Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(

Vierailija
04.07.2020 |

Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...

Kommentit (1306)

Vierailija
941/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Useat pelastuneet näkivät että keulavisiirin ajoramppi oli kiinni loppuun asti eli keula ei koskaan ollut auki. Tätä ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Myös visiirin puuttumisen huomasi jotkut.

Vierailija
942/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Useat pelastuneet näkivät että keulavisiirin ajoramppi oli kiinni loppuun asti eli keula ei koskaan ollut auki. Tätä ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Miten niin ei huomioitu? Ihan selkeästi se sanotaan että ramppi oli kiinni, mutta koska se vahingoittui keulavisiirin revetessä se ei ollut enää vesitiivis. Viimeinen niitti oli ajo keula tuuleen joka aiheutti aaltojen lyömisen vahingoittuneesta rakenteesta sisään. Myötäiseen ajamalla olisi onnettomuudelta saatettu välttyä, mutta se on toki vain spekulaatiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
943/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon keulavisiiri spekulointiin en lusikkaani sen kummemmin sotke, kun en ole minkään sortin asiantuntija, mutta netistä löytyvien tietojen mukaan Estonian kunnon tarkastaminen oli laiminlyöty koska se homma ei varsinaisesti kuulunut siihen aikaa millekään taholle, joten Estonia vähän niinku vapaamatkusti näistä tarkastuksista. Toinen karmaiseva löytämäni yksityiskohta oli se, että Estonian korvaajaksi oli tulossa alus nimeltään Vironia. Kyseisen laivan nimi kuitenkin ymmärrettävästi muutettiin ennen liikennöinnin aloittamista...

Ei Vironia ollut tulossa Estonian korvaajaksi vaan sen piti tulla myös Tallinna-Tukholma-reitille eli reitillä olisi ollut joka päivä lähtö Tallinnasta ja Tukholmasta. Olet ilmeisen nuori jos nyt vasta kuulit Vironiasta.

Niin sen PITI muutenkin tulla samalle reitille, mutta onnettomuuden vuoksi tulikin korvaajaksi, uudella nimellä tosin.

Vierailija
944/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Polloidi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kiinnikkeet vahvistettu kaikissa vastaavissa laivoissa tuon onnettomuuden jälkeen, ihmettelisin jos ei

Muistelen tällaista kuulleeni kyllä...

...toivottavasti tässä ei sitten menty ojasta allikkoon, ”korjaamalla” ns. väärään suuntaan :-/

Mitä tarkoitat?

Väärään suuntaan??

Tarkoitan sitä, että kun joku mekanismi/rakenne pettää, tyypillisesti rakennetta vahvistetaan JÄYKISTÄMÄLLÄ sitä.

Eli käytetään siis paksumpia materiaalivahvuuksia, ja hitsataan paksumpaa saumaa...

Mikäli rakenteeseen kohdistuu pelkästään staattisia jännitys-momentteja ja voimia, on tämä toki täysin käypä ratkaisu.

Mutta mikäli rakenteeseen kohdistuu dynaamisia impulssi-voimia, jotka vieläpä vaihtevat amplitudiltaan ja frekvenssiltään laajalla spektrillä, on oikea ratkaisu rakenteen jäykistämisen sijaan norjistaa sitä, siis tehdä siitä joustavampi.

Laivan keula on juuri tällainen paikka. 

Sen enempää aallokon amplitudia (aallon korkeus), kuin frekvenssiä (aaltojen etäisyys toisiinsa nähden) ei pysty ennustamaan.

Suunnittelun lähtöarvoiksi pitää siis pyrkiä valitsemaan ns. "worst case"-skenaario, eli sellainen amplitudin ja frekvenssin kombinaatio, joka aikaansaa suurimmat piste-impulssit keulaan.

Aallokko aiheuttaa keulaan kaikkien 3:n akselin (X, Y & Z) suuntaisia voimia, joista osa on mekanismista riippuen rakennetta kiinni puristavia, ja osa puolestaan irti vääntäviä voimia...

Koska näitä molempia voimia esiintyy, pyritään keula suunnittelemaan siten, että ainakin kaikilla tyypillisimmillä aallokon profiileilla voimien summa-vektori on ns. "positiivinen" (lue: kiinni puristava)

Jopa tuo Estonian ylöspäin aukeava keulaportti oli täysin em. prinsiippien mukainen, ja teoreeman perusteella portin olisi pitänyt kestää, siis väsymättä ja murtolujuuden heikentymättä vielä tuhansia ajotunteja pidempään kuin mitä se loppujen lopuksi kesti.

No miksei se kestänyt??

Jokaisella määrämuotoisella kappaleella on itselleen ominainen ns. KIMMOMODUULI.

Termi kuvaa nimensä mukaisesti kappaleen kimmoisuutta/kovuutta.

mekanismien kimmomodulit valitaan sellaisiksi, että rakenteella on tilaa hieman "elää" siihen kohdistuvien voimien seurauksena (tämä pienentää rakenteen ikääntymistä ja murtumisriskiä huomattavasti), kuitenkin siten, että mekanismi palautuu alkutilaansa, joko heti, tai vaimenevasti värähdellen kun siihen kohdistuva voima lakkaa.

Estonian aikoihin ei vielä täysin ymmärretty eikä osattu mallintaa erilaisia aallokko-profiileja, joten laskelmissa ja suunnittelussa käytetyt voima-vektorit jäi pienemmiksi, kuin millaisia keulaan käytännön merenkäynnissä sittemmin kohdistui... :-/

Rakenteeseen laskettiin toki varmuus-marginaalia useita kymmeniä prosentteja, mutta tämäkään ei riittänyt keulaporttia pelastamaan.

--> Tämä johtui ihan puhtaasti siitä, että kaikki keulan lujuuslaskelmat perustuivat siihen, että mekanismi on robusti, ja kaikki välykset ovat toleranssien sisällä.

Kun uloimmat lukot alkoivat (hitaasti mutta varmasti...) antautua, kasvoivat luonnollisesti myös mekanismin välykset.

Mekanismi siis alkoi "elää" laajemmalla skaalalla kuin mihin oli lujuuslaskelmissa varauduttu.

Syntyi katastrofaalinen, itseään ruokkiva värähtely rakenteessa.

Alun vähäinen välys mahdollisti sen, että mekanismin luontainen joustavuus ei enää riittänyt vastustamaan yhä kasvavaa iskevää momenttia, ja rakenne ei enää palautunut alkutilaansa.

Ilmiö on helppo havainnollistaa vasara<->naula vertauksella.

Niin kauan kuin vasara on tiiviisti kiinni naulan kannassa, ei normaali ihminen jaksa painaa naulaa puuhun, vaikka tekisi sen ns. tempoilevasti, "nytkyttämällä".

Heti kun naulaa alkaa tuupata iskemällä, naula alkaa upota puuhun.

kun Estonian uloimpien lukkotappien ja olakkeiden välys oli ehtinyt kasvaa tarpeeksi suureksi, jossakin vaiheessa koko rakenne alkoi oskilloida, eli mekanismi oli jatkuvassa "shokkitilassa"  (siis myös aaltojen välillä)

Vierailija
945/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt ihan oikeasti :-(

Käykää joku vetämässä tuon polloidin internet-yhteydestä töpseli irti !

Vierailija
946/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keularampin asennoista uppoamisen aikana ei ole mitään varmoja tietoja. Se on kuitenkin mahdollista, että laivan olleessaan kyljellään keularamppi saattoi päätyä mihin tahansa asentoon aaltojen vaikutuksesta. Laiva tosiaan upposi perä ensin, joten keularamppi oli näkyvissä vedenvaraisille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
947/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keularampin asennoista uppoamisen aikana ei ole mitään varmoja tietoja. Se on kuitenkin mahdollista, että laivan olleessaan kyljellään keularamppi saattoi päätyä mihin tahansa asentoon aaltojen vaikutuksesta. Laiva tosiaan upposi perä ensin, joten keularamppi oli näkyvissä vedenvaraisille.

No ei mitään valokuvien taikka videonauhan kaltaista ns. "kovaa faktaa", mutta toisaalta uppoamisnopeudesta voidaan tehdä se aukoton johtopäätös, että keularamppi oli täysin auki, ja vettä tuli sisään koko kidan pinta-alalta...

...ja keularampin saranointi-kulmahan oli sellainen, että ainoa asia joka sen on voinut avata, on ollut irti repeytyvä visiiri, joka sen väänsi auki mennessään.

Vaikka visiiri olisi ollut täysin auki, mutta vielä yläsaranoistaan kiinni, olisi vastaan lyövä aallokko aiheuttanut ramppiin nimenomaan kiinni puristavan voima-vektorin, ei suinkaan auki vääntävää

Vierailija
948/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eihän siinä panikoiminen auttais mitään. Ammattimaisesti hoidettu. Turhaa ja tyypillistä naivin ihmisen mietintää ap

Siihen on ihan selkeä syy, miksi yhtään naisääntä ei noissa nauhoitteissa laivojen komentosilloilta kuulu. Rääkymisellä ja tunteilulla tulee merellä lisää ruumiita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
949/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useat pelastuneet näkivät että keulavisiirin ajoramppi oli kiinni loppuun asti eli keula ei koskaan ollut auki. Tätä ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Miten niin ei huomioitu? Ihan selkeästi se sanotaan että ramppi oli kiinni, mutta koska se vahingoittui keulavisiirin revetessä se ei ollut enää vesitiivis. Viimeinen niitti oli ajo keula tuuleen joka aiheutti aaltojen lyömisen vahingoittuneesta rakenteesta sisään. Myötäiseen ajamalla olisi onnettomuudelta saatettu välttyä, mutta se on toki vain spekulaatiota.

Ei.

Onnettomuudelta ei myötäiseen ajaminenkaan olisi pelastanut, mutta toki kallistuminen olisi ollut hitaampaa (lue: useampi olisi päässyt kannelle asti), ja myös uppoamisen olisi ollut hitaampi prosessi (lue: myös laivan sisältä olisi ehditty pelastaa ainakin osa) 

Vierailija
950/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän siinä panikoiminen auttais mitään. Ammattimaisesti hoidettu. Turhaa ja tyypillistä naivin ihmisen mietintää ap

Siihen on ihan selkeä syy, miksi yhtään naisääntä ei noissa nauhoitteissa laivojen komentosilloilta kuulu. Rääkymisellä ja tunteilulla tulee merellä lisää ruumiita.

Mikäli ns. "kylmähermoisuus" olisi komentosiltojen miehistön "one and only" valintakriteeri, silloin siellä ei muita olisikaan kuin naisia...

Ihan viimeaikaisimmat tutkimukset nimittäin osoittaa, että vaikka naiset ilmentävätkin luontaisesti ns. "suuria tunteita" miehiä tyypillisemmin arjen normaali-tilanteissa, ääri-tilanteissa asetelma heittää päälaelleen.

Naisten aivojen stressi-hormonien tasonsäätely-järjestelmän on havaittu olevan huomattavasti miesten vastaavaa kehittyneempi. Naisilla on siis keskimäärin miehiä huomattavasti vahvempi ns. "Paniikki-salpa"

Miesten aivojen taas on todettu olevan paremmin optimoitu kaikkiin spatiaalisia kykyjä vaativiin tehtäviin, esimerkkinä nyt vaikkapa avaruudellinen ja geometrinen havainnointi, ja kulmien hahmottaminen --> näistä kyvyistä luonnollisesti apua navigoinnissa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
951/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis jumalauta! 

Se on siis myös lääketieteen erityisasiantuntija! :-O

Onko maailmassa mitään mitä se ei tiedä ja osaa???  x-D

Vierailija
952/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä edelleen kaikkialla väitetään että hätäkutsussa puhuu ensin Tormi Ainsalu ja sitten Andres Tammes? Oikea järjestys on ensimmäisenä puhuu Andres Tammes ja seuraavana Tormi Ainsalu. Tällä videolla Andresin vaimo Sirje Tammes vahvistaa asian kohdasta 0:21 alkaen:

https://www.err.ee/937445/estonia-hukus-abikaasad-kaotanud-eestlannad-t…

Nämä vaimotkin toivovat muuten uutta tutkintaa.

Eli tossa videolla kuullaankin Ainsalun ääni, vaikka Tammesista puhutaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
953/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis jumalauta! 

Se on siis myös lääketieteen erityisasiantuntija! :-O

Onko maailmassa mitään mitä se ei tiedä ja osaa???  x-D

Kuka?

Vierailija
954/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jumalauta! 

Se on siis myös lääketieteen erityisasiantuntija! :-O

Onko maailmassa mitään mitä se ei tiedä ja osaa???  x-D

Kuka?

No kukahan! :-D

Lueskelepa tämä koko ketju lävitse, ja tule sitten kyselemään kenestä puhutaan jos on vielä epäselvää   xD

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
955/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihan oikeasti :-(

Käykää joku vetämässä tuon polloidin internet-yhteydestä töpseli irti !

Häh? Minusta on ihan virkistävää lukea av:llakin välillä oikeasti jotain tietopohjaista juttua eikä vain loputtomasti siitä miltä mikäkin itsestä tuntuu. 

Vierailija
956/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tulee jotenkin mieleen vähän aikaa sitten katsomani Tsernobylin onnettomuudesta kertova sarja. Siellä myös työntekijät hoitivat hommansa loppuun asti vaikka tiesivät kuolevansa järkyttävällä tavalla.

Luulen että tuolla Tsernobylissä tietoisuus omasta kuolemasta tuli ihan yhtä myöhäisessä vaiheessa kuin Estonian komentosillallakin, jollei jopa myöhemmin.

Tsernobylissä tapahtumat eteni sitä vauhtia, että aika tilanteen eskaloitumisesta

(lue: reaktorin lämpötila jatkaa nousuaan, vaikka kaikki temput jäähdyttämiseksi jo tehty) siihen hetkeen kun kuului PUM, oli vain minuuttien luokkaa

Vierailija
957/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älkää nyt vit*ssa sitten hei perustako mitään Tsernobyl-ketjua, ei hiljene tuo mölytoosa muuten koskaan!

Vierailija
958/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt vit*ssa sitten hei perustako mitään Tsernobyl-ketjua, ei hiljene tuo mölytoosa muuten koskaan!

Miksei?

Vois olla hyvä ajatus, ehkä se siirtyis pysyvästi siihen ketjuun :D

Vierailija
959/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Polloidi kirjoitti:

Ihan viimeaikaisimmat tutkimukset nimittäin osoittaa, että vaikka naiset ilmentävätkin luontaisesti ns. "suuria tunteita" miehiä tyypillisemmin arjen normaali-tilanteissa, ääri-tilanteissa asetelma heittää päälaelleen.

Naisten aivojen stressi-hormonien tasonsäätely-järjestelmän on havaittu olevan huomattavasti miesten vastaavaa kehittyneempi. Naisilla on siis keskimäärin miehiä huomattavasti vahvempi ns. "Paniikki-salpa"

On muuten täysin totta ja näkyy selvästi työpaikalla, jossa on välillä hyvin stressaavia tilanteita. Miesten äänet tuppaa menemään kireiksi, mutta naiset pysyy selvästi rauhallisempina.

Tutkittua on myös sellainen asia, että naisen lempeä ääni rauhoittaa ainakin miehiä ja saa heidät kuuntelemaan paremmin ohjeita stressaavissa tilanteissa. Siksi mm. lentokoneiden ja hävittäjien varoitusäänisignaalit on usein naisäänen puhumia.

Vierailija
960/1306 |
10.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina voi hypätä yli jos ei jaksa jonkun kommentteja lukea, eikö vaan?

Eiköhän me kaikki tänne kuitenkin mahduta :)