Lue keskustelun säännöt.
Onko dissosiaatiohäiriöisellä ihmisellä persoonallisuutta?
Käsittääkseni jotta ihmisellä voi olla persoonallisuus hänellä pitää olla jotain "OMAA". Siis omia ajatusmalleja, käsityksiä, mieltymyksiä, tavoitteita, haluja, toiveita, johtopäätöksiä, mielipiteitä,... persoonallisuus on vähän niinkuin kaikkien noiden "OMIEN" asioiden muodostama paketti.
Jotta voi olla jotain omaa niin ihmisellä täytyy olla jokin sellainen asia kuin "minä" tai "ITSE". Hänen tietoisuudessaan täytyy olla jokin sellainen kuin "ITSE". Kaipa tuota itseyttä kutsutaan identiteetiksi.
Jos ihmiselle tapahtuu todella paljon traumatisoivia asioita niin hänelle kertyy niin paljon kipua että hänen tietoisuutensa irtoaa itsestä. Liian kivun vuoksi ihminen ei pysty hahmottamaan itseään, hän ei enää pysy tietoisena itsestään, hänellä ei enää ole identiteettiä. Niin eihän sitten voi myöskään olla persoonallisuutta. Vai?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään psykiatrit tykkäävät pistää diagnooseiksi persoonallisuushäiriöitä. Psykiatrit kysyvät kysymyksiä, potilaat vastaavat jotain. Psykiatrit huomaavat että vastaukset muodostavat epäjohdonmukaisen kokonaisuuden ja siksi psykiatri ajattelee että vika on "potilaan ajatusmalleissa" ja että siksi potilaalla on vaikkapa persoonallisuushäiriö. Niin sitten potilas saattaa käydä vuosikausia juttelemassa terapeutin kanssa ja terapeutti yrittää korjailla potilaan ajatusmalleja ynnä muita persoonallisuuden kierouksia. Mutta jos potilaalla on dissosiaatiohäiriö niin eiväthän hänen vastauksensa ole hänen ajatuksiaan, ei hänellä ole ajatusmalleja. Hänen vastauksensa tulevat jostain ihan muualta kuin potilaasta itsestään. Kenties potilas vain vastaa esim mitä psykiatri painostaa häntä vastaamaan tai mitä tilanne jollain muulla tavalla vaatii vastaukseksi. Ilman identiteettiä ihmisen sisällä ei ole mitään vakaata, ihminen on itsensä sisällä täysin tuuliajolla ilman minkäänlaista ankkuria tai perustusta, joten siksi hänen vastauksetkin saattavat vaihdella miten sattuu. Turha sellaiselta ihmiseltä on kysellä yhtikäs mitään. Jos ihmisellä ei ole vakaata mielen perustaa niin ei hänellä myöskään voi olla mitään minkä varaan rakentaa ajatusmalleja. Ajatuksia hänellä kyllä saattaa olla - mutta ne ajatukset eivät perustu yhtikäs mihinkään, eivät ole yhteydessä yhtikäs mihinkään, eivät merkitse mitään.
Luin jostain että 15% ihmisistä arvioidaan olevan persoonallisuushäiriö. Mutta kenties 15% on dissosiaatiohäiriöisiä joilla ei ole persoonallisuutta ensinkään.
Psykologit usein sanovat että kaikki ihmiset muodostavat käsityksiä ulkomaailmasta, muista ihmisistä, tapahtumista, jne. Mutta jos minulla on dissosiaatiohäiriö niin minulla ei ole käsitystä minusta itsestäni. Ja jos minulla ei ole käsitystä itsestäni niin eihän minulla silloin voi myöskään olla mitään käsityksiä ulkomaailmasta. Kyllä ihmisellä täytyy olla käsitys itsestä ennen kuin hänelle voi muodostua mitään muuta.
ap
Täysin roskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No johan on kysymys.