Uskallatko sinä ajaa autoa
Monella kaverillani seisoo miehen auto pihassa, mutta he silti pummaavat kyytiä minulta, koska
a. heilllä ei ole korttia
b. he eivät uskalla ajaa autoa
c. mies ei anna naisen ajaa hänen autoaan.
Olen hämmästellyt tätä, koska luulin, että vain äitini sukupolven naiset ei osaa ajaa autoa
Kommentit (57)
En uskalla vuorikiipeillä enkä uskalla syvänmerensukeltaa, mutta kyllä mä sentään autoa olen aina uskaltanut ajaa :D. (Ja olen kuusikymppinen, eli varmaan sitä äitisi sukupolvea...)
Ajan päivittäin. Mulla on ollut kortti 18 vuotiaasta ja auto 20 vuotiaasta. Ikää 45+. (olenko äitisi kanssa samaa sukupolvea?)
En uskaltaisi. Ajattelen, etta jarruja on liian helppo kasitella ja etta kenella tahansa olisi kuitenkin paasy autooni, vaikka pitaisin tallissakin.
Suurin osa naista ei juurikaan osaa liikennesääntöjä ja silloin tietysti pelottaa lähteä liikenteeseen.
Pelkään ajaa autoa, sillä olen joutunut ajamaan niin vähän. Kuljen julkisilla töihin. Ajan kuitenkin tarvittaessa, koska käy ylpeyden päälle olla ajamatta, vaikka pelkäänkin.
Päivittäin ajan ihan omalla autollani. Miehen autoa en edes lainaa koskaan, mies kyllä lainaa joskus minun autoa. Myös 82-vuotias äitini ajaa päivittäin.
Päivittäin ajan autoa, kuljen työmatkat omalla autolla. Ajoin ajokortin vasta n. 25-vuotiaana eli sitten kun tiesin tarvitsevani ajokorttia ja kun oli mahdollisuus ajaa säännöllisesti (kortti jäi hankkimatta 18-vuotiaana kun olisin sen joutunut itse maksamaan, ja sen jälkeen odotin kunnollista tilannetta).
Myönnän, että esimerkiksi Helsingin keskustan liikenteeseen arveluttaisi lähteä, siellä on ole ajanut,, enkä pääkaupunkiseudulla muutenkaan. Mutta jos pitäisi ajaa, niin sitten pitäisi ajaa. Oulussa, Tampereella ja Turussa olen kyllä ajellut (Oulussa siis päivittäin).
Uskallan ajaa. Mulla on kaksi henkilöautoa, kaksi moottoripyörää ja mopo. Ajan vähintään yhdellä niistä joka päivä. Tähän vuodenaikaan tulee käytyä ensin autolla töissä ja sen jälkeen illalla käyn lyhyen motskarilenkin ja ehkä vielä sen päälle mopolla lähikaupassa ostoksilla.
Oma auto minulla on ollut 17 vuotta ja ajokortti 15 vuotta. Kaksipyöräisiä minulla on ollut 23 vuotta. Naimisissa olen ollut 7 vuotta sellaisen miehen kanssa, joka ei onneksi ole yrittänytkään latistaa intoani ajaa... Ja saan ihan vapaasti ajaa myös millä tahansa mieheni ajoneuvoista lupaa kysymättä (miehellä 2 autoa ja 1 moottoripyörä).
Joo, tiedän, ei olla mikään kauhean ekologinen pariskunta, mutta kun tilaa ja varaa on niin näin me eletään.
Joo, uskallan. Ajan päivittäin ja on oma auto, itseasiassa kaksikin. myös äitini ajaa lähes päivittäin, on 65-vuotias. Itse olen 40.
Jaa-a, mun äiti ajoi rallia. Ihme siis olisi jos en uskaltaisi, kun uskallan mp:ääkin ajaa.
Valitettavasti jostain syystä olen joutunut tyytymään apukuskin osaan tämän nykyisen kanssa, mutta saan kyllä ihan tarpeeksi ajaa muutenkin.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 13:50"]
En uskaltaisi. Ajattelen, etta jarruja on liian helppo kasitella ja etta kenella tahansa olisi kuitenkin paasy autooni, vaikka pitaisin tallissakin.
[/quote]
Tä?
No kaikki tuntemani naiset, joilla kortti on, todellakin uskaltavat ajaa autoa. Mulla on kortti mutta vain miehellä on auto, mutta sitä kohdellaan perheen yhteisenä (ja mä sillä ehkä enemmänkin ajelen). Aloittelijana ajaminen kyllä jännitti minua, eli siinä mielessä ymmärrän arkoja naisia, mutta ajamalla siitä pääsee (mulla kesti n. vuosi kohtuuaktiivista autoilua tulla varmaksi ja itsevarmaksi kuskiksi).
Numerolle 14: Olen yksi naiivi hottis Kuopion torilta. Olin siella ystavaa etsimassa.
Olen 36v, ajoin kortin kun olin 29v. En ole kotoisin hki mut ajoin täällä kortin ja ajan päivittäin työmatkat ja kauppoihin yms. En enää voisi olla ilman autoa, rahaa se kyllä syö, juuri tulin renkaiden vaihdosta (ostin uudet halvimmat) säilytyksen kanssa 360e :/ Keskustaan en mielelläni mene ihan vaan parkkipaikkojen puutteen ja maksujen takia...
Kun sain kortin 18v niin valitettavasti en heti alkanut ajaa. Kynnys kakkosvaiheeseen menemiseen oli tosi korkea, kun en ollut juurikaan ajanut ja lykkäsin sitä muutaman kerran. Sitten kun se oli pakko suorittaa, niin harjoittelun hetken ja kävin sen kakkosvaiheen. Sen jälkeen jouduinkin harrastukseen ajamaan useamman kerran viikossa ja nyt olen 28v ja ajaminen ei ole enää mikään ongelma. :) Nykyään uskallan ajaa jo ihan keskikaupungille asti, mitä ennen jännitin.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 13:46"]
Ajan päivittäin. Mulla on ollut kortti 18 vuotiaasta ja auto 20 vuotiaasta. Ikää 45+. (olenko äitisi kanssa samaa sukupolvea?)
[/quote]
Et ole, koska äitini on 79v :D
Hitusen olet nuorempi
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 13:46"]
En uskalla vuorikiipeillä enkä uskalla syvänmerensukeltaa, mutta kyllä mä sentään autoa olen aina uskaltanut ajaa :D. (Ja olen kuusikymppinen, eli varmaan sitä äitisi sukupolvea...)
[/quote]
Ei, et ole äitini sukupolvea, koska äitini on 79v ja minäkin jo "viiskymppinen"
Toki uskallan ajaa. Ajokortti helpotti elämää huomattavasti aikoinaan, kun ei tarvinnut enää ketään itselle kuskiksi. Harjoiteltua tuli paljon, koska asuimme tosi syrjässä. Mutta myönnän, että suurimpien kaupunkien keskustaan ajaessa pulssi kohoaa ja stressitaso nousee. Helsingin keskusta on näistä pahin. Olen 26v.
Pakko se on joka päivä uskaltaa... muuten jäisi lapset hakematta ennen kuin pkoti menee kiinni.