Ei ihme että lapsilla on nykyisin allergioita niin paljon.

ja ainoastaan kuopuksella vaikeat allergiat, jotka puhkesi jo heti syntymän jälkeen. meillä ei tosiaan ole ylisiistiä. olisi vissiin pitänyt pistää se vastasyntynyt isojen sisarusten kanssa hiekkalaatikolle niin olisi tältä vältytty?

Maalaiset välttävät allergian







Maatilalla kasvavilla lapsilla on todettu vähemmän allergiaa kuin muilla lapsilla. Maatilan mikrobialtistus varhaislapsuudessa vähentää allergiataipumusta, mutta ilmiön syyt ovat kuitenkin vielä pitkälti hämärän peitossa.



Kansanterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa, kuinka maatilalle syntyneille lapsille muodostuu jo ensimmäisten elinkuukausien aikana allergialta suojaavia immunologisia vasteita.



Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että maanviljelijöiden lapsille muodostui kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana niin sanottuja Th1-tyyppisiä immunologisia vasteita, jotka nykytietämyksen mukaan liittyvät alentuneeseen allergiariskiin. Nämä vasteet olivat myös yhteydessä kodin pölynäytteistä mitattujen mikrobien määrään.



Havaintoa ei voitu selittää perinnöllisellä taipumuksella, sillä tutkimukseen osallistuvilla äideillä esiintyi tutkimus- ja verrokkiryhmässä yhtä paljon allergisia sairauksia.



Mikrobialtistuksen keskeinen lähde näyttää olevan maatilan eläimistö.

Kyllä allergisissa on aika selvä osa vakavasti allergisia. Ei valtaosa, mutta osa - ei yksittäiset tapaukset.

Ja ap leimaa nyt kaikki eläimiä karttelevat hysteerikoiksi ja väittää, että siedättäminen auttaa kaikkia. Lisäksi hän väittää tietävänsä, että lika sinänsä estää allergioita - mikä on melkoista yksinkertaistamista. Tutkijat eivät oikeasti vielä tiedä tarkkaan, mikä maaseutuelämässä ja rokotusten nykyään estämissä tartuntataudeissa oli se, joka vähentää allergioiden esiintymistä.

Vaikka allergiat ovat viime aikoina yleistyneet, niin vakavasti allergisoituneet ovat edelleen yksittäistapauksia. Allergian insidenssi väestössä on n. 5 %:n luokkaa. Näistä suurin osa ovat lievästi ja kohtalaisesti allergisia, jotka pärjäävät lääkityksellä lähinnä allergia-aikoina (kevät-syksy). Sen sijaan läpi vuoden lääkitystä tarvitsevia on melko vähän.

Allergian syntyä ja syitä on kyllä tutkittu, ja vallitsevana käsityksenä on se, että ympäristön liika hygieenisyys on yksi osatekijä allergioiden yleistymisessä. Toki geneettinen alttius myös vaikuttaa, mutta allergisten sairauksien nopea yleistyminen viittaa siihen, että yleistyminen johtuu muusta kuin geneettisistä muutoksista. Geneettiset tekijät eivät muutu yhtä nopeasti kuin ympäristötekijät.

Asiaa käsitellään mm. Allergia- ja astmaliiton sivuilla: http://www.allergia.com/index.phtml?s=86

Olemme tutkineet allergian ja atopian esiintyvyyden eroja Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa Pitkärannan piirissä kahdessa eri tutkimuksessa. Vuonna 1998 tutkittiin osana FINRISKI-tutkimusta edustava otos 25-54-vuotiaasta väestöstä molemmilla alueilla. Itse raportoidut lääkärin toteamat allergiat, positiiviset ihopistokokeet ja kohonneet spesifiset IgE-tasot olivat 2-4 kertaa yleisempiä Suomessa kuin Venäjällä (1). Verestä mitatuilla eri mikrobien vasta-aineilla voitiin selittää yli puolet maiden välisestä erosta atopian esiintyvyydessä (2). Luonnonolosuhteet noilla alueilla ovat hyvin samankaltaiset, joten eron atopian määrässä täytyy johtua muista elinympäristö- ja kulttuuritekijöistä.



Toisessa tutkimuksessa, joka toteutettiin syksyllä 2003, tutkimme 7-16-vuotiaiden lasten ja heidän äitiensä atopiaa ja allergiaa samoilla alueilla (3). Sekä itse raportoidut lääkärin toteamat atooppiset sairaudet ja oireet että positiiviset ihopistokokeet olivat Suomessa paljon yleisempiä kuin Venäjällä niin lapsilla kuin heidän äideillään (kuvio 1 ja taulukko 1). Oletimme, että elintason nousun myötä venäläisillä lapsilla olisi ollut enemmän allergiaa kuin heidän äideillään. Näin ei näytä kuitenkaan tapahtuneen. Suomessa tällainen ero on havaittavissa.



Siitepölyille oli allergisia ihopistokokeilla mitattuna suomalaisista lapsista 36 % ja äideistä 20,5 %. Venäläisistä lapsista siitepölyille oli allergisia 8,1 % ja äideistä 12,2 %. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista seurata onko seuraavalla venäläislasten sukupolvella enemmän allergiaa kuin nyt tutkituilla ja mitkä taustatekijät tätä kehitystä selittävät. Tämän ilmiön perusteellinen seuraaminen antaisi erinomaisen mahdollisuuden ymmärtää paremmin elintason nousuun ja kaupungistumiseen liittyvän atopian ja allergian lisääntymisen syitä ja mekanismeja.



Molemmille maille yhteisenä atopian riskitekijänä tuli esiin vain vanhempien atooppinen sairaus. Molemmissa maissa maanviljelijöiden lapsilla oli selvästi vähemmän atopiaa kuin muilla. Myös lemmikkieläinten pito erityisesti varhaislapsuudessa näytti suojaavan atopialta. Suomessa koira näytti olevan tärkeämpi atopialta suojaava tekijä ja Venäjällä kissa. Sisarusten lukumäärällä, päivähoidon varhaisella aloittamisella, sairastetuilla parasiitti-infektioilla, kuluneen vuoden aikana sairastetuilla akuuteilla infektioilla tai tavanomaisilla rokotuksilla ei sen sijaan tässä tutkimuksessa voitu osoittaa olevan mitään atopialta suojaavaa vaikutusta.



Yksi yhteinen tekijä, joka näyttäisi yhdistävän eri tutkimuksissa havaittuja atopialta suojaavia tekijöitä, on varhainen altistuminen mikrobeille, erityisesti maaperään ja kasvillisuuteen liittyville saprofyyttimikrobeille. Ehkä asia on niin yksinkertainen, että lapsemme kasvavat liian puhtaassa ympäristössä ja elimistön puolustusmekanismit suuntaavat aktiivisuutensa, paremman työn puutteessa, harmittomiin partikkeleihin kuten siitepölyyn.

ja maalla kasvaneiden eroa?



Jos altistus maaperän mikrobeille suojaa allergioilta, miksi ihmeessä altistus samoille mikrobeille kaupunkioloissa KOTONA sairastuttaa allergiaan ja astmaan (kosteusvauriomikrobit)?

Vaikka allergiat ovat viime aikoina yleistyneet, niin vakavasti allergisoituneet ovat edelleen yksittäistapauksia. Allergian insidenssi väestössä on n. 5 %:n luokkaa. Näistä suurin osa ovat lievästi ja kohtalaisesti allergisia, jotka pärjäävät lääkityksellä lähinnä allergia-aikoina (kevät-syksy). Sen sijaan läpi vuoden lääkitystä tarvitsevia on melko vähän.

Sotketko astmalääkitykseen?

Ei allergian vakavuutta mitata yksinomaan sillä, ottaako joka päivä jotain lääkettä vai ei. Unohdat kokonaan reaktioiden vakavuuden. Sitä paitsi kevät-syksy ovat erityistä allergia-aikaa vain niille, joiden pääasiallinen allergeeni on jokin siitepöly ja joiden ruoka-allergiat ristireagoiviin helpottavat kun siitepölykausi loppuu. Eläin-, ruoka- huonepölyallergioista ym. kärsitään ympäri vuoden. Ja onhan ampiaisallerginenkin vaarassa vain kesällä, mutta en menisi sanomaan, että hän on lievästi allerginen jos yhdestä pistosta voi henki mennä, vaikka ei tarvitsekaan mitään lääkitystä jollei tule ampiaisen pistämäksi. Vaikeasti ruoka-allergiselle ei edes ole mitään päivittäin otettavaa lääkitystä, joka auttaisi, vaan hoitona on allergisoivan ruoka-aineen välttäminen ja tarvittaessa antihistamiinit tai adrenaliini allergiareaktion hoitoon sekä ihottuman tms. oireenmukainen hoito esim. kortisonilla. Antihistamiinia voi joutua ottamaan päivittäin ympäri vuoden, jos allergeenia ei ole mahdollista välttää.

Sotketko astmalääkitykseen?

Ei allergian vakavuutta mitata yksinomaan sillä, ottaako joka päivä jotain lääkettä vai ei. Unohdat kokonaan reaktioiden vakavuuden. Sitä paitsi kevät-syksy ovat erityistä allergia-aikaa vain niille, joiden pääasiallinen allergeeni on jokin siitepöly ja joiden ruoka-allergiat ristireagoiviin helpottavat kun siitepölykausi loppuu. Eläin-, ruoka- huonepölyallergioista ym. kärsitään ympäri vuoden. Ja onhan ampiaisallerginenkin vaarassa vain kesällä, mutta en menisi sanomaan, että hän on lievästi allerginen jos yhdestä pistosta voi henki mennä, vaikka ei tarvitsekaan mitään lääkitystä jollei tule ampiaisen pistämäksi. Vaikeasti ruoka-allergiselle ei edes ole mitään päivittäin otettavaa lääkitystä, joka auttaisi, vaan hoitona on allergisoivan ruoka-aineen välttäminen ja tarvittaessa antihistamiinit tai adrenaliini allergiareaktion hoitoon sekä ihottuman tms. oireenmukainen hoito esim. kortisonilla. Antihistamiinia voi joutua ottamaan päivittäin ympäri vuoden, jos allergeenia ei ole mahdollista välttää.

Astmalääkitystä tarvitaan ympäri vuoden. Kyseessä on krooninen hengitysteiden sairaus, joka vaatii jatkuvaa kortikosteroidihoitoa ja tarvittaessa avaavaa lääkettä. Allergia sen sijaan ei välttämättä ole ympärivuotista, esim. siitepölyallergia. Toki löytyy ympärivuotistakin allergiaa, esim. atooppista allergiaa. Sitähän mielestäni selitin viestissäni. Ikävä, jos et ymmärtänyt sitä.

mutta kyllä ne kissat kuule kakkii ja pissii ihan mihin sattuu, meillä on tänä kesänä jo kolme kertaa ollut terassilla kissan jätöksiä! En voi enää kuin nähdä punaista jos vieras kissa astuu pihallemme.

Toisilla allergiat ovat myös synnynnäisiä, joten miten sen olisi voinut estää? Ehkä vähemmällä hysteerisyydellä voidaan ehkäistä allergioiden syntyä muöhemmin, mutta joillakin vauvoilla maitoallergia tai muu voi olla jo laitokselta asti.

Onhan se tutkittukin, että liika "puhtaus" aiheuttaa allergioita. Nykyisin nähdään joka puolella pöpöjä. Ennen kissat, koirat, kanat ja kukot vaelsivat pihamaalla. Ensin mainitut jopa pitkin kyliä irtaallaan. Mitenkähän siihen aikaan (minäkin olen sen ajan elänyt) lapset ja aikuiset pystyivät pihamaallaan olemaan? Nykyisin nähdään kotikissat kamalana uhkana ja niiden pissa kaikista kauhein asia maailmassa. Ei ne kissat oikeasti pissaa mihin sattuu. Kissat ovat siistejä eläimiä ja kaivavat kuopan maahan. Eivät ne pissaille naapurien ovenpieliin. Ihminen, joka ei kestä eläimiä näköpiirissään on jollakin tapaa sairas. Oppinut jostain eläinten pelon, ylihygieeninen, hieman hysteerinen. Ei sitä ennenkään mitään kauheita tapahtunut vaikka jokunen kissa ja koira siitä pihan läpi juoksikin päivän mittaan. Kissa on jollekin ihan yhtä rakas kuin perheenjäsen. Sen tappaminen salaa on kauhea rikos, johon syyllistyvälle toivon kovat rangaistukset.

Kissanjätöksiä ei terassillasi ole. Kollikissa voi merkkailla kiima-aikoina pissalla paikkoja, mutta kissa ei tule kenenkään oven pieleen kakkimaan.

Siitepölyallergia on ympärivuotista. Siitepölyä nyt vaan sattuu olemaan vain kesällä.

Allergioita on ollut aina ja tulee olemaan. Mutta niiden valtava lisääntyminen kertoo jotain elintavoista.En tarkoita, että kaikkia allergiat olisi estettävissä , mutta kyllä nykyinen luonnosta vieraantuminen on epäterveellistä monessakin mielessä.

Siitepölyallergia on ympärivuotista. Siitepölyä nyt vaan sattuu olemaan vain kesällä.

Jos kirjoitukseni on liian vaikeaa ymmärrettäväksi, niin sanotaanko näin, että siitepölyallergia manifestoituu siitepölyaikana. Talvet ollaan yleensä oireettomia. Siitepölyä esiintyy muuten kesän lisäksi myös keväällä ja syksyllä. Myös lopputalvesta voi tulla kaukokulkeutumana pähkinäpensaan siitepölyä Keski-Euroopasta eteläisiin osiin Suomea.

Reps, mikä debiili!! Mulla ainakin on alkuvkeväästä loppusyksyyn lääkitys päällä.

jossa väitit, että allergia on lievää jos allergikko ei tarvitse lääkitystä ympäri vuoden ja puhuit pelkistä siitepölyallergioista. Tämän teoriasi mukaan siitepölyallergia ei voi olla paha ollenkaan, koska siitepölyä on tiettyihin vuodenaikoihin vähemmän tietyilla pallonpuoliskoilla.

Siitepölyallerginen voi sitä paitsi matkustaakin ja saadakin tammikuussa oireita jostain kasvista joka levittää siitepölyään maapallon toisella puolella. Tai löytää liinavaatekaapista talvella pyyhkeen joka on kuivattu ulkona koivun siitepölyaikaan ja atsiih!.

omakohtaisesta kokemuksesta, että pärskiminen jatkuu, jatkuu, jatkuu.

Reps, mikä debiili!! Mulla ainakin on alkuvkeväästä loppusyksyyn lääkitys päällä.

Asiaan mielestäni vaikuttaa myös nämä kaksi asiaa:



a) Allergiataipumus on perinnöllistä

b) Allergiaan ei enää kuolla

päätelmä: allergiaperimä pääsee leviämään nykyään tehokkaammin.



Ennen vanhaan pahasti allergiset vauvat kuolivat, eivätkä päässeet lisääntymällä levittämään geeni-perimäänsä, jossa oli allergia-alttius. Tässä taannoin televisiossa (aivan muussa yhteydessä) oli haastateltavana keski-ikäinen mies, jonka kaikki neljä isosisarta olivat kuolleet imeväisiässsä selittämättömään ripuliin. Tämä oli sitten ensimmäinen sisaruksista, joka sai jäädä henkiin koska syyksi keksittiin imeväisikäisen allergiat. Oma esikoiseni olisi myös kuollut tällaiseen vesiripuliin, jonka syyksi vihdoin saatiin selville vakava maissiallergia. Lapsi allergisoitui hyvin herkästi kaikelle. Maissi oli kaikista pahin ja aiheutti äidinmaidon kautta vesi ripulin (kakka oli vain vettä, jossa oli aavistus vaalean kelstaista tai vihreää). Nyt tämäkin vauva siis saatiin pelastettua ja on nykyään terve lapsi ja aikanaan jatkaa "allergia-sukuaan".



Lisäksi ennenvanhaan kuoltiin anafylaktisiin shokkeihin ja astmaan. Astma oli harvinainen tauti, johon ei ollut hoitoa. Astmaatikot kuolivat yleensä ennen kuin saivat lapsia. Pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet estivät astmakohtauksen ja anafylaksian vaatimaa välitönttömän hoidon saamista.



Tämän vuoksi venäjällä (jossa lääketiede ja medikalisoituminen on tapahtunut hitaammin kuin suomessa) allergiat ovat harvinaisempia kuin suomessa, jonka terveydenhuolto on ollut pidempään kaikkien saatavilla.



Lisäksi on tietenkin näitä ympäristö vaikutuksia, mutta pitäisin tätä allergia-alttiuden periytymistä tärkeämpänä pointtina. Toki tällehän emme mitään mahda, toisin kuin hyödyllisten mikrobien tuhoamista.

jossa väitit, että allergia on lievää jos allergikko ei tarvitse lääkitystä ympäri vuoden ja puhuit pelkistä siitepölyallergioista. Tämän teoriasi mukaan siitepölyallergia ei voi olla paha ollenkaan, koska siitepölyä on tiettyihin vuodenaikoihin vähemmän tietyilla pallonpuoliskoilla.

Siitepölyallerginen voi sitä paitsi matkustaakin ja saadakin tammikuussa oireita jostain kasvista joka levittää siitepölyään maapallon toisella puolella. Tai löytää liinavaatekaapista talvella pyyhkeen joka on kuivattu ulkona koivun siitepölyaikaan ja atsiih!.

kun pitää mennä henkilökohtaisuuksiin. Puhuin siis siitepölyallergikoista esimerkin muodossa. Ihan itse olet vedellyt sellaisia johtopäätöksiä, joihin kirjoitukseni ei anna aihetta. Tietysti voi matkustaa tai tietysti voi saada pyykistä jotain kesän aikaista siitepölyä, mutta nämä ovat poikkeustapauksia kuitenkin. Pahasti siitepölyallergisen ei muuten kannata kuivattaa pyykkiään ulkona. Aika heikosti hoitaa sairauttaan, jos näin tekee.

En minä niin vanha ole. Silloin kun koirat ja kissa kulkivat vapaana ja allergioita oli vähemmän eikä ihmisiä paljonkaan haitannut naapurien eläimet, ei sentään eletty kivikautta. Allergioita ja astmaa hoidettiin ja ambulanssitkin oli jo silloin 70-luvulla olemassa. ap

Meidän pihalla on useasti loikoillut kissa (onko sitten kulkukissa?) eikä pelästy vaikka avaa rivakasti oven. Makaa laiskasti terassilla. Tosiaan kolme kertaa tänä kesänä olen löytänyt JUURI SIITÄ MAKOILUPAIKASTA isot kakat, kenenkä muun ne voi olla kuin sen kissan joka on ottanut meidän terassin omakseen?? Pupun papanat on hieman erilaisia (niitäkin on välillä pihalla) ja muita eläimiä täällä kaupungin laidalla ei juuri liiku.

Kissanjätöksiä ei terassillasi ole. Kollikissa voi merkkailla kiima-aikoina pissalla paikkoja, mutta kissa ei tule kenenkään oven pieleen kakkimaan.

En minä niin vanha ole. Silloin kun koirat ja kissa kulkivat vapaana ja allergioita oli vähemmän eikä ihmisiä paljonkaan haitannut naapurien eläimet, ei sentään eletty kivikautta. Allergioita ja astmaa hoidettiin ja ambulanssitkin oli jo silloin 70-luvulla olemassa. ap

Puhutaan n 50 luvusta ja sitä aieemin eli meidän vanhemmat ja isovanhemmat.. Silloinkin oli kyllä ambulanssit ym. mutta ei kaikkien saatavilla ja allergiasta ja astmasta ei oljut niin paljon tietoa. Ei geeniperimän muuntuminen yhdessä sukupolvessa käy. 70-luvulla syntyneistä ollaankin saatu lähes kaikki astmaatikot ja allergikot pelastettua, ja mehän me nyt sitten jatkamme sukua. Kyllä vauvojen ja lasten allergioita silloin 50-luvullakin oli. Silloin puhuttiin vain maitoruvesta ja vauvoja kuoli ripuliin.

Oma isäni on ollut selittämättömästi sairas koko lapsuutensa. Jäi pienikokoiseksi ja sairasteli paljon. Asuivat Helsingissä, jossa silloin jo oli sairaalat ja terveydenhuolto. En tiedä olisiko isäni maaseudulla selvinnyt aikuisuuteen asti. Koko ikänä isä ei puhunut allergiasta. Sanoi vain että maito ja maitotuotteet eivät hänelle käy, maha tulee kipeäksi kaikista marjoista ja hedelmistä.