Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Tuo suomalainen selviytyjä Petter Ehrnsten on kyllä ollut uskomaton MacGyver kauheassa tilanteessa. Tehnyt veden varassa itselleen räpylät aurinkokannen ajelehtivista matoista ja toiminut lopulta myös pelastuslautalla esimerkillisesti, pelasti varmaan järkevällä toiminnalla myös toisen pelastuslautassa olleen kylmettymiseltä.
Toki suurin kunnia heille, jotka auttoivat aktiivisesti muita jo laivassa pelastusliivien ym. kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka muuten maksoi kaikille noille onnettomuudesta selvinneille laivaan jääneen omaisuuden ja esim. autojen arvon mitkä meni pohjaan, menikö ne laivayhtiön piikkiin vai vakuutukseen vai korvasiko valtio ne?
Vierailija kirjoitti:
Kuka muuten maksoi kaikille noille onnettomuudesta selvinneille laivaan jääneen omaisuuden ja esim. autojen arvon mitkä meni pohjaan, menikö ne laivayhtiön piikkiin vai vakuutukseen vai korvasiko valtio ne?
Varustamolla oli hyvät vakuutukset Trygg-Hansassa. Sieltä maksettiin parhaillaan miljoonan markan korvauksia per uhri.
Todella surullista ja jotenki se virolaisen (?) miehen puhe on jäänyt kaikumaan mieleen. Ehkä kuuntelen tänää uudestaan, niin saa itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka muuten maksoi kaikille noille onnettomuudesta selvinneille laivaan jääneen omaisuuden ja esim. autojen arvon mitkä meni pohjaan, menikö ne laivayhtiön piikkiin vai vakuutukseen vai korvasiko valtio ne?
Varustamolla oli hyvät vakuutukset Trygg-Hansassa. Sieltä maksettiin parhaillaan miljoonan markan korvauksia per uhri.
Aika houkutteleva tilanne varmaan monen ollut vakuutuskonttorissa kertoa miten matkalle lähtiessä pakkasi laukun täyteen kylmää käteistä, kultainen rolexi tipahti ranteesta kannelle pelastusliiviä pukiessa ja vielä juuri tallinnasta haettu uusi mersukin makaa nyt meren pohjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On varmaan nauru raikunut siinä kokouksessa jossa insinööri on ensimmäisen kerran ehdottanut että sahataan laivan keula irti ja pannaan se saranoille.
Vierailija kirjoitti:
Aika monta kymmentä vuotta on tullut noita laivoja rakennettua ja kyllä ihan jokainen niistä täysin tiiviinä telakalta lähtee.
Aivan varmasti lähtee, sitä en epäile hetkeäkään.
Niin lähtee muuten kaikki uudet asuntovaunutkin tehtaalta...
...ja silti vanhat vaunut on enemmän tai vähemmän kosteudesta kärsineet.
Miksi?
No siksi kun ihminen ei ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt tiivistysainetta taikka menetelmää joka olisi ikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja aika monta venettä on itsellänikin ollut, ja kaikki nekin ovat ihan kuivina pysyneet.
.
Ja näissä veneissäsi on ollut keulavisiirit, ajorampit ja peräluukut, jotka olet avannut ja sulkenut vähintään kerran vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä ?
Olet ajanut niillä 15-20 solmun matkavauhtia, säässä kuin säässä, avomerellä ??
Ja vuosittaisia ajotunteja tullut jokaiselle se vähintään 3000h ???
Niin... alusten rakenteissa ja käyttötavoissa on ehkä ”pieniä” eroja.
Tosiaan jotkut läpiviennit ja isommat luukut voi vettä alkaa päästämään käytön myötä läpi, mutta nämä korjataan aina telakoidessa.
Pitää paikkansa. Telakalla käydään niin harvoin, että kun sinne mennään, kannattaa kaikki pienetkin asiat hoitaa samalla kuntoon, koska niistä ehtii kehittyä isoja ennen seuraavaa telakkareissua.
Ikääntyvät rakenteet ja tiivisteet ovat siitä
paskamaisia, että ne ei kumarra mitään kelloja eikä kalentereita...
Vaikka niille kuinka heristelee laivan huoltosuunnitelmaa, ja osoittaa sormella kalenterista seuraavan telakointi päivämäärän, eivät noteeraa sitä mitenkään.
Alkavat penteleet vuotaa, tyypillisesti jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa telakkakeikkaa, tekevät sen ihan kiusallaan...
(ja ei... pieni tihkuva vuoto tai useampikaan sellainen ei saa purseria painamaan paniikkinappulaa, ja siirtämään alusta ylimääräiselle telakka-retkelle, ne kun tuppaa olla kalliita reissuja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokkahitsarin tekemä sauma teräslevyihin on sekä tiiviimpi että kestävämpi kuin se ympäröivä levy joten sieltä ei todellakaan tule pisaraakaan vettä läpi.
Takuulla on.
Ja ammattilaisen tekemänä todellakin sellainen että uskaltaa antaa ”100% vesitiivis seuraavat 100 vuotta”-leiman hyvällä omallatunnolla.
Kestävyydessä ylivoimainen, tiiveydessä verraton!
...ja kohteissa mitkä pitää pystyä avaamaan ja sulkemaan monta kertaa viikossa, täysin luokaton, ja umpisurkea tiivistysmenetelmä...
(hiukan liian työläs sirkus hitsata ajoramppi ja keulavisiiri + muut luukut kiinni aina lähtöä ennen, ja polttoleikata auki heti saapumisen jälkeen)
Kyllä moni kauhuleffa on pahempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, tuplarunkoisissa aluksissa ei sinne välipohjan yläpuolelle ole oikeastaan edes mahdollista tulla vettä kuin poikkeustilanteessa kannen puolelta.
Vettä tulee kyllä kiuluun sisään ihan joka paikasta ja pinnoilta, jotka vaan veden kanssa kosketuksissa ovat...
Kovassa merenkäynnissä ja aallokossa vettä tulee sisään jokseenkin koko laivan korkeudelta, aina komentosillan tasalta asti.
Rakenteet toki on suunniteltu sellaisiksi, ettei ”umpipusseja” muodostu, vaan vedelle on tehty reitti kohti alempia rakenteita, aina laivan pohjaan asti —> pilssipumput hoitaa sitten nämä valumavedet laivasta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Aika houkutteleva tilanne varmaan monen ollut vakuutuskonttorissa kertoa miten matkalle lähtiessä pakkasi laukun täyteen kylmää käteistä, kultainen rolexi tipahti ranteesta kannelle pelastusliiviä pukiessa ja vielä juuri tallinnasta haettu uusi mersukin makaa nyt meren pohjassa.
Mahdollisesti.
Lähtökohdiltaan ”once in a lifetime”-kategorian mahdollisuus ottaa löysä raha pois kuleksimasta.
...on toki saattanut kokemuksena olla sen verran elämän arvot uuteen jiiriin asettava, että joku on saattanut olla pelkästä henkiin jäämisestään niin kiitollinen, ettei ole viitsinyt hevostella menettämäänsä materiaa.
Mene tiedä, ihminen on merkillinen otus...
Olihan tuolla Mariellan info-tiskilläkin käyty varsin sankoin joukoin reklamoimassa ja vaatimassa kompensaatiota aamiais-buffetista joka ei vastannut odotuksia! :D
(kattauksessa ei sinänsä ollut moitteen sijaa, mutta päivän tärkeimmän aterian nauttiminen kelluvien ruumiiden keskellä latisti ikävästi monen matkaajan muuten niin iloista tunnelmaa...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!
Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’
Pakkohan tossa on ollut yrittää olla rauhallinen, kuunnella tarkkaan, mitä muut kertoo ja yrittää mahdollisimman selvään välittää oma informaatio. Ei sieltä olisi muuten saatu ylös ketään, hengissäoleviakin oli kuitenkin vielä vedessä kuolleiden joukossa. Toiset ihmiset panikoituu, toiset rauhottuu ja toimii tiukan paikan tulle. Itse panikoidun yksityiselämässä helposti (mikä yllättää aina itseni!), mutta töissä, kun olen koulutettuna tiettyyn rooliin, toimin oikeastaan parhaiten yllättävissä ja paineistetuissa tilanteissa.
Onkohan sinne voinut oikeasti jäädä ilma taskuja?
Meneekö taju jos sukeltaa nopeasti 60 metriin? Ei kai? Eikös se nousu pidä tehdä hitaasti?
Oliko tuolloin lämpökameroita joilla sukaltajat olisi voineet tsekata seuraavana päivänä laivaa edes ulkopuolelta? Tuntuu että tosi vähän tehtiin jos ekat suekllukset sinne vasta 2-3kk kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tuolloin lämpökameroita joilla sukaltajat olisi voineet tsekata seuraavana päivänä laivaa edes ulkopuolelta?
Lämpökameroita oli tuohon aikaankin, mutta ne ei näe teräksen tai tavallisen ikkunalasin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tuolloin lämpökameroita joilla sukaltajat olisi voineet tsekata seuraavana päivänä laivaa edes ulkopuolelta? Tuntuu että tosi vähän tehtiin jos ekat suekllukset sinne vasta 2-3kk kuluttua.
Lämpökameroista on ymmärtääkseni hyvin vähän riemua vedenalaisia kohteita kuvattaessa.
Lämpökamera näkee varsin huonosti metallirakenteiden läpi kuivallakin maalla, ja tuossa oli muutama kymmenen metriä vettä ja useampikin submersio-kerros välissä...
...ja koska vesi on ilmaa huomattavasti parempi lämmönjohde, taisi laivaan sisään jääneen risteilykansan ruumiinlämpö olla jo seuraavana päivänä melko sama kuin ympäröivän meriveden... :-/
Ok.
Mitä epäilette, onko ilma taskuja jäänyt ja kauanko niissä on voinut olla hengissä?
Innostuin etsimään lisää videoita ja löytyi tällainen