exät, nyxät, lapset, juhlat...?

Mä antaisin sinuna asian olla. Te ette ole perhe, kun ette sellaista halua, joten musta olisi vähän hassua, että sun pitäisi olla mukana miehen ja hänen lastensa ja heidän äitinsä tapaamisissa. Etenkin jos niihin liittyy ihmisiä, joita et tunne kuten tuttavaperhe. Jos kuvio toimii hyvin niin ei sun tarvi alkaa pakkaa sekoittaa.

Olet ilmeisesti jotenkin mustasukkainen... ehkä kannattaisi käsitellä asia.

Hei ap, meinaatko että reissutyön vuoksi erillään asuvan uusperheen vanhemmat eivät ole uusperhe? :D Mietipäs nyt vähän... Deittailu ja perhe-elämä ovat kaksi eri asiaa. Sun pitää valita kumpaa sinä tahdot. Ilmeisesti tahdot perhe-elämää ja miehesi on vallan tyytyväinen deittailuun, koska saa perhe-elämän sieltä exän kautta.

Miksipä ap et juttele tästä asiasta miehen kanssa???

[/quote]

Ai onko sun mielestä yhteen muuttaminen sama asia kuin uusperhe? :D Jos ette halua elää uusperheen arkea, eli sitä arkea missä on mukana sinun, minun, meidän, teidän, näiden ja noiden lapsia ja sukulaisia, niin sitten te ette voi lähteä pariskuntana erilaisiin perhe- ja sukukekkereihin ja muihin kuvioihin mukaan. Uusperheessä on kyse siitä, että sitoudutaan yhdessä tähän yhteiseen perheeseen ja tähän elämäntilanteeseen.

Jos sinulla ja sillä miehellä on jonkinlainen deitti- ja panosuhde, johon lapset/muut perheet/muu suku ei kuulu, ettekä halua olla miettiä uusperhekuvioita, niin asia sillä selvä. Jos haluatte olla pariskuntana mukana lapsia/perheitä/sukulaisia koskevissa asioissa ja tapahtumissa, päätöksenteossa, juhlissa ja muissa, niin kyllä teillä valitettavasti on uusperheen ongelmia käsiteltävinä.

Se, että te ette halua muuttaa yhteen, on aivan eri asia kuin uusperheen arki.

[/quote]

Minulla ja miehellä on parisuhde. Molemmilla on omat elämät ja omat lapset. Silloin tällöin tapaamme lasten kanssa. Nyt ei puhuttu mistään sukukokouksista, vaan ystäväporukoiden illanvietoista, joissa lapset mukana. Mun näkökulmasta tällaiset illanvietot ovat eri asia kuin "uusperheen arki".

Mut ookei, mä en viitsi lähteä tähän mukaan jankkamaan, kun näkemykset ovat niin erilaiset. Kun kaksi aikuista, joilla on omat elämät, aloittavat parisuhteen, ei kaikki mene ihan oppikirjojen mukaisesti. :)

ap

Teidän ehkä pitäisi miettiä uudelleen teidän suhteen laatua, onko se tosiaan vain seurustelua, johon ei lapset kuulu. Vai mitä oikein tahtoisit, oletko hanitsekään oikein selvillä siitä? Ja jos olet, niin onko mies? Kun sanot, että tahdot vain deittailla, mutta sinua kisuaa, että mies vieläkin viettää juhlapyhät lapsiensa ja exänsä kanssa ilman sinua, niin mitä oikein tarkoitat tällä?

Tahtoisitko esim, että mies viettäisi ainakin jotkut juhlapyhät sinun ja sinun lapsesi kanssa eikä exän ja omien lastensa kanssa? Vai tahtoisitko, että mies ja  hänen lapsensa viettäisivät jotkut juhlapyhät sinun ja lapsesi kanssa? Vai että joskus ottaisitte molemmat vapaata lapsista ja viettäisitte jotain juhlia yhdessä? Vai tahtoisitko, että sinut ja lapsesi kutsuttaisiin miehesi ja exän tuttavien luokse juhlia viettämään?

Kannattaa ensin miettiä, mitä tahdot, ja sen jälkeen jutella asiasta miehen kanssa, jotta hänkin tietää mitä sinä tahdot, ja voi miettiä mitä hän tahtoo. Vuoden seurustelun jälkeen olisi jo luonnollista siirtyä deittailussa hieman eteenpäin, ja vaikka yhteen ei ehkä kannata muuttaa (jos ei tahdo uusperhe-elämää), niin jonkinlaista kanssakäymistä myös toistenne lasten kanssa pitäisi ehkä lisätä, jos ette aio ikuisesti jäädä deittailu-asteella.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 13:27"]

Miksipä ap et juttele tästä asiasta miehen kanssa???

[/quote]

Kyllähän minä jossain vaiheessa juttelenkin, mutta joskus on hyvä miettiä asioita ennen kuin avaa suunsa. ;)

Hmm kuulostaa pahasti siltä, etteivät varsinaisesti edes ole eronneet, eivät ainakaan ulospäin halua sitä näyttää. Minusta olisi vaivaannuttavaa viettää juhlia jonkun ex-parin kanssa jotka lapsilleenkin esittävät vielä yhdessä oloa. Sitähän tuollainen "yhdessä juhliminen" on. Ja käytännössä voi olla todella hämmentävää lapsille, kun isi ja äiti ovat eronneet, mutta ovat kuitenkin aina yhdessä joka paikassa.

Sinuna ottaisin asian puheeksi miehesi kanssa.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 13:30"]

Minulla ja miehellä on parisuhde. Molemmilla on omat elämät ja omat lapset. Silloin tällöin tapaamme lasten kanssa. Nyt ei puhuttu mistään sukukokouksista, vaan ystäväporukoiden illanvietoista, joissa lapset mukana. Mun näkökulmasta tällaiset illanvietot ovat eri asia kuin "uusperheen arki".

Mut ookei, mä en viitsi lähteä tähän mukaan jankkamaan, kun näkemykset ovat niin erilaiset. Kun kaksi aikuista, joilla on omat elämät, aloittavat parisuhteen, ei kaikki mene ihan oppikirjojen mukaisesti. :)

ap

[/quote]

Siis onko se sinun miehesi exä sinunkin kaverisi? Jos on, niin sitten ymmärrän ja kysyisin suoraan siltä kaveriltani. Jos ei, niin en minä väkisin tunkisi seurustelukumppanini exän pöytään. Ja meilläkin on uusperhe ja elämme sen mukaisesti, eli käymme sukulaispippalot ja muut perheinä. Silloin kun vielä seurustelimme, emme todellakaan ängenneet minnekään mukaan. Jossain kohti teimme kuitenkin päätöksen siitä, että olemme nyt perhe ja elämme sen mukaisesti. Teillä on ehkä vielä nämä keskustelut käymättä?

Tiedän, että näitä asioita pitää miettiä. Siksi täällä kirjoittelenkin. :)

Ehkä en tarpeeksi selvästi sanonut, että nämä "tuttavaperheet" ovat miehen ystäviä. Hän viettää siis näitä juhlia paitsi exänsä, myös ystäviensä seurassa. Enkö minä "saa" koskaan tavata näitä ystäviä, koska ex nyt sattuu kuulumaan samaan porukkaan?

Joku kyseli mitä itse haluan. Haluan sitä, että myös minut ja lapseni kutsuttaisiin mukaan ystäväporukan illanviettoon. (kuten aiemmin sanoin, ymmärrän, että mies viettää esim. jouluaaton perheensä kanssa, siihen en ole änkemässä mukaan, mutta tälläiset rennot illanistujaiset ovat mielestäni eri juttu)

ap

En tunkisi poytaankaan

X:

Oletko siis varma, että mies on oikeasti eronnut exästään? Jotenkin kuulostaa oudolta kuviolta jos "yhdessä" menevät illan viettoihin ja sinua ei koskaan kutsuta mukaan. Vai onko tämä exä sitten jotenkin omistushaluinen, mustasukkainen tms? Minä ainakin ajattelen, että jos olen jonkun kanssa parisuhteessa niin minä olen se, jonka kanssa se mies lähtee ystäväporukan illanviettoihin. Eri asia on onko exä vielä samaa ystäväporukkaa ja tuleeko samoihin illanviettoihin, sen ei pitäisi mielestäni vaikuttaa siihen onko nyxä kutsuttu vai ei.. Tuli nyt vähän sekavasti kirjoitettua, mutta ehkä ymmärrät mitä yritän sanoa. Kinkkinen tilanne.

Pitäiskö sun aloittaa siitä, että kysyisit onko sillä miehellä joku kiva kaveripariskunta, joiden kanssa voisitte käydä yhdessä jossain. On se nimittäin Ihan Helvetin Hankalaa, jos omalla miehellä ja hänen exällään on yhteinen ystäväpiiri. Se, että sinne piiriin tulee mukaan uusi deitti/puolisi, voi pahimmillaan jakaa ystäväpiirin kahtia ja aiheuttaa tuhoa.

Kirjoituksistasi sain myös sen käsityksen, ettet tunne miehesi exää(kään) kovin hyvin, joten ennen tämän entisen pariskunnan yhteiseen tuttavapiiriin mukaan tulemista voisi olla Todella Järkevää tutustua miehesi exään ja yhdessä miettiä, että onko ok jos tulet mukaan.

Nuo ovat vaikeita asioita ja jos haluat vain deittailla miehesi kanssa, vältyt noiden miettimiseltä. Jos haluat jotain muuta ja isommaksi osaksi miehesi elämää, joudut sen tosiasian eteen että lapset ja ex-puolisot tuottavat erilaisia huonoja/hyviä/yllättäviä/kamalia/jännittäviä/hämmentäviä tilanteita. Niitä kutsutaan perhe-elämäksi.

Hei ap!

Kuulotaa vähän siltä, että seurustelukumppanisi ei  itse ole myöskään henkisesti päässyt eroon exästään ja entisestä elämästään vaan haluaa ns. kaiken ilon sinusta ja myös ex elämästään. Lasten vuoksi ei kaikkia juhlapyhiä tarvitse viettää ex puolisonkin kanssa ja nuo joulupäivän vierailut voisi esim minun mielestä jäädä pois. Jouluaaton nyt voi vielä lapsien hyvällä perustella, mutta ei vappua, joulupäivää, että miksi ne pitää exän kanssa viettää, jos kerran on nykyinenkin parisuhde? Itse en tuohon suostuisi. Keskustelun paikka teillä siis. Lapsen hyvää on sekin, että lapset voivat välillä olla ihan keskenään viettämässä juhlapyhiä jommalla kummalla vanhemmalla ja että vanhempien välillä yhteys toimii ilman yhteisiä vappuja, joulupäiviä yms. Niin ja että vanhemmat viettävät, kerran eronneet ovat juhlapyhiä ja aikaa nykyisen kumppaninsa kanssa. Tuo järjestely mikä miesystävälläsi on voi toimia silloin jos uusia ihmissuhteita eli kumppaneita ei olisi kummallakaan osapuolella.

26 ja 27,

ovat kyllä "ihan oikeasti" eronneet, kolmisen vuotta sitten. Haluavat vain antaa lapsilleen sen mallin, että vanhemmat voivat olla tekemisissä ja lapset ovat tärkeimpiä, erosta huolimatta.

Tunnen exän jotenkuten, emme kuitenkaan ole tekemisissä. Heillä tosiaan on yhteiset ystävät, miehellä ei oikeastaan muita ystäviä tässä kaupungissa olekaan.

Näitä "huonoja/hyviä/yllättäviä/kamalia/jännittäviä/hämmentäviä tilanteita" on tosiaan odotettavissa, ja niihin olen varautunut. Onhan niitä jo ollutkin, ei näiden kahden elämän yhteensovittaminen ole kovinkaan helppoa. Sitten kun on vielä ex ja exän menot mukana tässä kuviossa, on monta kertaa itse pitänyt miettiä mitä haluaa ja mihin on valmis.

En ole exästä mustasukkainen (jos olisin, ei suhde olisi voinut jatkuakaan) eikä hän minusta.

Minulla vielä on lapseni koko ajan, ja pidän ihan luonnollisena, että tapaamme myös lastemme kanssa. (Emme kuitenkaan yövy toistemme luona.) Ja jos mies lapsineen tapaa ystäviään (joilla myös lapsia), niin olisi "kätevää" jos voisin olla mukana. Aikuiset juttelevat omiaan ja lapsilla toisistaan seuraa.

Mutta toi yhteinen ystäväpiiri tekee asian astetta hankalammaksi. Ehkä mies vaan ei ole vielä valmis ottamaan "seuraavaa askelta."

ap

Mulla oli aikoinaan vähän tuollainen samanlainen tilanne exän kanssa. Hän meinasi kanssa, että osoittaa lapsille, että vanhemmat voivat olla tekemisissä ja väleissä myös erosta huolimatta.

Ok, ymmärrettävää.

Tein kuitenkin myös selväksi, että tuo kuvio ei toimi ihan tuosta vaan ikuisesti. Eli ensimmäinen yhteinen joulumme meni siten, että mies oli exänsä ja lastensa luona joulun, seuraavina jouluina kävi olemassa muutaman tunnin ja loppujen lopuksi ihan kaikkien (myös siis tämän exän, jonka myös opin tuntemaan) sopimuksella systeemi muuttui siten, että lapsille tuli kaksi joulua, äidin luona äidin suvun kanssa ja meillä miehen suvun kanssa. Lapset sopeutuivat hyvin ja olivat lähinnä tyytyväisiä, kun saivat kahtena päivänä lahjoja ja herkkuja.

Samoin toimittiin muidenkin pyhien kanssa eli ensimmäisen vuoden aikana menivät vahvasti sen ns. vanhan mallin mukaan ja pikku hiljaa vuosi vuodelta alettiin tekemään omia perinteitä ja omia suunnitelmia. Viiden vuoden seurustelun jälkeen muutimme miehen kanssa yhteen ja siinä kohtaa oli kaikkien "asema" jo selvinnyt ja homma toimi hienosti.

Totta kai vanhemmat voivat, saavat ja suorastaan pitääkin osoittaa, että tulevat juttuun myös eron jälkeen. Toisaalta me ainakin halusimme myös osoittaa, että voidaan tulla myös kaikki juttuun, siksi välillä sitten tapasimme siten, että paikalla oli myös meidän ja lapsien lisäksi exä (jos hänellä olisi ollut uusi kumppani, myös hän olisi ollut mukana).

Ei homma kuitenkaan pidemmän päälle toimi siten, että on uusi kuvio, uusi perheyksikkö, mutta kuitenkin eletään vaan siinä vanhassa ydinperheessä. On suorastaan pakko kehittää systeemi, jossa myös lapset tajuavat, että ydinperhettä ei enää ole, mutta heillä on siitä huolimatta perhe ja tavallaan itse asiassa kaksi perhettä, johon kuuluu myös se isän/äidin uusi kumppani ja tämän mahdolliset lapset/yhteiset lapset.

Jos antaisit sen miehen itse päättää, mitä haluaa.

On hassua, että oletetaan naisen tehtävän olevan päättää miehen asioista ja lisäksi iso joukko palstamammoja siinä hästäämässä päällä.

Miehellä on varmaan omat syyt, miksi ei halua sinua mukaansa ystävien luo. Ja et sinä oikein voi mennä määräilemään palstamammojen kanssa sitäkään, että olis kyllä aika loppua tuollaiset tavat viettää joulua. 

Varsinkin, jos olette vasta deittiasteella.