Suhde joka ei etene mihinkään
Täytän tänä vuonna 30 vuotta, mies kaksi vuotta vanhempi. Olemme seurustelleet 8 vuotta. Asumme kahdestaan miehen omistamassa asunnossa ja käymme molemmat töissä, tapaamme ystäviä ja vietämme mukavaa kaupunkielämää ravintoloineen ja rientoineen.
Nyt olen hiljattain herännyt siihen, että melkein kaikilla ystävilläni on lapsia, he ovat naimisissa ja remontoivat yhteisiä kotejaan. Olen ajatellut aina että minusta tulee suht nuori äiti mutta nyt en enää tiedä missä tässä mennään. Ehkä mieheni ei sittenkään koskaan halua lapsia koska ei tee aloitetta suuntaan eikä toiseen.
Viimeisin keskustelumme perheen perustamisesta on kahden vuoden takaa, jolloin mies sanoi että haluaa kyllä lapsia ”sitten joskus” mutta ”ei vielä”. Koko homma on vain vähin äänin lakaistu maton alle eikä mies osoita mitään vakiintumisen merkkejä edelleenkään.
Hän ei ole vieläkään kosinut vaikka olemme jo näin pitkään olleet yhdessä ja suhteessa on kaikki hyvin.
Vieläkö tässä odottelisi vai mitä ihmettä teen?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Tämä.
Naisten on päästävä naimisiin koska eivät muuten pärjää taloudellisesti kuten miehet.
Nyt sinun pitää toimia nopeasti jos haluat lapsia. Keskustelun paikka. Muuta pois jos mies ei halua lasta. Sinulle voi käydä niin että olet vielä 10 vuoden kuluttua lapseton. Miehellä on tottakai lapsia ja perhe jonkun toisen, nuoremman kanssa. Niin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Nyt sinun pitää toimia nopeasti jos haluat lapsia. Keskustelun paikka. Muuta pois jos mies ei halua lasta. Sinulle voi käydä niin että olet vielä 10 vuoden kuluttua lapseton. Miehellä on tottakai lapsia ja perhe jonkun toisen, nuoremman kanssa. Niin se menee.
Tämä!
Miksi on kiire "edetä" suhteessa? Etenemisen viimeinen askel on ero, joten miksi kiirehtiä sitä kohti?
Jos viimeksi on keskusteltu perhe- ja lapsiasiasta pari vuotta sitten, niin olisi aika ottaa asia keskusteltuun uudestaan. Älä ap odota miehen aloitetta, vaan ota asia puheeksi itse. Naisella asia on ihan eri tavalla kiireellinen kuin miehillä, koska hedelmällinen aika on nin rajallinen. Harva mies huomaa tätä asiaa miettiä oma-aloitteisesti vaan mielellään eläisivät kuten ennenkin nelikymppiseksi asti ja sitten vasta alkaisivat miettimään perheellistymismahdollisuutta. Mutta jos nainen nostaa asian pöydälle niin jotain kantaahan siihen on otettava.
Nyt on jo myöhäistä, jos halua olla "suht nuori äiti". Biologisesti paras ikä lapsen saantiin on 22 vuotta, sen jälkeen alkavat riskit sekä äidille että vauvalle pikku hiljaa kasvaa. Jossain vaiheessa hedelmällisyyskäyrä taittuu jyrkästi, yli 35-vuotias ensisynnyttäjä on jo pelkästään ikänsä vuoksi riskiraskaus.
Jos oikeasti haluat lapsia niin ultimatum pöytään miehelle nyt. Mikäli seurauksena menee lusikat jakoon, on parempi tehdä se nyt, kun vielä on hedelmällisiä vuosia aikaa löytää se mies, joka haluaa isäksi.
Mä taas en ymmärrä miksi ihmisillä on tarve edetä johonkin? Mitä jos on vaan tyytyväinen elämään just siten kun elää? Kyllä mä tiedän pariskuntia jotka ollut 15v yhdessä eikä ole kihloissa. Ei kaikilla ole mitään tarvetta todistella muille omaa suhdettaan. Toiset tekee lapsia ja menee naimisiin kuukauden suhteen jälkeen ja toiset ei ikinä. Ei ole oikeita eikä vääriä vaihtoehtoja ja lopeta heti ensimmäisenä se oman elämän vertaaminen muiden elämään. Elä omaa elämääsi äläkä muiden elämää.
Tämä on nykyään paljon vaikeampaa kuin ennen, koska ei ole yhtä hyväksyttyä polkua suhteessa ja elämässä eli seurustelu -> naimisiin -> yhteenmuutto -> lapset. Monelle varsinkin tuo avioliitto on nykyään sellainen joka ei kiiinnosta ollenkaan, ei välttämättä sittenkään vaikka haluaisi lapsia. Siksi kosimisen odottelu voi olla vähän turhaa: toinen ei välttämättä edes tajua että toinen haluaisi tulla kosituksi, koska hänelle itselleen koko avioliitto ei ole mitenkään tärkeä juttu - voitaisiin elää vaikka loppuikä avoliitossa.
Mutta tämähän vaatii vaan sitä keskustelua rohkeasti, että selviää mitä molemmat osapuolet elämältä ja suhteelta haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Lapseton ihminen voi testamentata omaisuutensa ihan kenelle haluaa, vaikka sille avopuolisolleen. Eipä joudu avoleski lähtemään kodistaan yhtään minnekään.
Mitä sitä turhaan sitoutumaan vapaassa maailmassa. Avoliittohan on se paras mahdollinen tyyli suhteelle. Eikai kukaan mene kihloihin ja naimisiin vuonna 2020 vain siksi koska "kuuluu tehdä niin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Lapseton ihminen voi testamentata omaisuutensa ihan kenelle haluaa, vaikka sille avopuolisolleen. Eipä joudu avoleski lähtemään kodistaan yhtään minnekään.
Enpä tunne yhtään avoparia joka olisi tehnyt testamentin toistensa hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en ymmärrä miksi ihmisillä on tarve edetä johonkin? Mitä jos on vaan tyytyväinen elämään just siten kun elää? Kyllä mä tiedän pariskuntia jotka ollut 15v yhdessä eikä ole kihloissa. Ei kaikilla ole mitään tarvetta todistella muille omaa suhdettaan. Toiset tekee lapsia ja menee naimisiin kuukauden suhteen jälkeen ja toiset ei ikinä. Ei ole oikeita eikä vääriä vaihtoehtoja ja lopeta heti ensimmäisenä se oman elämän vertaaminen muiden elämään. Elä omaa elämääsi äläkä muiden elämää.
Juurihan ap sanoi ettei ole tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitä turhaan sitoutumaan vapaassa maailmassa. Avoliittohan on se paras mahdollinen tyyli suhteelle. Eikai kukaan mene kihloihin ja naimisiin vuonna 2020 vain siksi koska "kuuluu tehdä niin".
Toki siis myös kihlat ja avioliitto on ihan yhtä oikeita tyylejä nekin, ei sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Lapseton ihminen voi testamentata omaisuutensa ihan kenelle haluaa, vaikka sille avopuolisolleen. Eipä joudu avoleski lähtemään kodistaan yhtään minnekään.
Enpä tunne yhtään avoparia joka olisi tehnyt testamentin toistensa hyväksi.
No jos tuo lesken asumisoikeus on ainoa syy mennä naimisiin, niin miksi ei tekisi? Ei tarvitse mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nykyään paljon vaikeampaa kuin ennen, koska ei ole yhtä hyväksyttyä polkua suhteessa ja elämässä eli seurustelu -> naimisiin -> yhteenmuutto -> lapset. Monelle varsinkin tuo avioliitto on nykyään sellainen joka ei kiiinnosta ollenkaan, ei välttämättä sittenkään vaikka haluaisi lapsia. Siksi kosimisen odottelu voi olla vähän turhaa: toinen ei välttämättä edes tajua että toinen haluaisi tulla kosituksi, koska hänelle itselleen koko avioliitto ei ole mitenkään tärkeä juttu - voitaisiin elää vaikka loppuikä avoliitossa.
Mutta tämähän vaatii vaan sitä keskustelua rohkeasti, että selviää mitä molemmat osapuolet elämältä ja suhteelta haluaa.
Juuri näin, itseäni esim ei kiinnosta abioliitto yhtään. Mutta lapsiasioiden takia Apn pitää kyllä nostaa kissa pöydälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Lapseton ihminen voi testamentata omaisuutensa ihan kenelle haluaa, vaikka sille avopuolisolleen. Eipä joudu avoleski lähtemään kodistaan yhtään minnekään.
Enpä tunne yhtään avoparia joka olisi tehnyt testamentin toistensa hyväksi.
No jos tuo lesken asumisoikeus on ainoa syy mennä naimisiin, niin miksi ei tekisi? Ei tarvitse mennä naimisiin.
Asumisongelman voi ratkaista myös niin, että myös toinen puolisoista ostaa asunnon. Laittaa sen vaikka vuokralle, jos asutaan toisen omistamassa asunnossa. Jos sitten toinen kuolee, toisella on kuitenkin omistamansa asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suhteen pitäisi edetä mihinkään?
Kuka haluaa vaan roikkua löysässä hirressä ilman mitään tulevaisuuden turvaa? Ap:n mies kuulostaa siltä että haluaa vain elää nuoruuttaan huolettomana lopun elämänsä. Kyllä minä tuon ikäisenä haluaisin sen varmistuksen, että mies on valmis sitoutumaan minuun oikeasti. Toki meitä on moneen junaan ja se on ihan ok.
Avioliitto ei tuo muuta tulevaisuuden turvaa kuin leskeneläkkeen, jos toinen aviopuolisoista kuolee. Ja tämäkin on asia, jota todennäköisesti tullaan jossain vaiheessa muuttamaan siten, että leskeneläke poistetaan. Vai ajattelitko, että lapset ovat tulevaisuuden turva?
Ehdottomasti suurin turva avioliitossa on lesken asumisoikeus yhteisessä asunnossa. Ja erityisen tärkeä se on ap:n tapauksessa kun asunto on miehen omistuksessa. Nyt jos mies kuolee, puoliso joutuu lähtemään asunnosta jota hän on pitänyt kotinaan vuosien ajan.
Lapseton ihminen voi testamentata omaisuutensa ihan kenelle haluaa, vaikka sille avopuolisolleen. Eipä joudu avoleski lähtemään kodistaan yhtään minnekään.
Enpä tunne yhtään avoparia joka olisi tehnyt testamentin toistensa hyväksi.
Hep. No nyt tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Nyt sinun pitää toimia nopeasti jos haluat lapsia. Keskustelun paikka. Muuta pois jos mies ei halua lasta. Sinulle voi käydä niin että olet vielä 10 vuoden kuluttua lapseton. Miehellä on tottakai lapsia ja perhe jonkun toisen, nuoremman kanssa. Niin se menee.
mistä ne vanhemmat miehet löytävätkin aina nuoren misukan viereensä. Taitaa hopeaketut olla oikeassa.
Mies voi olla huolestunut ympäristön ja ilmaston tilasta, eikä halua uusia ihmisiä palloa kuormittamaan. Ekoteko on jättää lapset tekemättä.
Mitä ihmettä? Sinäkö jäisit vaan miesystäväsi nurkkiin luuhaamaan jos hän ilmoittaisi että suhde on ohi?