Ero ja lasten vuoroasuminen
Lapset on eskari- ja kouluikäinen. Erosta 1,5 vuotta. Isä on etävanhempi ja minä lähi. Lasten toive on että he saisivat olla isän luona paljon. Siitä tulee usein itkua ja kiukuttelua kun pitää tulla ja olla täällä. Ongelma on isän vuorotyö, joka määrittelee täysin sen miten lapset voi isällään olla, eikä siinä ole mitään säännöllisyyttä. Nyt lapset on isällä 2-3 yötä viikossa eikä ne aina ole edes putkeen 🙄
Isommalla tämä toimii ihan ok, häntä ei vaihdot hirveästi rasita (isä asuu lähellä). Mutta pienemmän kanssa on edelleen todella raskasta. Vaihtopäivät on ihan mahdottomia, koska lapsi itkee, raivoaa, vinkuu, tekee kiusaa jne. Itkee isän perään ja on isää ikävä. Kun tämä toistuu sitten vielä kaksi-kolme kertaa viikossa niin alkaa olla järjetöntä.
Isälle olen puhunut niin monet kerrat hänen työaikojen haasteellisuudesta mutta se ei auta. Lastenvalvoja ei sen enempää asiassa voi auttaa kuin suositella. Perheneuvolaan ei pääse. Mitä tässä nyt voi enää tehdä? Koitan jaksaa ja annan lasten juosta isällä miten sattuu, vai alan rajoittamaan ainakin pienemmän isälle menoa, että vaihtoja ei tule niin montaa?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi haluaa olla isänsä kanssa, joten ei kai rajoittaminen pitäisi olla edes vaihtoehto. Parempi olisi, jos isä alkaisi lähivanhemmaksi ja hankkisi työvuorojen ajaksi jonkun lastenvahdiksi.
Ei ala eikä hanki.
Ei se lapsellekkaan ole itselleen helppoa käydä noin voimakkaasti tunteita läpi koko ajan...
Ei isällä tarvitse olla vapaapäivää nähdäkseen lapsia. Työvuorojen mukaan voidaan suunnitella mutta ne ei saa määrittää pelkästään. Jos isällä esim. Ti ja pe vapaat niin lapset voivat olla pe-su siellä eikö vain ti ja pe. Kohtuutonta joustoa sinulta eikä ole lapsen parhaaksi.
Arkea eletään muissakin perheissä eikä ikuista vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Ei isällä tarvitse olla vapaapäivää nähdäkseen lapsia. Työvuorojen mukaan voidaan suunnitella mutta ne ei saa määrittää pelkästään. Jos isällä esim. Ti ja pe vapaat niin lapset voivat olla pe-su siellä eikö vain ti ja pe. Kohtuutonta joustoa sinulta eikä ole lapsen parhaaksi.
Arkea eletään muissakin perheissä eikä ikuista vapaata.
Ei mutta lapset ei voi olla siellä jos ja kun isällä on työvuoro esim. 14-22. Ei noin pienet voi yksin kotona olla.. siksi menevät vain jos isällä on vapaa tai aamuvuoro (aamuvuoroja on aika vähän).
Ai että kun lapsella on isää ikävä niin sä haluat että se olisi vähemmän isän luona? Loistava logiikka. Kymmenen pistettä ja papukaija merkki!
Seuraavaks meet varmaan käräjille hakemaan yksinhuoltajuutta kun lapsi ikävöi isäänsä
Lapset asuvat kokoajan samassa paikassa ja vanhemmat vuorottelevat, eli asuvat siellä vuorotellen aikatalultaan haastavamman aikuisen menojen mukaan.
Lasten ei pidä kärsiä vanhempien virheista.
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun lapsella on isää ikävä niin sä haluat että se olisi vähemmän isän luona? Loistava logiikka. Kymmenen pistettä ja papukaija merkki!
Seuraavaks meet varmaan käräjille hakemaan yksinhuoltajuutta kun lapsi ikävöi isäänsä
Ja sulla loistava sisälukutaito.
No olisko kannattanut miettiä tätä ennen kuin erosit turhan päiten?
Vierailija kirjoitti:
Lapset asuvat kokoajan samassa paikassa ja vanhemmat vuorottelevat, eli asuvat siellä vuorotellen aikatalultaan haastavamman aikuisen menojen mukaan.
Lasten ei pidä kärsiä vanhempien virheista.
No en kyllä tiedä miten tuo ratkaisisi ongelmaa, kun ongelmana on se että ex ei työvuorojensa takia pysty olemaan lastensa kanssa sitä puolta ajasta. Ei se ratkaise ongelmaa että ex tulisi esim. minun luokse aina klo 22.30 illalla ja minä lähtisin siitä johonkin kakkoskämppään 😂 Aamulla lapset menee kouluun/eskariin, ei siitä mitään isäaikaa silloin tule yhtään nykyistä enempää.
Ja plus miljoona muuta syytä miksi tuollainen ei toimisi, kuten exän uusi parisuhde.
Voiko mies pyytää vuorojaan nyt toistaiseksi järkevimmiksi? Voiko joku auttaa häntä olemalla lastenvahti? Lapsille tuo epäsäönnöllisyys on rankkaa. Sovitte jonkun pysyvän systeemin, vaikka viikko ja vaihto. Ja sitten mies hoitaa omansa jotenkin. Sehän ei ole sinun murhe. On kai hänellä vanhemmat, sisaruksia, kavereita..
Ja jos isällä on uusi avovaimo, niin eihän lapset yksin ole.
Vierailija kirjoitti:
Voiko mies pyytää vuorojaan nyt toistaiseksi järkevimmiksi? Voiko joku auttaa häntä olemalla lastenvahti? Lapsille tuo epäsäönnöllisyys on rankkaa. Sovitte jonkun pysyvän systeemin, vaikka viikko ja vaihto. Ja sitten mies hoitaa omansa jotenkin. Sehän ei ole sinun murhe. On kai hänellä vanhemmat, sisaruksia, kavereita..
Ei voi kuulemma vaikuttaa vuoroihin. Eikä ole ketään lapsenvahtia, ainakaan niin että voisi koko ajan vaivata, ja kun se tarve on sitten tosiaan melko kokoaikaista..
Ja sehän on minun murhe, ja vain minun, koska lain mukaan etällä ei ole velvollisuutta edes ottaa lapsia, vain oikeus. Eli jos etä sanoo että hänelle sopii tiistai ja torstai niin sitten minun on otettava ne. Tai lapset ei pääse ollenkaan. Enkä minä sitäkään tietenkään halua. Ja lasten takia joustan todella paljon ja aion joustaa, mutta olen alkanut huolestumaan pienemmästä kun hän ei selvästi jaksa vaihtoja, mutta kuitenkin sinne isälle tietysti haluaa. Että miten voisin häntä parhaiten tukea ja auttaa kun keinot tuntuu olevan todella rajalliset :(
Vierailija kirjoitti:
Ja jos isällä on uusi avovaimo, niin eihän lapset yksin ole.
On mutta eihän hän tietenkään jaksa lapsia yksin hoitaa.
Teette niin, että lapset asuu isällä koko ajan ja te vanhemmat asutte vuorotellen siinä sinun asunnossa.
voi jeesuksenvittu näitä naisten märinöitä. pitäisikö miehen lopettaa työt, että hysteerinen "ainoa oikea vanhempi" saa mielenrauhan? onko ap itse edes töissä?
Vierailija kirjoitti:
Teette niin, että lapset asuu isällä koko ajan ja te vanhemmat asutte vuorotellen siinä sinun asunnossa.
? Eli käytännössä asuisin exällä lasten kanssa (pienempi asuntokin) ja exä minun luona eikä lapset saisi yhtään sen enempää isäaikaa. Exän uusi vielä asuisi minun luona.. juu u. Kätevää.
Kun ongelma on nyt se että isä on töissä lähes kaikki illat ja viikonloput. Tai työvuoro on tyyliä 11-19, eli käytännössä koko päivä kun laskee työmatkat mukaan. Ja lapset on eskarissa ja koulussa päivisin, eihän he silloin isää näe, niinkuin päiväkoti-ikäisenä pystyisi järjestämään.
Vierailija kirjoitti:
voi jeesuksenvittu näitä naisten märinöitä. pitäisikö miehen lopettaa työt, että hysteerinen "ainoa oikea vanhempi" saa mielenrauhan? onko ap itse edes töissä?
Olen töissä. Mitä jos minäkin alan tekemään tuollaisia työvuoroja? Mihin ne lapset sitten laitetaan? Laitokseen? Niin, on se kumma kun meidän naisten on kautta aikojen pitänyt käydä töissä JA silti myös hoitaa lapset, sovittaa ja sumplia ja jopa luopua tietyistä työkuvioista niiden mahdottomuuden vuoksi, miehiä ei näemmä sama vaatimus koske. 🤷🏼♀️ Kyllä äiti aina hoitaa eikös vaan vai miten se meni.
Vierailija kirjoitti:
Ei isällä tarvitse olla vapaapäivää nähdäkseen lapsia. Työvuorojen mukaan voidaan suunnitella mutta ne ei saa määrittää pelkästään. Jos isällä esim. Ti ja pe vapaat niin lapset voivat olla pe-su siellä eikö vain ti ja pe. Kohtuutonta joustoa sinulta eikä ole lapsen parhaaksi.
Arkea eletään muissakin perheissä eikä ikuista vapaata.
Ei tuo onnistu kaikissa töissä. Esimerkissäsi isällä voi olla pe vapaa, mutta la ja su töitä vaikkapa klo 6-21. Kuka hoitaa lapsia silloin, vuoropäiväkotiinkaan tuskin pääsee, jos lähivanhempi on tuolloin kotona ja onko edes järkeä tällöin sinne laittaa.
Ja jos joku nyt sanoo, ettei noita aivan älyttömiä työvuoroja ole, niin kyllä on, esim. veturinkuljettajilla. Toki on sitten myös vastaavasti vapaata, mutta ei ne vapaatkaan välttämättä mitään kaavaa noudata. Jos etävanhempi tekee epäsäännöllistä vuorotyötä, tämä on oikeasti lasten kannalta haasteellista, mikäli tahtoo säilyttää lasten elämässä jotain säännöllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi jeesuksenvittu näitä naisten märinöitä. pitäisikö miehen lopettaa työt, että hysteerinen "ainoa oikea vanhempi" saa mielenrauhan? onko ap itse edes töissä?
Olen töissä. Mitä jos minäkin alan tekemään tuollaisia työvuoroja? Mihin ne lapset sitten laitetaan? Laitokseen? Niin, on se kumma kun meidän naisten on kautta aikojen pitänyt käydä töissä JA silti myös hoitaa lapset, sovittaa ja sumplia ja jopa luopua tietyistä työkuvioista niiden mahdottomuuden vuoksi, miehiä ei näemmä sama vaatimus koske. 🤷🏼♀️ Kyllä äiti aina hoitaa eikös vaan vai miten se meni.
miehelläjän ei ole lainkaan vapaita, ja äippyli tietenkin katkerana kostaa miehelle määräilemällä itsekkäästi itselleen sopivat päivät, menot ja muut.
halveksin kaikki katkeria lehmiä, jotka vieraannuttavat lapset ISISTÄÄN. Hyi helvetti.
ei ole mikään ihme että mies halusi erota
Lapset kaipaa pysyvyyttä ja ennakoitavuutta ja kyllä syvästi ihmettelen mikä työpaikka ei sitä pysty tarpeeseen tarjoamaan.
Mutta koska se ei ole sinun vallassasi, niin mietitään sitä mikä on. Onko vaihto esim. aamusta helpompi kuin muuhun aikaan, voisiko ajoittamisella vaikuttaa? Millaisia keinoja käytätte lapselle kunkin viikon rytmin hahmottamiseen, esim. sunnuntaina täytettävä kuvallinen viikko-ohjelma? Voiko siirtymään liittää jotain rutiinia/rituaalia joka tekisi siitä lapselle helpomman, tyyliin aina ennen isän luo menoa/aina heti äidin luo tultua tehdään rauhassa kiva, yhteinen juttu X joka auttaa kestämään ne siirtymän isot tunteet? Kuulostaa tosi raskaalta lapselle olla pahimmillaan joka toinen yö eri paikassa, siinä voisi miettiä jo rajoittamista, ja edellyttääkö jokainen tapaaminen yöpymistä? Tyyliin että yötä isällä ollaan vain kerran viikossa (voi olla useampi yö kerralla), mutta muuten isä voi käyttää vaikka puistossa illalla tai viikonloppuaamuna.
Tämä voisi auttaa lasta, mutta ei toki muuta sitä että sinun arkesi pyörii eksän työvuorojen ympärillä, mikä on aika kohtuutonta.
Lapsi haluaa olla isänsä kanssa, joten ei kai rajoittaminen pitäisi olla edes vaihtoehto. Parempi olisi, jos isä alkaisi lähivanhemmaksi ja hankkisi työvuorojen ajaksi jonkun lastenvahdiksi.