Vappu on TYÖVÄEN juhla

Et ole työelämässä?

On varmaan saanut hyvän perinnön ja istuu kartanossaan, ei tarvitse töitä tehdä.

Kokoomuslaiset saavat sitten mennä töihin keskiviikkona, kun me oikea työväestö vietetään ansaittua lomapäivää.

Ärsyttää ne jeesusmarssilaiset, mutta kristitythän on perinteisesti omineet toisten juhlat alkaen joulusta ja juhannuksesta...

Joulu on ...? 

Pääsiäinen on...?

Halloween on...?

Ihan sama, mulle kelpaa kaikki juhlat, lisääkin saisi olla.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 17:28"]

Ärsyttää ne jeesusmarssilaiset, mutta kristitythän on perinteisesti omineet toisten juhlat alkaen joulusta ja juhannuksesta...

[/quote]

Ai Vappuna marssii jeesuslaiset,  hmmm... no ehkä just päinvastoin, vai mitä tarkoitat, en nyt tajunnut vai onko joku oppositiomarssi?

Mites tuo Juhannus ja Jeesus? Kuis ne nyt on sen monut?

monut=ominut

"Ai Vappuna marssii jeesuslaiset,  hmmm... no ehkä just päinvastoin, vai mitä tarkoitat, en nyt tajunnut vai onko joku oppositiomarssi?"

Etkö ole törmännyt niihin jeesusmarssilaisiin? 20 vuotta tulee täyteen niillä. Marssivat aina samassa yhteydessä kuin muutkin vappumarssijat.

Ei Suomessa enää ole työväkeä. Ei ainakaan suomalaista. Vappujuhlijoista ei silti ole pula.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 17:28"]

Ärsyttää ne jeesusmarssilaiset, mutta kristitythän on perinteisesti omineet toisten juhlat alkaen joulusta ja juhannuksesta...

[/quote]

Ai Vappuna marssii jeesuslaiset,  hmmm... no ehkä just päinvastoin, vai mitä tarkoitat, en nyt tajunnut vai onko joku oppositiomarssi?

Mites tuo Juhannus ja Jeesus? Kuis ne nyt on sen monut?

[/quote]

Mikäs sen parempi tapa viettää vappua kun olla töissä! :D No, onneksi illemmalla pääsee juomaan lasillisen kuohuvaa.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 17:34"]

"Ai Vappuna marssii jeesuslaiset,  hmmm... no ehkä just päinvastoin, vai mitä tarkoitat, en nyt tajunnut vai onko joku oppositiomarssi?"

Etkö ole törmännyt niihin jeesusmarssilaisiin? 20 vuotta tulee täyteen niillä. Marssivat aina samassa yhteydessä kuin muutkin vappumarssijat.

[/quote]

Aijaa,

no en, en kyllä ole koskaan seuraamassa marssijoita muutenkaan, missä ne jeesuslaiset marssii?

Punaiset liput eivät enää liehu, kiitos siitä. Ihan kiva kesään polkaisu kuitenkin. Onneksi joskus täällä Suomessakin osataan vähän iloita karnevaalimeiningillä. Itsenäisyyspäivähän on oikea surujuhla ja joulukin. 

Opiskelijoita on kiva katsoa ja kuunnella lakki päässä ja mukavalla mielellä. Aikas lähellä Havista asutaan, joten katsotaan ja koetaan ihan perheellisenä nyt siinä sivussa.

Ap on DI joka tekee melkein joka vappu töitä:) Pienen myönnytyksen sentään sallin: lapsille vappupallot, simaa ja munkkeja.

Olen työssäkäyvä ihminen ja juhlin Ullanlinnan mäellä perinteiden mukaan. Anteeksi, jos en ole TYÖLÄINEN.

Onko se marssiparaati edelleen samanlainen kuin ennenkin, siis ei mitään kivaa, ihmiset ihan vaan lompsii eteenpäin, muutama lippu mukana? Ihmiset sitte tuijottaa niitä kadun varrella?

En ole ollut katselemassa sitä varmaan 20v:n

Määrittele työväki, kiitos.

Se on myös työttömien juhla.

Vappu

Vappu on 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä. Vappu on ollut vuodesta 1979 lähtien Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Vappu on myös alkavan kevään juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen on tapana viettää työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vappuna on tapana juoda simaa, joka on yksi vapun tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Sima on koko perheen juhlajuomana, ja sitä valmistetaan usein myös kotona.

Vapun nimi tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien Suomessa 1. toukokuuta. Monissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu vanhoihin perinteisiin. Monissa muissa maissa päivästä tuli juhlapäivä vasta työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi kyseisen päivän kansainväliseksi juhlapäiväksensä.

Vapun alkuperä

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun.[4] Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.[5]

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa.[5] Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja on ajettu rituaalisesti haltiatulien läpi. Beltane tarkoittaakin ”hyvää tulta”.[6][5]Monissa eurooppalaisissa maissa on perinteisesti pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita ”toukoneito”.[4]

Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä.[7] Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arveltu olevan perua yleisestäpakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi.[8] Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä muun muassa monet uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla.[9]

Suomessa tunnetaan vanhana kevään juhlana hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita.[10][11] Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja[3]. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[12] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[13] Germaanikansojen kokkotulien perinne jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla.[5]

Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä elää Suomessa keskikesän juhannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja[14]. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.[15][15]

Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburginpyhimykseksi julistamisen päivä.[7] Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä[16], vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli useiden muiden apostolien muistopäivien tavoin pyhäpäivä ennen vuotta 1774.[17] Katolisessa kirkossa heidän muistopäivänsä on nykyään 3. toukokuuta.[18].

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin vanhoihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi vasta työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainväliseksi juhlapäiväkseen.[5]