Maaliskuiset 2021
Vielä on vähän aikaista, mutta olen niin innoissani ja kysymyksiä täynnä 😬 onko muita vastikään positiivisen testin tehneitä?
Eniten mietityttää varhaisultra. Pohdin onkohan hintansa väärti? Ensimmäinen raskaus kyseessä ja luulen tarvitsevani vahvistusta sille että tämä on totta nyt 😁
Kommentit (87)
Haaveissa21, oon tosi pahoillani, voimia menetyksen keskelle. <3
Täällä vointi on varhaisiin päiviin nähden (4+6) pahoinvoiva ja väsymys on astunut mukaan kuvaan. Aamupahoinvointi on kyllä harhaan johtava käsite, kun tämä olo kestää pitkälti iltapäivän puolelle. Tällä hetkellä päivässä on muutama tunti "tehokasta" aikaa iltaisin, pahoinvoinnin ja aikaisen simahtamisen välissä. Hyvällä omallatunnolla oon levännyt niin paljon, kuin oon pystynyt. Yritän helliä kehoa nyt niin paljon kuin vain voin. Tähän asti olen paahtanut työelämässä paljon, joten nyt haluan ottaa kaiken sen ajan, mitä uuden elämän kasvattaminen tarvitsee.
Haastavaa on ollut selittää ympärillä oleville ihmisille omaa vointia. Olen kolmekymppinen, joten muutenkin olen saanut kuunnella jo tovin raskausuteluita ja suoria "oletko raskaana?" kysymyksiä. Olen vedonnut omaan migreeniini ja ihmetellyt muiden kanssa ääneen, kuinka ärhäkäs migreenini on pitkästä aikaa...Töissä olen joutunut pyytämään muutaman aamupalaverin osalta etäosallistumisen mahdollisuutta ja läheiset ovat ihmetelleet, kuinka migreeni jatkuu. Saa nähdä, kauanko tämä syy uppoaa muihin. Toisaalta helpottaisi kertoa, miksi voin pahoin, mutta en haluaisi vielä kertoa keskenmenoriskin vuoksi.
Sain myös eilen vihdoin mieheni työmatkalta kotiin ja oli ihana vihdoin päästä kertomaan raskaudesta! Mies kertoi, että oli osannut aavistella uutiseni, sillä työmatkansa aikana en ollut lähettänyt "taas alkoi menkat" viestiä. :D Mies oli uutisista tosi iloinen ja on ollut hyvin empaattinen vointini vuoksi. Tässä ollaan nyt vuorokausi pohdittu kaikkea maan ja taivaan väliltä, pitääkö muuttaa suurempaan kotiin, minne muutettaisiin ja koska vanhemmille uskaltaa kertoa. Anoppini soittaa varmaan koko suvun innoissaan läpi siinä vaiheessa, kun kuulisi ensimmäisen lapsenlapsen tulosta. Ihan vielä en ole valmis kertomaan kaikille. :D
Onko muilla jo kovat pohdinnat siitä, kuinka elämä maaliskuussa muuttuu ja tuleeko vauvan myötä muutoksia elämään (asuntokuviot, tukiverkostot, työt jne)? :)
Kiitos teille. ❤️ Tänään kävin lääkärissä ja kohtu tyhjä. Mukavia raskaus viikkoja teille! Minä poistun..
Haaveisaa21 tsemppiä ja voimia surun keskelle..
Tääl menossa viikot 6+3. Eilen aamupahoinvoinnit oli aika paha. Pari tuntia meni yökkäillessä ja istuessa.
Tänään helpompi aamu. Kahvi ei maistu kunnolla, mut kyllä sitä tulee mukillinen silti juotua😅
Töitä on täytynyt vähentää kun väsymys on välillä ihan kauhea.
Isoveljelle olo pakko kertoa, kun tarjosi alkoholiryyppyä.. Kehotin tarjoamaan 9kk päästä uudelleen. Hetki meni ennenkun tajusi😂
Onko muille tullut tilanteita missä on ollut pakko kertoa?
Heips!
Täällä mennään viikoilla 9+2, laskettu aika 2.3. Tänään eka ultra jossa nähtiin pieni vauva ja vahva sykkivä sydän. ❤️ Pitkiä on ollu odottavan viikot. 😅 Pahoinvointi on ollut myös vahvasti läsnä jo monta viikkoa, mutta kaikki lupailee että ajan kanssa helpottaa. Tsemppiä muillekin odottajille! 😊
Hei!
Täältä liitytään mukaan viikoilla 8+1, kun pieni on vau.fi-sovelluksen mukaan vaapukan kokoinen. 😍 Laskettu aika on 11.3.
Me olemme naispari, iät kolmenkympin molemmin puolin, meistä nuorempi on raskaana. Raskaus on saanut alkunsa yksityisellä klinikalla luovutetuilla siittiöllä.
Tähän mennessä oireina on kova väsymys ja pahoinvointi. Lomalla ollut hyvä, kun pystynyt nukkumaan pitkään ja ottamaan päikkäreitä silloin kun siltä tuntuu, mutta töihin paluu vähän jännittää. Pahoinvointi ollut aaltoilevaa, mutta onneksi melko lievää, esim. ei ole oksenneltu kertaakaan.
Me kerroimme monille (molempien perheille ja muutamille ystäville) jo parin viikon sisällä positiivisen testin tehtyämme. Olimme niin innoissamme, ja haluamme jakaa ilot ja surut heidän kanssaan. Eli olimme/olemme valmiita myös käsittelemään huonoja uutisia heidän kanssaan. Töissä olisi tarkoitus kyllä salata asiaa ainakin elokuu.
Me kävimme varhaisultrassa viikolla 6+4, ja silloin löytyi vahva syke, koko papu näytti pumppaavan kaikella voimallaan. 🥰 Se konkretisoi tätä asiaa, mutta silti vielä välillä epäuskoinen olo. Ensimmäinen neuvola varattu ensi viikolle.
Onnea kaikille odottajille, toivotaan että odotetaan vielä pitkään yhdessä! 😊
Heippa, minäkin voisin tänne uutena liittyä 🙂 Viikkoja tänään 8+0 ja ensimmäinen neuvola maanantaina. Toivon, että siellä kuunneltaisiin sydänääniä, sillä missään varhaisultrassa en ole tällä kertaa käynyt. Esikoisen kanssa kävin, mutta nyt aika on mennyt huomattavasti nopeammin, kun on tuommoinen taapero kenen perässä juosta, niin ajattelin jättää väliin 😄 Vähän epätodellinen olo on ollut tän raskauden suhteen, tää alku on ollut todella vähäoireinen! Esikoisen kanssa oksensin lähes päivittäin viikolle 20 asti...Nyt on vaan vähän etovaa oloa, väsymystä, nenäntukkoisuutta ja iho on mennyt huonoon kuntoon 🙄 Melko normaalisti olen jaksanut liikkua ja treenata. Töissä parille työkaverille joutunut kertomaan, kun käsitellään haitallisia lääkkeitä ja sit muutamalle läheiselle kaverille ja perheenjäsenelle kerrottu. Vertaistukea olisi mukava saada. Itse oon vähän stressanut sitä, kun tää raskaus on niin erilainen, että onko kaikki varmasti kunnossa 🙈😄
Hei taas kaikki! Täällä mennään viikoilla 7+1. Oireina on ollut lähinnä jatkuva väsymys. Teen yötöitä ja tuntuu että koko päivä menee sängyssä löllien, pari tuntia ehtii hortoilla askareita ja sitten taas töihin. Olen aina ollut kova juomaan kahvia ja alkuun arvelutti että mitenhän onnistuu vähentäminen - nyt ei ole sitten tehnyt yhtään mieli kahvia yli viikkoon. Cola-juomissa sama. Viimeisen lasillisen kaadoin pois kun se jotenkin alkoi ällöttää.
Välillä kuvottaa mutta kertaakaan en ole oksentanut, eli aika helpolla päästy tähän asti. Varasin nyt sitten kuitenkin ajan varhaisultraan, mietin etten malta odottaa syyskuulle että kerron omille vanhemmille. Olisi kiva tietää että siellä oikeasti on joku, ennen kertomista. Mietin kyllä sitä vielä. Hinta on aika suolainen. Jos jollakin on vinkkejä että mistä Tampereella saa varhaisultran halvimmalla niin kiinnostaa! :)
Elizabeth kirjoitti:
Heippa, minäkin voisin tänne uutena liittyä 🙂 Viikkoja tänään 8+0 ja ensimmäinen neuvola maanantaina. Toivon, että siellä kuunneltaisiin sydänääniä, sillä missään varhaisultrassa en ole tällä kertaa käynyt. Esikoisen kanssa kävin, mutta nyt aika on mennyt huomattavasti nopeammin, kun on tuommoinen taapero kenen perässä juosta, niin ajattelin jättää väliin 😄 Vähän epätodellinen olo on ollut tän raskauden suhteen, tää alku on ollut todella vähäoireinen! Esikoisen kanssa oksensin lähes päivittäin viikolle 20 asti...Nyt on vaan vähän etovaa oloa, väsymystä, nenäntukkoisuutta ja iho on mennyt huonoon kuntoon 🙄 Melko normaalisti olen jaksanut liikkua ja treenata. Töissä parille työkaverille joutunut kertomaan, kun käsitellään haitallisia lääkkeitä ja sit muutamalle läheiselle kaverille ja perheenjäsenelle kerrottu. Vertaistukea olisi mukava saada. Itse oon vähän stressanut sitä, kun tää raskaus on niin erilainen, että onko kaikki varmasti kunnossa 🙈😄
Tervetuloa!
Mehän mennään tosi samaan tahtiin. 😍
Oon ymmärtänyt et samalla ihmisellä voi eri raskauksissa olla todella erilaiset oireet. Esim. just ekan kanssa oksentanut kuukausia ja toisen kanssa ei mitään. Joten mä suosittelen, että nautit nyt "helposta" raskaudesta, kaikki on varmasti hyvin. 😊
Saatetaanko ekassa neuvolassa kuunnella sydänääniä? Me ollaan oltu siinä luulossa, että ei. Että se on lähinnä sellainen ilmoittautuminen ja keskustelu-tapaaminen. Meillä on keskiviikkona, eli ehdit ensin, niin kerro sitten miten meni! 🥰
KittyPryde kirjoitti:
Hei taas kaikki! Täällä mennään viikoilla 7+1. Oireina on ollut lähinnä jatkuva väsymys. Teen yötöitä ja tuntuu että koko päivä menee sängyssä löllien, pari tuntia ehtii hortoilla askareita ja sitten taas töihin. Olen aina ollut kova juomaan kahvia ja alkuun arvelutti että mitenhän onnistuu vähentäminen - nyt ei ole sitten tehnyt yhtään mieli kahvia yli viikkoon. Cola-juomissa sama. Viimeisen lasillisen kaadoin pois kun se jotenkin alkoi ällöttää.
Välillä kuvottaa mutta kertaakaan en ole oksentanut, eli aika helpolla päästy tähän asti. Varasin nyt sitten kuitenkin ajan varhaisultraan, mietin etten malta odottaa syyskuulle että kerron omille vanhemmille. Olisi kiva tietää että siellä oikeasti on joku, ennen kertomista. Mietin kyllä sitä vielä. Hinta on aika suolainen. Jos jollakin on vinkkejä että mistä Tampereella saa varhaisultran halvimmalla niin kiinnostaa! :)
Me emme tiedä Tampereesta mitään, mutta suosittelemme kyllä varhaisultraa ylipäätään. Oli meille malttamattomille ainakin myönteinen kokemus. 😊 Vaikka vieläkin elämme riskialtista aikaa, niin ainakin tiedämme, että tyyppi on oikeassa paikassa ja kehitys on alkanut niin kuin kuuluukin.
Jännitimme myös, että kumppanini olisi hankalaa vähentää kahvin juontia, mutta ihmeen helposti on mennyt, kolme desiä (tarkkaan mitattuna) on riittänyt hyvin ja cocis on vaihtunut muihin limuihin. 😅 Sukulaisilla (joille emme ole vielä kertoneet, emmekä aiokaan hetkeen) kylässä on ollut kyllä hieman kiusallista, kun tuputtavat kahvia ja muita kiellettyjä ruoka-aineita. Mutta ei kukaan ole tajunnut, eivät varmaan voi edes kuvitella, että meille lasta siunaantuisi. 🤭
Tervetuloa uudet odottajat!
Me käytiin nyt varhaisultrassa ja siellä paljastui että heidän mukaan sikiö on melkein viikon nuorempi kun alunperin ajateltiin joten mahdollisesti oli myöhäinen ovulaatio. Tällä hetkellä olisin siis heidän laskelmien mukaan 8+0 tänään. Mutta muuten oli kaikki niinkuin pitikin ja nyt kovasti odotellaan että voidaan perhe yllättää iloisesti :)
Lisäksi kävin ekaa kertaa tapaamassa kätilöä joka otti verikokeet ja pissan. Joudun heidän erikoistarkkailuun koska äidilläni oli aikoinaan raskausmyrkytys mutta toivottavasti meillä menee kaikki hyvin ja lisäseuranta on vain positiivinen lisä esim. Näen virallisesti myös lääkärin jossain vaiheessa.
Nyt vain lomalle hyvin mielin ja syyskuussa sitten on virallinen ensimmäinen ultra julkisen kautta.
Täällä ei millään malttaisi odottaa sitä ensimmäistä neuvolaa.. Mulla on se ensi viikolla, ja puhelimessa sanoivat että ultrataan jo siellä koska on ollut vähän sekava kierto eikä siis voida olla ihan varmoja millä viikoilla mentäisiin. Jännittää hirveästi!
Oletteko muuten kertoneet vielä läheisille? Tekisi kovasti mieli kertoa, mutta uskaltaako sitä ihan vielä..
Mulla oli eka neuvola kerta viime viikolla. Sydänääniä ei kuunneltu, kun kuulemma eivät vielä kunnolla kuulu näillä viikoilla (olin 9+3). Olisin kyllä kovasti halunnut kuulla, mutta ensi kerralla sitten. Lääkäriaika on ensi viikolla ja varasi siihen ekstra-aikaa niin neuvolalääkäri voi myös ultratakin. Pääsen silloin näkemään, että onko kaikki kunnossa! "Varsinainen" eka ultra on vasta elokuun loppupuolella.
KittyPride: Täältä löytyy myös tamperelainen:) En valitettavasti osaa suositella mitään ultrapaikkaa. Niitä taitaa olla varmaan kaikilla isoilla lääkärikeskuksilla/gynekologi-.
Onko kenelläkään vielä hellittänyt pahoinvointi tai väsymys? Toivon, että jossakin vaiheessa olisi vähän pirteämpi olo.
Mulla alkoi pahoinvointi kuin nappia painaen heti kun seitsemäs raskausviikko alkoi. En oikein ole vielä löytänyt mulle sopivia tapoja syödä, kyllä kai se säännöllinen ruokailu ja pienet annokset auttaa, mutta oikeastaan aina syömisen jälkeen tuntuu vähän pahemmalta, niin olen alkanut jännittää jokaista syömistä. Mulla on ollut teininä syömishäiriö, niin kummalla tavalla tämä negatiivinen suhtautuminen ruokaan muistuttaa vähän siitä. No jospas tämä tästä. Vähän jännittää myös että onko tämä vasta sellasen kovan raskauspahoinvoinnin alkusoittoa. Toisaalta saattaa olla ettei tämä tän pahemmaksi edes mene. En ole kertaakaan oksentanut, mutta melkein tuntuis siltä että se kyllä helpottais jos vaan antais tulla. Kahvi jäi kokonaan pois, mutta teetä olen juonut ja ihan jopa nautin siitä. Sokeriset mehut myös menee. No mutta en nyt sen enempää aio stressata syömisistäni, kyllä se vauva ravintoa saa ja on mussa vähän ylimääräistäkin. Syön paremmin sitten kun pystyn! Kuuleehan niitäkin tarinoita, kun on suunnilleen pelkästään imeskelty jäisiä marjoja pari viikkoa, kun mikään muu ei mene alas. Siihen verrattuna mulla on kaikki tosi ok! Hauska lukea teidän juttuja kun täällä on jo kymppiviikon odottajia. Mun laskettu aika on vasta maaliskuun lopussa, niin olen vielä ihan alussa. Mutta tällä viikolla jo varhaisultra! <3
Noh, kävin sitten kuitenkin eilen siellä varhaisultrassa kun olin malttamaton. Oli kyllä ihanaa nähdä pieni siellä kasvamassa, sydän sykki tomerasti. Viikot tarkentui 8+2. Nyt uskaltaa jo vähän innostuakin. :)
ilonainkeri, toivottavasti sun varhaisultra on yhtä positiivinen kokemus!
Ihanaa KittyPride! Heittikö sulla oma arvio tai kuukautisista lasketut raskausviikot paljon tosta ultran tarkennuksesta?
Tällä viikolla pelästyin, kun kesken kävelylenkin iski yhtäkkiä todella huono olo, meinasin pyörtyä ja alavatsaan alkoi koskea tosi paljon. Mitään tällaista ei ole raskausaikana ollut. Satuin vielä olemaan puolitutun seurassa, enkä halunnut sanoa mistä oloni johtui. Kivut pahentuivat ja mies vei minut sairaalaan. Pääsin verikokeiden kautta gynelle ultrattavaksi. Gyne varoitti etukäteen, ettei mitään välttämättä kohdussa näkyisi näin varhain. Kyyneleet valuivat silmistä, kun ultraäänessä näkyi sykkivä pieni sydän, kaikki oli gynen mukaan kunnossa ja hän onnitteli raskauden johdosta. Kivun syy ei selvinnyt ja pääsin kotiin lepäämään. Gyne myös sanoi, että kiertoni ja tikutetun ovulaation perusteella arvioimani viikot (nyt 6+1) vastasivat todella hyvin sikiön kokoa eli la pitäisi olla oikea. Olen todella kiitollinen, että sain ultrassa kuulla kaiken olevan kunnossa.<3
Säikähdyksestä ja ultrauksen tuomasta huojennuksesta huolimatta raskaus on jatkunut pahoinvoinnin ja migreenin merkeissä. Pahoinvointi vaihtelee päivittäin: välillä on siedettävämpiä päiviä, välillä vaikeampia. Tänään pääsin ylös sängystä vasta kahden jälkeen, onneksi on vapaapäivä. Ensi viikolla on varmaan pakko ottaa esimiehen kanssa raskaus puheeksi ja pohtia vaihtoehtoja töiden suhteen. Yleensä olen ollut töiden suhteen joustava työnantajaa kohtaan, mutta nyt raskausaikana haluan ajatella omaa vointiani ja pienokaisen parasta. Pahoinvoinnin takia myös väsyttää, mutta päikkäreitä ei ole keho toistaiseksi vaatinut. Olon ollessa kurja yritän ajatella, että pahoinvointi kertoo siitä, että raskaus sujuu niin kuin pitääkin.
Onko muuten teillä jo valmiina odotusajan lempinimi, jolla kutsutte pientä nyt odotusaikana? :)
ilonainkeri kirjoitti:
Ihanaa KittyPride! Heittikö sulla oma arvio tai kuukautisista lasketut raskausviikot paljon tosta ultran tarkennuksesta?
Olin Preglife äpillä saanut hieman eri tuloksen, mutta ei heittänyt kauheasti, laskettuna 8+0 ja ultran perusteella 8+3. Mulla on kierto säännöllisen epäsäännöllinen sillä tavalla että voi olla mitä vain 26-34, enkä ollut tarkkaa ovulaatiopäivää tikuttamassa, niin tiesin että jonkin verran todennäköisesti heittää. :)
Tänään kuulin sydänäänet neuvolassa :) rv 8+6 nyt menossa.
Iltapahoinvointia on, herkästi myös koko päivän kestävää jos ei muista/ehdi syödä 1-1,5h välein jotain.
Ensi viikolla poliaika aiempien komplikaatioiden vuoksi. Silloin ultrataan siis myös. Ei millään malttaisi odottaa viikkoa!
Heipä taas!
Täällä käytiin perheille kertomassa uutiset, on nyt paljon helpompaa kun ei tarvi salailla. 😊Mahakin jo sen verran näkyy ettei kauaa olisi mennyt että joku olisi huomannut 😅 Meidän pikkuisen "työnimi" on Mustikka. ❤️ Nyt vaan jännätään lähestyvää seulontaa. ☺️
Niin siis mikä siinä lentämisessä jännittää? Raskaus vai joku muu? Itse oon raskaana lentänyt useamman kerrankin et ei sitä kannata jännittää. Viimeeksi lensin noin rv 25 ja hyvin meni.