Nuorella ei voi olla eikä pidäkään ole vielä samanlaista harkintakykyä ja laajaa perspektiiviä kuin aikuisella, ja häneltä vaadittavien päätösten pitää olla mitoitettu sen mukaan. Sinun rahoillasihan se asunto kuitenkin ostetaan, ja aikuisena sinä teet päätöksen ja kannat vastuun siitä, mikä on perheelle kokonaisuutena hyväksi.
[/quote]
Täytyy lisätä tähän vielä, että ihan vaan huvikseen en kyllä minkään ikäisten (no ehkä alle koulu- ja päiväkoti-ikäisten) lasten kanssa lähtisi muuttamaan, vaan kyllä siihen pitää olla kunnon perusteet. Pari km ei kuitenkaan teinille ole mikään iso matka, mutta tietysti muutos on iso jos koulu vaihtuu yms.Me muutettiin toiselle paikkakunnalle opiskelu- ja työasioiden takia, ja mietittiin kyllä paljon sitä miten se vaikuttaa perheen kouluikäiseen. Onneksi muutos on mennyt hyvin, mutta toista muuttoa ei kyllä haluta enää tehdä.
Mutta siis pointtina, että jos muutto oikeasti on tarpeen ja perusteltu, niin aikuiset kantavat päätöksestä vastuun, ei teini.Ja 4 vuotta ei kyllä kypsälle aikuiselle ole mikään pitkä aika odottaa "oman elämän" alkua.Nuorelle sen sijaan ne 4 vuotta on pitkä aika, ja tosi tärkeää aikaa elämässä, eli todellakaan en mitään huvimuuttoja ainakaan kauas lähtisi siinä vaiheessa tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä :)?
Miten pidätte tuota pahana? Koulu säilyy, kaverit säilyy. Julkiset kulkee ja jalat/pyörä liikkuu?
Monet maalla asuvat teinit pyöräilevät kesät talvet hetkessä 5kilometriä kaverin luokse ja takaisin. Eihän se 2km ole matka eikä mikään?
Miksi muutatte?
Minulla meni teini-ikä ihan v****ksi kun muutettiin paremmalle alueella n. 10 km päähän. Eipä ollut minulla enää oikeanlaisia vaatteita eikä harrastuksia. Sellaisi mitä 'parempien perheiden' lapsilla oli. Siispä nämä 'parempien perheiden' lapset alkoivat kiusaamaan minua koulussa ihan antaumuksella. Olivat todella taitavia peittämään kiusaamisensa aikuisilta. Ihanat fiksut harrastavat nuoret. Se kiusaaminen pilasi monta vuotta elämästäni ja on vaikuttanut pitkälle aikuisikään :(
Olen kuullut että sama on käynyt monelle muullekin, joka on kesken peruskoulun joutunut muuttamaan erilaiselle alueelle. Joko paremmalle tai huonommalle. Samantyyppiselle alueelle muuttaminen on helpompaa, mutta helposti siinäkin tulee ongelmia.
Ap ei taida olla ihan varma valinnastaan, ja siksi "neuvottelee" teinin kanssa. Ota reilusti vastuu omista valinnoistasi ja päätöksistäsi, ja kestä myös seuraukset.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2013 klo 12:41"]
Ap ei taida olla ihan varma valinnastaan, ja siksi "neuvottelee" teinin kanssa. Ota reilusti vastuu omista valinnoistasi ja päätöksistäsi, ja kestä myös seuraukset.
[/quote]
Näin se on. Ymmärsin etten ole varma seuraksista ja sen takia muuttoon pitää olla kaikkien perheenjäsenten halu. Jos sellainen löytyy ja kohde käy sekä sijainnillisesti että hinnallisesti niin sitten muutetaan. Oma näkökantani laajeni kiitos tämän foorumin ja muutaman keskustelun. Olin muutenkin aivan liian suppeasti katsonut asuinaluetta ja tietenlaista asuntoa.
Varmasti aikuinen päättää, mutta jos yhtään ajattelee lapsen psyykettä, niin ei tehdä turhia muuttoja. Ne muuton vauriot kyllä näkyy lapsessa, vaikka sitä ei haluta myöntää. Eipä itsekäs aikuinen yleensä myönnä tekevänsä väärin. Pidän huonoina vanhempina noita turhaan muuttavia. Oma napa painaa enemmän, viis lapsesta. Lapseni kaveri sanoi, että muuttaminen on aivan kauheaa. Kyseessä 8v. lapsi, joka löysi kuitenkin uuden kaverin lapsestani ja tästä heidän poikaporukasta.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 23:55"]
Kyllä pistää vihaksi noi muuttohaukat. Ei mitään ajatusta siitä, että lapsen täytyy saada pysyä paikallansa. Lapsi on kuin piono eli ei pidä siirrellä tai voi tulla vaurioita. Lapset ei halua vaihtaa kavereita. Miten aikuinen luulee, että sen kaverin voi korvata kenellä tahansa kuin vaan seuraa löytyy. Mä rakastan lapsiani niin paljon ettei edes työn perässä vaihdeta kaupunkia, vaan etsitään uusi työpaikka. Lapsilleni on kaverit tuttuja ja tärkeitä.
Onneksi päästiin yhdestä lapsen kaverista eroon, kun sen äiti kauhea muuttohaukka ja lapsesta näkyi jo vauriot. Pelko muutosta ja pelko siitä, että me muutetaan ja hän ei löydä meitä. Kamalaa kuultavaa ja mun oli tosi paha olla lapsen takia. Sanoin äidille asiasta ja riitahan siitä tuli.
[/quote]
En ole kyllä mikään muuttohaukka ollut. Viime aikoina on vain alkanut tuntumaan yhä vahvemmin siltä että olisi mukavaa vaihtaa edes hieman maisemaa. Ehkä tämä elämän jatkuva samankaltaisuus vaan alkaa välillä ärsyttämään ja joillain pienillä muutoksilla voisi saada uutta energiaa. Omia työasioitanikin haittaa tämä jatkuva höösäämiseni ja kun joku toteuttaa jotain ja puhuu siitä elämänsä parhaana ratkaisuna alan itsekin haluamaan tehdä saman.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 21:27"]
Sinä tässä olet itsekäs, ei teini. Anna teinin aikuistua ensin ja aikuistu sinä sitten.
[/quote]
Kiitos. Aivan kuin minua ei muutenkin olisi arvostelteltu niin usein että olen menettänyt elämäni asioissa kyvyn tehdä päätöksiä. Tarkoitan kuitenkin aina vain hyvää ja haluan lapsilleni parasta. Minusta tuntuu etten ole elämässäni saanut montaakaan asiaa itse päättää ja ehkä se sitten vaan on kaikkien kannalta paras.