Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jotenkin tyrmäävää, että ihmiset edes viitsii ääneen moittia jotain auttajien äänensävyjä."
Vastaavaa kuin se, kuinka ihmisen ulkonäöstä ja valokuvien ilmeistä päätellään jonkun olevan murhaaja. Esimerkiksi kadonneen Madeleinen vanhemmista erityisesti äiti.
Ei. Älä väännä asioita miten sattuu. Totta kai äänensävyt olivat flegmaattisia, hitaita, koska tapahtumaa ei voitu uskoa todeksi. Itse totean asiat ilman mitään tunnetta. Koen että liioittelet vahvasti. Kuitenkin he toimivat ihan oikein.
Eikö sitä paitsi autolauttojen sanota olevan uppoama ttomia? Sitäkin taustaa vasten tapahtunutta oli vaikeaa uskoa todeksi.
Vain tollo uskoo painavan, kerrostalon kokoisen enimmäkseen metallista tehdyn vekottimen olevan uppoamaton. Eikö nämä ihmiset ole kuulleet Titanicista?
Laivoja on uponnut aina, eikä se mitenkään vuoteen 1994 voinut loppua. Sen jälkeenkin niitä on uponnut. Ja tulee uppoamaan jatkossakin.
Siinä on esitetty kysymys, ei varma väite. Toistan: eikö autolauttojen sanota olevan uppoamattomia?
Sanotaanko vai ei? Voit pitää minua tollona, koska kysyin asiaa. Itse pidän asennettasi hyvin erikoisena. Yritä pysyä rauhallisena.
Ei sanota. Sekoitatkohan nyt autolautan ja Titanic-leffan?
Autolauttoja(kaan) ei voi kukaan järkevä ihminen pitää uppoamattomina sen enempää kuin lentokoneita putoamattomina.
Ei tosiaan varmaan olisi sanottu autolauttaa uppomattomaksi, olihan 1980-luvun loppupuolellakin Belgiassa onnettomuus, jossa Herald of Free Enterprise kaatui heti lähdön jälkeen ja parisataa ihmistä kuoli.
Itse en eikä tuttavapiirissäkään kuitenkaan yleisesti ajateltu, että Itämeren autolautat noin vain hajoaisivat merelle ja painuisivat siitä nopeasti pohjaan. Kyllä se tunnelma myöhemmin samana syksynä laivalla matkustaessani oli aika vaisu entiseen nähden ja käytiin kuuntelemassa turvallisuusinfo yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä ”paukkuliiveistä” vielä sananen, vaikka pahasti aletaankin eksyä alkuperäisestä aiheesta.
Siinä missä perinteinen pelastusliivi on vielä ns. ”Idioottivarma” pukine, ei paukkuliivi yllättäen olekaan.
Havaintojeni mukaan yhdeksän kymmenestä tekee paukkuliivejä pukiessaan yhden perusvirheen, joka voi tosipaikassa olla kohtalokas...
Liivi siis puetaan päälle, ja hihnat säädetään samaan pituuteen kuin perinteisellä liivilläkin on totuttu; liivi istuu napakasti päällä, ei heilu ylimääräistä, mutta ei myöskään purista mistään.
Sounds good? :-p
No niin...
Voin ihan omakohtaiseen kokemukseen vedoten vakuuttaa, että se ”sopivassa ja mukavassa kireydessä” ollut paukkuliivi muuttuu melko veikeäksi pakko-paidaksi siinä vaiheessa kun laukaisumekanismi toimii ja hiilidioksidi-patruuna ampuu kellukkeet täyteen!
Rintalastan kohdalla oleva kiristysremmi pitäisi jättää sen verran löysälle, että säiliöille jää tilaa vapaasti täyttyä.
Paino sanalla ’vapaasti’ , koska paukkuliivin hiilidioksidipatruuna on kyllä sen verran ponnekas, että jaksaa kyllä säiliöt täyttää tilanteessa kuin tilanteessa, oli hihna sitten missä kireydessä hyvänsä...
...nyt moni arvaakin jo... :-P
Mikäli hihna on niin kireällä, että säiliöillä ei ole tilaa täyttyä liivistä ulospäin, jep, ne valtaavat tarvitsemansa tilan liivin sisältä.
Kun rintakehän ympärillä olevan, käytännössä joustamattoman pukineen ympärysmitasta katoaa hetkessä noin 10cm, sen huomaa ihan välittömästi, olo on kuin makkaran kuoressa!
Voin vakuuttaa, että vaikka se liivi näyttää varsin kevytrakenteiselta, materiaalit on todella vahvoja, ja siinä liivissä ja sen täyttyneissä kellukkeissa on voimaa puristaa aikuisen miehen rintakehä niin piukalle, että keuhkoilla ei ole tilaa toimia...
Kun toteutin oman, henkilökohtaisen ”miltä tuntuu joutua veden varaan paukkuliivit päällä?”-kokeeni, olin huonona uimarina ja tästä sattuneesta syystä vettä hiukan pelkäävänä järjestänyt kokeelleni valvojan kaveripiiristäni, onneksi näin.
Minut piti nimittäin naarata takaisin, kokoonpuristunein keuhkoin 3 metrin matka takaisin laiturin päähän osoittautui omin voimin
mahdottomaksi :-(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun olen katsellut ja lukenut näitä tänne linkitettyjä videoita ja artikkeleita niin on ruvennut ahdistamaan oikein tosissaan tämä tapahtuma. En ollut tapahtuma-aikaan Suomessa, mutta muistan nähneeni ohjelman aiheesta, olisiko se tullut TVstä sitten seuraavana vuonna. Siinä soi taustalla juurikin tuo "Warum", mikä tässä ketjussa aikaisemmin mainittiinkin ja muistan, että siinä näytettiin (ilmeisesti helikopterista kuvattu) pätkä, missä vedessä kellui pelastuslautta ja siinä kuollut nuori nainen. Se on varmasti kuvattu heti seuraavana päivänä, koska kyllähän ne ruumiit sieltä sitten varmasti korjattiin pois mahdollisimman pian. Se näky jäi järkyttävänä mieleen. Muistaako kukaan nähneensä sitä ohjelmaa?
Tuo ohjelma on Hannes ja Renita Lintropin dokumentti Turvallisuuden harhakuva (Turvalisuse illusioon). Se on tullut useamman kerran TV:stä mutta viimeksi jo vuosia sitten.
Kiitos tästä tiedosta!
"Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa"
Kysymykseni ei liity suoraan topikin aiheeseen, mutta kysyisin tässä samalla, että eikö tuollainen jatkuva veden tuleminen "kaikista saumoista" rakenteisiin aiheuta homeongelman, siis sisäilmaongelman?
Kyse on työpaikasta, jossa ollaan usein pitkiä aikoja yötä päivää, ja voihan lyhytkin altistus olla joillekuille vakava asia.
Polloidi kirjoitti:
Harvalla meistä on mahdollisuus harjoitella risteilyaluksen kannelta/kyljeltä poistumista autenttisissa oloissa,
Ei nyt ihan autenttisissa, mutta jonkilaista kuvaa voisi saada osallistumalla Meriturvan kursseille Lohjalla. Jotkut noista ovat avoimia kaikille, ei vain ammattilaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Pari knoppitietoa vielä...
Matkustaja-alukselta veteen hyppääminen ei ole ihan niin yksinkertainen temppu kuin luulisi.
Jos 10 ihmistä hyppää pelastusliivit yllään risteilijän kannelta tai kyljeltä, näistä 2...3 menehtyy välittömästi veteen osuessaan, tai heti seuraavien minuuttien aikana.
Luku saattaa tuntua isolta, aika moni on kuitenkin uimataitoinen, eikä veteen hyppäämisessäkään ihan ensikertalainen.
Tässä varsin keskeistä osaa näyttelee ystävämme pelastusliivit... ;-)
Ohessa Top-3 tapaa päästä hengestään tilanteessa:
1) Niskan katkeaminen.
Jep, vesi on kova elementti.
Vesi toki joustaa ihmisen alla, ja tästä syystä sinne voi loikata varsin korkealtakin kun asento on oikea. (näin siis ILMAN pelastusliivejä!)
Kokenutkin uimahyppääjä yllättyy äkkipysähdyksen rajuutta kohdatessaan vedenpinnan ensimmäistä kertaa elämässään liivit päällä, tätä em. joustoa ei nimittäin ole tarjolla liivien kanssa.2) Kiinnittämätön haararemmi...
Vedenpinnan kohdatessaan liivit haluaa loistavista kelluntaominaisuuksistaan johtuen jäädä välittömästi kellumaan, mutta ihminen ei.
—> hyppääjä sujahtaa liiveistään läpi, ja aloittaa matkansa kohti pohjaa käymättä lähtöruudun (vedenpinta) kautta, koska on heti liiveistään eroon päästyään saanut riemukseen vähintään muutaman desin vettä keuhkoisinsa.
Ihmiselle luontainen hyppyasento (jalat edellä) takaa maksimaalisen uppouman veteen.
Nenän sierainten suunta tässä samaisessa asennossa puolestaan takaa veden maksimaalisen tunkeuman hengityselimiin.3) Osuma kelluvaan materiaaliin.
Uppoavan laivan ympäristössä tuppaa olemaan kaiken laista roinaa, ja mikäli onnistuu kolhimaan itsensä siten, että on edes 5...10 minuuttia unten mailla, on hypotermia ehtinyt edetä sen verran pitkälle, että höyhensaarilta ei enää palaa...
Plus vielä se juttu että ajoittamalla hypyn väärin keinuvan laivan kannelta, saattaa veden sijasta mätkähtääkin vasten aluksen kylkeä tai rakenteita.
Vierailija kirjoitti:
"Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa"
Kysymykseni ei liity suoraan topikin aiheeseen, mutta kysyisin tässä samalla, että eikö tuollainen jatkuva veden tuleminen "kaikista saumoista" rakenteisiin aiheuta homeongelman, siis sisäilmaongelman?
Kyse on työpaikasta, jossa ollaan usein pitkiä aikoja yötä päivää, ja voihan lyhytkin altistus olla joillekuille vakava asia.
Laivan vedelle alttiit osat ja pinnat on luonnollisesti käsitelty sellaisilla myrkkymaaleilla, ettei niissä home elä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska yksityiskohta on se, kun Europan ensimmäinen puhuja yrittää vaan sitkeästi sanoa koko ajan "Juorop" ja Estonia sanoo vaan koko ajan suomalaisittain "Europa".
Jeps. Ei anna ruusuista kuvaa enkun taidoista kyllä, kun eihän erisnimeä lähdettäisi ääntämään tuollai. Ehkäpä siksi vetivät sitten muilla kielillä vastoin käytäntöä.
No ehkä hätätilanteessa sallitaan, että puhuu sitä kieltä jota parhaiten osaa. Oletettavasti tämä Estonian puhuja siis osasi englantia huonommin kuin suomea.
Niin, Estonian mies ei varmaan kysynyt "puhutko suomea" vain huvin vuoksi! Yrittäkää myös tajuta, että maailmassa on edelleen hyvin paljon porukkaa, jotka eivät pihu englantia kovin hyvin.
Toivottavasti tästä on otettu opiksi ja töihin otetaan vain kielitaitoista porukkaa ettei henki jää siitä kiinni.
Polloidi kirjoitti:
Pari knoppitietoa vielä...
Matkustaja-alukselta veteen hyppääminen ei ole ihan niin yksinkertainen temppu kuin luulisi.
Jos 10 ihmistä hyppää pelastusliivit yllään risteilijän kannelta tai kyljeltä, näistä 2...3 menehtyy välittömästi veteen osuessaan, tai heti seuraavien minuuttien aikana.
Luku saattaa tuntua isolta, aika moni on kuitenkin uimataitoinen, eikä veteen hyppäämisessäkään ihan ensikertalainen.
Tässä varsin keskeistä osaa näyttelee ystävämme pelastusliivit... ;-)
Ohessa Top-3 tapaa päästä hengestään tilanteessa:
1) Niskan katkeaminen.
Jep, vesi on kova elementti.
Vesi toki joustaa ihmisen alla, ja tästä syystä sinne voi loikata varsin korkealtakin kun asento on oikea. (näin siis ILMAN pelastusliivejä!)
Kokenutkin uimahyppääjä yllättyy äkkipysähdyksen rajuutta kohdatessaan vedenpinnan ensimmäistä kertaa elämässään liivit päällä, tätä em. joustoa ei nimittäin ole tarjolla liivien kanssa.2) Kiinnittämätön haararemmi...
Vedenpinnan kohdatessaan liivit haluaa loistavista kelluntaominaisuuksistaan johtuen jäädä välittömästi kellumaan, mutta ihminen ei.
—> hyppääjä sujahtaa liiveistään läpi, ja aloittaa matkansa kohti pohjaa käymättä lähtöruudun (vedenpinta) kautta, koska on heti liiveistään eroon päästyään saanut riemukseen vähintään muutaman desin vettä keuhkoisinsa.
Ihmiselle luontainen hyppyasento (jalat edellä) takaa maksimaalisen uppouman veteen.
Nenän sierainten suunta tässä samaisessa asennossa puolestaan takaa veden maksimaalisen tunkeuman hengityselimiin.3) Osuma kelluvaan materiaaliin.
Uppoavan laivan ympäristössä tuppaa olemaan kaiken laista roinaa, ja mikäli onnistuu kolhimaan itsensä siten, että on edes 5...10 minuuttia unten mailla, on hypotermia ehtinyt edetä sen verran pitkälle, että höyhensaarilta ei enää palaa...
Kiitos, mielenkiintoista tietoa. Minä ja mietinkin miten kaikki kannelta hyppineet ovat voineet jäädä eloon kun luulisi tuollaisen olevan kaikkea muuta kuin helppo nakki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ihme että edes muutama selvisi! Oikeasti, ensin vedät itseäsi käsivoimin portaita ylös ja hypit kuilujen yli väistellen lentäviä peliautomaatteja, sitten kannelta koetat hypätä veteen ilman että hukut ja lopulta taistelet vielä hypotermiaa vastaan. Tuossa piti olla hiton kova kunto ja teräshermot tai hiivatin hyvä tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, mielenkiintoista tietoa. Minä ja mietinkin miten kaikki kannelta hyppineet ovat voineet jäädä eloon kun luulisi tuollaisen olevan kaikkea muuta kuin helppo nakki...
Eihän ne kaikki eloon jääneetkään... :-/
Merestä poimittiin muistaakseni reilut 200 ihmistä.
Kun tätä vertaa viralliseen ’pelastuneet’ lukuun, aika suuri %-osuus meni kategoriaan ”liivit päältä pois, ja sitten pussiin” :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisissa laivoissa joissa tämä on katsottu oleelliseksi on asia noin toteutettu. Risteily/ro-ro-alukset eivät ole tällaisia laivoja.
Eivät ole sen vuoksi, koska se ei olisi esteettisesti kivaa ja nättiä. Muuta syytähän tuohon ei ole. Samalla lailla ajateltiin Titanicilla pelastusveneistä ja siitä, miten ne olisi sotkeneet ykkösluokan kannen feng shuin.
Uskokaa jo, että pelastusveneistä on hyvin vähän iloa. Niitä ei voi laskea silloin kun laiva on kallistunut.
Riippuu ihan pelastusveneestä. Nykyään on yleistymään päin ns. putkesta laukaistavat sukkula-malliset pelastusveneet joita ei tosiaan lasketa, vaan väki köytetään kypäriin ja nelipistevöihin ja koko roska ammutaan sieltä putkesta mereen. Nämä eivät ole läheskään niin herkkiä laivan asennolle, mutta ovat kokemuksena toki melko rajuja ja loukkaantumisriski on suuri. Toki useimmat varmaan mielummin ottaa pari murtunutta kylkiluuta ja aivotärähdyksen vetisen haudan sijaan...
Tässä klippi, jossa ilmataskuun useiksi päiviksi jäänyt Harrison Okene pelastetaan. Videon alussa näkee, että aikuinen, vahva mies menee tolaltaan tms kun pelastaja saapuu, mutta saa rauhoitettua itsensä. Miettikää mikä tunne on olla tuolla, pilkkopimeässä useita päiviä varmana kuolemaan ja sitten joku tuleekin hakemaan...
Varmasti Estoniaankin on jäänyt ilmataskuja jonnekin, useiden päivien selviytyminen lienee mahdotonta mutta hirveä tunne olla hytissä tms pilkkopimeässä ja odottaa vaan kuolemaa. Täyttä kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa"
Kysymykseni ei liity suoraan topikin aiheeseen, mutta kysyisin tässä samalla, että eikö tuollainen jatkuva veden tuleminen "kaikista saumoista" rakenteisiin aiheuta homeongelman, siis sisäilmaongelman?
Kyse on työpaikasta, jossa ollaan usein pitkiä aikoja yötä päivää, ja voihan lyhytkin altistus olla joillekuille vakava asia.
Mistä "saumoista" sitä vettä sinne laivaan oikein tulee, eikö ne ole umpiterästä vesirajan alapuolelta missä ei pitäisi olla mitään saumoja. Miten tuollaisen paatin voi jättää laituriin ilman että moottorit pyörii jatkuvasti tai sähkösyöttö on vedetty maista niitä pumppuja varten. Sehän menee pohjaan kuin kivi jos vettä puskee sisään tuollaisissa määrin.
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö laivoissa muuten mikään ala huutamaan jos siellä on vuoto ja vettä tulee sisään? Vai tarviiko sitä tosiaan tulla jo sitten tulvana? Onko tommoiset reijät ja vuodot tosiaan vaan miehistön silmämääräisten katsomisten varassa? Tietty tossa sen repeämisen jälkeen kaikki tapahtui jo tosi nopeasti mutta olihan se vuotanut jo hyvän aikaa ennen sitäkin.
Ehkä tosta onnettomuudesta ainakin merenkulkualalla opittiin paljon, on varmaan oppimateriaalina vieläkin esimerkkejä tästä tapauksesta.
Varsinaisia ”vuoto-ilmaisimia” ei ole, ne kun huutaisivat hoosiannaa ihan normioloissakin kaiken aikaa...
Ihmisillä tuntuu olevan sitkeä käsitys että laivojen rungon sisäpuoli pysyisi kuivana, näin ei todellakaan ole.
Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa, niin kauan kun sisään tulevan veden määrä ei ylitä pilssipumppujen kapasiteettia pumpata sitä ulos.Laivan pilssipumppujärjestelmä on toteutettu siten, että tehoa piisaa siirtää verrattain isonkin vuodon sattuessa riittävän paljon vettä ulos, ja laiva voi seilata määräsatamaansa.
Pilssipumput käynnistyy automaattisesti kun riittävä vedenkorkeus saavutetaan rungon POHJASSA.
Kantava ajatus siis on, että vuoto syntyy vesirajan alapuolella, ja laivan pohjalle alkaa kertyä vettä. Pilssipumpun rajakytkimenä toimii varsin yksinkertainen pinnankorkeus-anturi, johon kuuluu koho, varsi ja mikrokytkin.
Koko hökötys on kiinnitetty laivan runkoon, poislukien tietysti koho ja varsi.Normaalitilanteessa koho roikkuu vartensa varassa vapaana. Kun vedenpinta saavuttaa kohon, alkaa koho nousta, ja mitä enemmän koho nousee, sitä enemmän nousee myös siihen kiinnitetty varsi, joka sitten jossakin kohtaa on noussut jo niin ylös että sulkee mikrokytkimen koskettimet, jotka puolestaan antaa pumpuille käskyn käynnistyä.
No ei se laiva nyt mikään pastalävikkö ole. Kyllä se kantava ajatus laivanrakennuksessa on, että vesi pysyy yhdellä puolella runkoa ja kaikki muu laivaan liittyvä toisella puolen. Toki juuri ropax-tyyppisissä matkustajalautoissa missä on porttia ja ajosiltaa lähelä vesirajaa sitä vettä sieltä tulee jonkin verran sisään, koska tuollaisen tiivistäminen on likimain mahdotonta ihan jo senkin vuoksi että lämpölaajeneminen vaikuttaa eri tavalla laivan runkoon kuin irtonaiseen porttiin joten ne elää aina jonkin verran.
Tuollainen kuvailemasi pilssipumppu minulla on busterissani. Laivoissa homma toimii vähän eri tavalla. Ensinnäkin modernissa matkustaja-aluksessa (tai rahtilaivassakaan, jääluokituksista riippuen) ei ole ylipäätään "pilssiä" sillä laivat ovat rakennettu kaksoisrungolla. Ulkorungon sisällä on siis kokonainen toinen täysin vesitiivis runko joka on erotettu ulkorungosta laipioilla. Nämä laipiot taas ovat osioitu ja ne toimivat harmaa- ja mustavesitankkeina sekä ajotankkeina, jotka kulkevat myös nimellä ballasti. Siellä välipohjassa (joka on siis se mikä siinä minun busterissa tai muussa yksirunkoisessa aluksessa olisi "pilssi") *kuuluu* siis olla vettä. Ajotankkeihin pumpataan vettä merestä tai puhalletaan ulos, tai sitä voidaan pumpata tankista toiseen. Näillä laiva tasapainotetaan jotta se kulkisi suorassa vaikka lastaus ei olisi ihan optimaalinen, tai jos lasti on päässyt siirtymään.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö laivoissa muuten mikään ala huutamaan jos siellä on vuoto ja vettä tulee sisään? Vai tarviiko sitä tosiaan tulla jo sitten tulvana? Onko tommoiset reijät ja vuodot tosiaan vaan miehistön silmämääräisten katsomisten varassa? Tietty tossa sen repeämisen jälkeen kaikki tapahtui jo tosi nopeasti mutta olihan se vuotanut jo hyvän aikaa ennen sitäkin.
Ehkä tosta onnettomuudesta ainakin merenkulkualalla opittiin paljon, on varmaan oppimateriaalina vieläkin esimerkkejä tästä tapauksesta.
Varsinaisia ”vuoto-ilmaisimia” ei ole, ne kun huutaisivat hoosiannaa ihan normioloissakin kaiken aikaa...
Ihmisillä tuntuu olevan sitkeä käsitys että laivojen rungon sisäpuoli pysyisi kuivana, näin ei todellakaan ole.
Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa, niin kauan kun sisään tulevan veden määrä ei ylitä pilssipumppujen kapasiteettia pumpata sitä ulos.Laivan pilssipumppujärjestelmä on toteutettu siten, että tehoa piisaa siirtää verrattain isonkin vuodon sattuessa riittävän paljon vettä ulos, ja laiva voi seilata määräsatamaansa.
Pilssipumput käynnistyy automaattisesti kun riittävä vedenkorkeus saavutetaan rungon POHJASSA.
Kantava ajatus siis on, että vuoto syntyy vesirajan alapuolella, ja laivan pohjalle alkaa kertyä vettä. Pilssipumpun rajakytkimenä toimii varsin yksinkertainen pinnankorkeus-anturi, johon kuuluu koho, varsi ja mikrokytkin.
Koko hökötys on kiinnitetty laivan runkoon, poislukien tietysti koho ja varsi.Normaalitilanteessa koho roikkuu vartensa varassa vapaana. Kun vedenpinta saavuttaa kohon, alkaa koho nousta, ja mitä enemmän koho nousee, sitä enemmän nousee myös siihen kiinnitetty varsi, joka sitten jossakin kohtaa on noussut jo niin ylös että sulkee mikrokytkimen koskettimet, jotka puolestaan antaa pumpuille käskyn käynnistyä.
No ei se laiva nyt mikään pastalävikkö ole. Kyllä se kantava ajatus laivanrakennuksessa on, että vesi pysyy yhdellä puolella runkoa ja kaikki muu laivaan liittyvä toisella puolen. Toki juuri ropax-tyyppisissä matkustajalautoissa missä on porttia ja ajosiltaa lähelä vesirajaa sitä vettä sieltä tulee jonkin verran sisään, koska tuollaisen tiivistäminen on likimain mahdotonta ihan jo senkin vuoksi että lämpölaajeneminen vaikuttaa eri tavalla laivan runkoon kuin irtonaiseen porttiin joten ne elää aina jonkin verran.
Tuollainen kuvailemasi pilssipumppu minulla on busterissani. Laivoissa homma toimii vähän eri tavalla. Ensinnäkin modernissa matkustaja-aluksessa (tai rahtilaivassakaan, jääluokituksista riippuen) ei ole ylipäätään "pilssiä" sillä laivat ovat rakennettu kaksoisrungolla. Ulkorungon sisällä on siis kokonainen toinen täysin vesitiivis runko joka on erotettu ulkorungosta laipioilla. Nämä laipiot taas ovat osioitu ja ne toimivat harmaa- ja mustavesitankkeina sekä ajotankkeina, jotka kulkevat myös nimellä ballasti. Siellä välipohjassa (joka on siis se mikä siinä minun busterissa tai muussa yksirunkoisessa aluksessa olisi "pilssi") *kuuluu* siis olla vettä. Ajotankkeihin pumpataan vettä merestä tai puhalletaan ulos, tai sitä voidaan pumpata tankista toiseen. Näillä laiva tasapainotetaan jotta se kulkisi suorassa vaikka lastaus ei olisi ihan optimaalinen, tai jos lasti on päässyt siirtymään.
Ei kai niissä ajotankeissa nyt mitään vettä ole vaan polttoainetta, jonka määrällä eri tankeissa laiva tasapainotetaan?
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa"
Kysymykseni ei liity suoraan topikin aiheeseen, mutta kysyisin tässä samalla, että eikö tuollainen jatkuva veden tuleminen "kaikista saumoista" rakenteisiin aiheuta homeongelman, siis sisäilmaongelman?
Kyse on työpaikasta, jossa ollaan usein pitkiä aikoja yötä päivää, ja voihan lyhytkin altistus olla joillekuille vakava asia.
Laivan vedelle alttiit osat ja pinnat on luonnollisesti käsitelty sellaisilla myrkkymaaleilla, ettei niissä home elä.
Laivojen sisärungot käsiteltiin vielä jonnekin 70-luvulle asti yleisesti krokidoliitilla, eli sinisellä asbestilla, joka on se kaikkein haitallisin ja terveydelle vaarallisin asbestityyppi. Ai miksi? No koska se oli niin kivan merellisen sinistä. (Ja tietysti ominaisuuksiltaan hyvä materiaali, poislukien tietysti terveyshaitat...)
Sitä ruiskutettiin telakalla laivan seiniin ilman mitään suojaimia, tai ehkä joku pölymaski naamalla josta oli lähinnä kosmeettinen hyöty.
koska koulutuksen aikana he oppivat, että panikoimalla tulee ruumiita enemmän kuin rauhallisesti ja ohjesääntöjen mukaan toimimalla. olen ajanut vaativia tavarakuormia ja sielläkin koulutuksen aikana käytimme aika paljon aikaa katsellen onnettomuustilanteita ja muiden tekemiä virheitä - ihan vain sen vuoksi, että oppisimme miten vaarallisista kuljetuksista on kyse ja miksi pitää osata toimia vaaratilanteessakin oikein ja panikoimatta. Panikoimiset ehtii tehdä sitten tilanteen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö laivoissa muuten mikään ala huutamaan jos siellä on vuoto ja vettä tulee sisään? Vai tarviiko sitä tosiaan tulla jo sitten tulvana? Onko tommoiset reijät ja vuodot tosiaan vaan miehistön silmämääräisten katsomisten varassa? Tietty tossa sen repeämisen jälkeen kaikki tapahtui jo tosi nopeasti mutta olihan se vuotanut jo hyvän aikaa ennen sitäkin.
Ehkä tosta onnettomuudesta ainakin merenkulkualalla opittiin paljon, on varmaan oppimateriaalina vieläkin esimerkkejä tästä tapauksesta.
Varsinaisia ”vuoto-ilmaisimia” ei ole, ne kun huutaisivat hoosiannaa ihan normioloissakin kaiken aikaa...
Ihmisillä tuntuu olevan sitkeä käsitys että laivojen rungon sisäpuoli pysyisi kuivana, näin ei todellakaan ole.
Vettä tulee sisään kaikista saumoista enemmän tai vähemmän, eikä se mitään haittaa, niin kauan kun sisään tulevan veden määrä ei ylitä pilssipumppujen kapasiteettia pumpata sitä ulos.Laivan pilssipumppujärjestelmä on toteutettu siten, että tehoa piisaa siirtää verrattain isonkin vuodon sattuessa riittävän paljon vettä ulos, ja laiva voi seilata määräsatamaansa.
Pilssipumput käynnistyy automaattisesti kun riittävä vedenkorkeus saavutetaan rungon POHJASSA.
Kantava ajatus siis on, että vuoto syntyy vesirajan alapuolella, ja laivan pohjalle alkaa kertyä vettä. Pilssipumpun rajakytkimenä toimii varsin yksinkertainen pinnankorkeus-anturi, johon kuuluu koho, varsi ja mikrokytkin.
Koko hökötys on kiinnitetty laivan runkoon, poislukien tietysti koho ja varsi.Normaalitilanteessa koho roikkuu vartensa varassa vapaana. Kun vedenpinta saavuttaa kohon, alkaa koho nousta, ja mitä enemmän koho nousee, sitä enemmän nousee myös siihen kiinnitetty varsi, joka sitten jossakin kohtaa on noussut jo niin ylös että sulkee mikrokytkimen koskettimet, jotka puolestaan antaa pumpuille käskyn käynnistyä.
No ei se laiva nyt mikään pastalävikkö ole. Kyllä se kantava ajatus laivanrakennuksessa on, että vesi pysyy yhdellä puolella runkoa ja kaikki muu laivaan liittyvä toisella puolen. Toki juuri ropax-tyyppisissä matkustajalautoissa missä on porttia ja ajosiltaa lähelä vesirajaa sitä vettä sieltä tulee jonkin verran sisään, koska tuollaisen tiivistäminen on likimain mahdotonta ihan jo senkin vuoksi että lämpölaajeneminen vaikuttaa eri tavalla laivan runkoon kuin irtonaiseen porttiin joten ne elää aina jonkin verran.
Tuollainen kuvailemasi pilssipumppu minulla on busterissani. Laivoissa homma toimii vähän eri tavalla. Ensinnäkin modernissa matkustaja-aluksessa (tai rahtilaivassakaan, jääluokituksista riippuen) ei ole ylipäätään "pilssiä" sillä laivat ovat rakennettu kaksoisrungolla. Ulkorungon sisällä on siis kokonainen toinen täysin vesitiivis runko joka on erotettu ulkorungosta laipioilla. Nämä laipiot taas ovat osioitu ja ne toimivat harmaa- ja mustavesitankkeina sekä ajotankkeina, jotka kulkevat myös nimellä ballasti. Siellä välipohjassa (joka on siis se mikä siinä minun busterissa tai muussa yksirunkoisessa aluksessa olisi "pilssi") *kuuluu* siis olla vettä. Ajotankkeihin pumpataan vettä merestä tai puhalletaan ulos, tai sitä voidaan pumpata tankista toiseen. Näillä laiva tasapainotetaan jotta se kulkisi suorassa vaikka lastaus ei olisi ihan optimaalinen, tai jos lasti on päässyt siirtymään.
Ei kai niissä ajotankeissa nyt mitään vettä ole vaan polttoainetta, jonka määrällä eri tankeissa laiva tasapainotetaan?
Vettä nimenomaan. Toki polttoainetankitkin ovat osioituja ja polttoainetta voidaan pumpata eri tankkeihin tarpeen mukaan, mutta ajotankeilla pitää pystyä kompensoimaan laivan suunnitellun hyötykuorman paino jotta esim. tyhjänä seilaava rahtilaiva ei kellu kuin korkki laineilla. Polttoainetta on myös ikävä pumpata mereen jos jostain syystä joudutaan kelluttamaan kaikki tankit... :-)
Tuo ohjelma on Hannes ja Renita Lintropin dokumentti Turvallisuuden harhakuva (Turvalisuse illusioon). Se on tullut useamman kerran TV:stä mutta viimeksi jo vuosia sitten.