Minkä ikäisenä sinulla loppui biletys?
Itsellä on näköjään nyt 26-vuotiaana tullut täysi stoppi. Enää ei tee yhtään mieli baareihin tai vetää hirveitä kännejä. Krapulat ovat nykyään aivan kamalia ja olo on lähes itsemurhan partaalla kaksi ekaa päivää ryyppäämisen jälkeen.
Juon kyllä alkoa, mutta hillitymmin. Nykyään mun perjantainautinto on muutama lasi viiniä, jotakin herkkuruokaa ja hyvä elokuva tai sarja.
Pariin kaveriin on tämän myötä selkeästi välit viilenneet, kun jaksavat jatkaa vielä alkoholin kanssa sekoilua. No, eipä se mua haittaa. Viihdyn paljon paremmin yksin kotona, kuin jossain riehumassa niin että seuraavana aamuna on kamala morkkis ja paha olo.
Kommentit (40)
34 vuotiaana lopetin alkoholin käytön kokonaan, siihen asti meni täysi-ikäistymisestä lähes joka viikonloppu baarissa.
Mulla oli 28 v . Silloin tuli stoppi. Kaverit oli lopettanut jo aiemminkin. Perustaneet perheet jne
Vähän reilu kolmekymppisenä, kun vakiinnuin ja perustettiin perhe. Sitä ennen pyörin kapakoissa TOSIPALJON🤔
Suunnilleen samassa iässä. Kaverit alkoivat pariutua ja lisääntyä, niin ei siinä moneen vuoteen oikein ollut seuraa viihteelle, yksin ei jaksanut lähteä ja huomasin itsekin kuinka paljon mukavampaa on jättää baarireissut väliin. Nyt 35-vuotiaana on tietysti ongelma, että kaverit isompien lasten vanhempina voivat vapaammin lähteä juhlimaan, ja illanvietto tuntuu oleva yhtä kostea kuin ennen lapsia.
No enpä nyt tiedä onko se yhtään sen parempi että jatkaa kotona lipittämistä baarielämän sijaan. Lopeta kokonaan niin sitten voit sanoa lakanneesi "bilettämästä". Ei ravintolassa tanssimisessa ym mitään pahaa ole mutta se alkoholinkäyttö aiheuttaa lukuisia haittoja.
En pahemmin bilettänyt ikinä, se vähäkin alkoi 19-vuotiaana ja loppui noin 20-vuotiaana.
Biletys pitäisi määritellä. Juhlia voi niin monella tapaa.
Ehkä sellainen villimpi ulkonakäynti loppui paririkymppisenä varsinaisesti, yliopistolla omia bileitä tietysti myöhemminkin, mutta omissa piireissä ja en niissä mitenkään irrotellut itse.
Lukiovuosina ja kirjoitusten jälkeen siinä oli vielä jännitystä, mutta sittemmin en saanut enää kipinää. Tuli niin paljon muuta. Mieskin löytyi työ- ja harrastuskuvioista ja kavereiden kanssa tavataan muissa ympäristöissä. Joskus kutsuvierasjutuissa tietysti, mutta ovat ihan eri juttu mielestäni.
Ulkomaisia vieraita viihdytettäessä on käväisty ”ulkona” joitain kertoja, mutta yleensä ei sellaista ”sekaan vaan” menoa ole ollut enää noiden alle parikymppisenä koettujen vuosien. Liikaa melua, häiriöitä, ei se kovin mukavaa seurustelua ole. Tanssiakin voi muuten.
Juhlia on kyllä järjestetty ja sellaisiin osallistuttu, hauskaa on ollut, mutta itse sijoittaisin biletyksen sinne jonnekin aikuistumisvuosiin.
Käyn yhä välillä bilettämässä, ehkä 3-4 kertaa vuodessa. Olen 32-vuotias. Ei näissä siis tarvitse päätä kiskoa täyteen, mutta keikalle tai jonnekin häiden jatkoille tai vastaavaa.
Varsinaiset baarissa juoksut taisin lopettaa noin 25-vuotiaana.
Mikä lasketaan biletykseksi? Ikää yli 40v mut voin silti tanssia ja bailata koko yön. Ja niin teenkin noin 1-2 kk välein. Alkoa en välttämättä tarvitse, mutta joskus sitäkin menee aamuun asti. Darrasta en kärsi ja ainoa ”haitta” on rahanmeno.
Vierailija kirjoitti:
Biletys pitäisi määritellä. Juhlia voi niin monella tapaa.
Ehkä sellainen villimpi ulkonakäynti loppui paririkymppisenä varsinaisesti, yliopistolla omia bileitä tietysti myöhemminkin, mutta omissa piireissä ja en niissä mitenkään irrotellut itse.
Lukiovuosina ja kirjoitusten jälkeen siinä oli vielä jännitystä, mutta sittemmin en saanut enää kipinää. Tuli niin paljon muuta. Mieskin löytyi työ- ja harrastuskuvioista ja kavereiden kanssa tavataan muissa ympäristöissä. Joskus kutsuvierasjutuissa tietysti, mutta ovat ihan eri juttu mielestäni.
Ulkomaisia vieraita viihdytettäessä on käväisty ”ulkona” joitain kertoja, mutta yleensä ei sellaista ”sekaan vaan” menoa ole ollut enää noiden alle parikymppisenä koettujen vuosien. Liikaa melua, häiriöitä, ei se kovin mukavaa seurustelua ole. Tanssiakin voi muuten.
Juhlia on kyllä järjestetty ja sellaisiin osallistuttu, hauskaa on ollut, mutta itse sijoittaisin biletyksen sinne jonnekin aikuistumisvuosiin.
Määrittelisin biletyksen juhlimiseksi, mihin kuuluu hyvin olennaisesti etkot ja jatkot, humalahakuinen juominen ja baareissa käyminen, pl. mökkibileet.
Ei ole loppunut vieläkään ja olen siis hoikka, vähän alkoa käyttävä 59-v.
Pitää elämän kivan huolettomana tässä pessimistimaassa
Biletys aina yhtä hauskaa silloin tällöin. Hyviä paikkoja ei enää löydy mistään
Ekat kirkkaat vasta 21vuotiaana. Sitten baarissa aloin käymään noin 23v hujakoilla jonkun hassun kerran ja viime kerrasta noin 5vuotta aikaa. Juomisesta itsessäänkin tulee yli 3vuotta aikaa, kun viimeksi otti. Eikä ole sitäkään kaivannut. M33v
n. 25-v loppui rafloissa ramppaaminen. Tilalle tuli illanistujaiset pariskunnittain mutta kylla niissakin viini virtasi monesti aamuun asti. Sit tuli stoppi 27-v., kun tulin raskaaksi. Uusi "biletyskausi" tuli n. 40-v. , jota kesti kolmisen vuotta. Pikkulapsikausi kaikilla ystavillakin takana ja seuraa riitti tanssimiseen ja ilonpitoon. Nyt oon viiskymppinen eika enaa biletys kiinnostaa. Tosin edelleen on kivaa ottaa skumppaa mukavassa seurassa ;)
Mun biletyskausi (jos sitä voi edes sellaiseksi sanoa) oli 19-vuotiaana ja kesti puolisen vuotta. Totesin hyvin äkkiä ettei ole minun juttuni.
En jaksanut rampata baareissa kuin 3-4 vuotta täysi-ikäistyttyäni. Eli loppui jo vähän yli parikymppisenä. Satunnaisesti olen käynyt, mutta juon vain pari olutta. Nyt olen 29v ja käyn kesäisin muutaman kerran terassilla kavereiden kanssa, sekin on hyvin maltillista juhlimista.
Niin ei ole vielä tapahtunut, tosin baareja en harrasta. Olen 52-vuotias.
edelleen jatkuu kuukausittain , ja yritän tehdä 3-4 parin-kolmen viikon ulkomaanmatkaa vuodessa ja silloin biletystä joka ikinen ilta.
olen nyt 44. ei haittaa,ja rahat riittää ihan hyvin juhlimiseen, myös pattayan reissuihin.
Noin samassa iässä minullakin.