Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos varattuna tutustuisit ihmiseen, jonka kanssa synkkaa heti
02.07.2020 |
Mitä tekisit? Vai päättäisitkö tietoisesti, että antaa olla?
Olen ollut vuosia naimisissa. Meillä on monella tavalla kiva suhde. Emme olleet toistemme ihannepartnerit. Välillä on koskaan ollut hyvin vähän kipinää. Emme ole koskaan flirttailleet, edes suhteen alussa. Meillä on mukava suhde, mutta ei intohimoinen. Ei ole mahdollista muistella aikaa, jolloin toista olisi halunnut koskettaa ja olisi ikävöinyt niin, että vatsanpohjasta ottaa. Sellaista ei ole koskaan ollut. Mies ei ole koskaan arvannut puolesta sanasta mitä tarkoitan, vaan aina väärin. Hän arvaa ilmeeni ihan toisenlaiseksi kuin mitä tarkoitan. Jos olen surullinen, hän ajattelee että olen vihainen. Jos pelkään, hän luulee että vihaan häntä.
Arkinen yhteistyö pelaa kaikesta huolimatta, mies ei ole tyhmä. Pystymme sopimaan asioista.
Tapasin yli kaksi vuotta sitten aivan viattomissa merkeissä sinkkumiehen. Tutustuimme pikkuhiljaa. Meni pitkään ennen kuin puhuimme muuta kuin pakolliset. Jossain vaiheessa huomasin, että meillä synkkaa. Siitä meni vielä vielä pitkään, että huomasin ihastuneeni romanttisessa mielessä.
Olen nyt yrittänyt unohtaa tuon tyypin. Välillämme on ollut paljon hetkiä, että olen ajatellut, että äh olen kuvitellut kaiken. Halusin vain huomiota ja kuvittelin omassa päässä kaikenlaista. Sitten törmäämme sattumalta, menee pari sekuntia ja uppoan ihan täysin keskusteluun ja silmiin. Piinallista. Mitään viestittelyä meillä ei ole eikä somekaveruutta...
Kommentit (21)
Niin ap:n ongelma ei ole että "mitä teen kun tapasin kivan miehen" vaan se että tän hetkinen suhde ei oo hyvä. Eroa, ole vapaa ja etsi sopivampi kumppani.
Ja olen tavannut varattuna sellaisia tyyppejä, joiden kanssa on heti kipinä. Lähden tilanteesta, en pidä yhteyttä yms. Ihan tietoisesti. Ja kun ei anna tilanteen viedä mihinkään niin ne tyypit kyllä unohtuu ihan päivässä, en mä jää haaveilemaan. Tai toki jos on huono suhde niin sit ehkä yksi oire siitä olisi että muiden kanssa syttyy kipinä..
Ne asiat elämässä kukoistaa, joille sä annat tilaa. Vaikka sitte sivusuhde. Valintoja, valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vaihdoin ja sain tilalle huonomman ja nyt olen yksin. En suosittele.
Tapasin kerran henkilön jonka kanssa synkkasi heti. Oma avioliitto oli aloittanut kuolinkorinansa tuolloin ja ajattelin kiinnostumiseni olevan oire tästä, ei mitään todellista. Tuo henkilö alkoi seurustelemaan jossain kohtaa ja se tuntui kamalalta.
Vuosi meni, oma avioliitto kuopattiin, enkä nähnyt ihastustani kuin satunnaisesti. Tajusin kuitenkin, että ihastuminen oli iso syy eroon päättymisestä. Onnellisessa suhteessa en olisi vilkuillut muita.
Elämä heittelehti arvaamattomasti ja kerran yössä kohtasin pitkästä aikaa ihastukseni. Se oli kerrasta siinä, nyt yhteisiä vuosia viisi takana.
Mä en flirttaile... tämä ei ole alkanut flirttijuttuna, eikä me puhuta romanttisia. Saatetaan jutella politiikasta, taloudesta, yhteiskunnallisista asioista, omasta lapsuudesta/nuoruudesta, vaikeuksista, sukuasioista, riidoista... ihan laidasta laitaan.
Oma mieheni ei jaksa minun juttuja välttämättä aina kuunnella.
Mun mielestä se, että "synkkaa heti" ei ole mikään syy luopua rakkaastaan johon on sitoutunut. Jos olet tyytymätön, puhu miehesi kanssa. Älä kuvittele, että joku tunne on oikeutus romuttaa koko entinen elämä.
n52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskity hoitamaan nykyistä suhdettasi. On se rakkaus paljon muutakin.
Jos olisin tyytyväinen ja arki toimisi niin en alkaisi sotkemaan mitään. Tuollainen huuma ei ole kuitenkaan kestävää, se on illuusiota, aivojen kemikaalit tekemässä temppuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tyytyväinen ja arki toimisi niin en alkaisi sotkemaan mitään. Tuollainen huuma ei ole kuitenkaan kestävää, se on illuusiota, aivojen kemikaalit tekemässä temppuja.
Sitä olen yrittänyt itselleni sanoakin, että ei tämä ole todellista. Mitään suhteenpoikasta meillä ei ole ja kuten sanoin, emme ole somekavereita emmekä pidä yhteyttä.
Joskus kyllä se kalvaa, että meillä on tämä kiva arki, mutta ei ole koskaan ollut romantiikkaa.
Kuuntele tunteitasi. Olet löytänyt sielunkumppanisi ja jätä se väljähtynyt suhde. Elät vain kerran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteesi kuulostaa siltä, että olette vain tyytyneet toisiinne. Mä tapasin miehen, joka on just tuollanen mitä oot kokenut ihastuksesi kanssa. Tässä tuntee elävänsä. On meilläkin haasteemme. Suhde on täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele tunteitasi. Olet löytänyt sielunkumppanisi ja jätä se väljähtynyt suhde. Elät vain kerran!
En mä koe, että meidän suhde olisi väljähtynyt.
Sen lisäksi - kuten olen sanonut - en flirttaile, enkä ole yhteydessä tähän tyyppiin. Olemme pitkiä aikoja törmäämättä toisiimme.
Meillä on miehen kanssa hyvä arki, seksi ei toimi eikä ole koskaan toiminut, se ei miestä kuulemma haittaa. Minuakaan se ei yleensä haittaa.
Harrastamme kyllä seksiä. En halua sen suhteen enempää enkä jännempää, en eri asentoja enkä paikkoja. Olisi kiva, jos toista haluaisi. Joskus mietin, että saisi edes kerran elämässä kokea sen, miltä tuntuu kun koskettaa itselle rakasta ihmistä.
Nyt en halua miestä, enkä ole koskaan halunnut, olen kyllä yrittänyt haluta - vaikka miten paljon. Kun suljen silmät ja annan mennä, voi olla ihan ok, varsinkin kännissä. Silloin ei ole niin väliä.
Toisaalta - tykkään elämästä lasten kanssa ja arki miehen kanssa on tavallista. Ei mitään giganttisia draamoja, ei väkivaltaa, ei taloudellista uskottomuutta, lupaukset pidetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon tavannut niin paljon sun kaltaisia naisia.
Zinccis
Muistetaan vaan toisiamme lämmöllä ..
Joo siis voin lisätä että en ole koskaan pettänyt miestä. Kiinnostun hirveän harvoin kenestäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskity hoitamaan nykyistä suhdettasi. On se rakkaus paljon muutakin.
Millä lailla? Yritän kantaa vastuun arjesta, tukea ja auttaa. Tehdä oman osuuteni. Nämä on asioita, joita voin tehdä ja teen. Sitä en keksi, mitä voin tehdä sille tunteelle, että minun on aina pidettävä mies ”käsivarren mitan päässä” itsestäni.
Tavallaan se helpottaa asiallisena pysymistä ja arkea, koska toista kohtaan ei ole kohtuuttomia vaatimuksiakaan. Ei suuria tunteita hyvässä eikä pahassa. Hääpäivää on ihan ok viettää vaikka kalakeiton äärellä keskellä arkea, koska sitä ei kumpikaan muista kuitenkaan.
Tykkään miehestä silti ja olen tottunut häneen. En koe että hän olisi kuin veli. Ehkä kuin ”friends with benefit”, eli on luontevaa/tuttua sekstailla, mutta ”iholle saakka” ei mennä. Se tuntuu jopa kielletyltä, epämiellyttävältä, ahdistavalta. Jos mies alkaisi yhtäkkiä minulle flirttailla, olisin lähinnä
”Mitvit????”
Suhde on hyvä, mutta meillä ei oo seksiä 🤣🤣🤣🤣🤣. Ei varmaan läheisyyttäkään. Te olette vain ystäviä. Anteeksi nyt vaan.
Kuulostaa tutulta, ap. Pari vuotta sitten törmäsin vanhaan ihastukseeni ja voi hitto sitä fiilistä... Ihania mutta kauhunsekaisia tunteita. Tiedän kuitenkin, ettei tämä ihastus olisi toimiva kumppani mulle, en usko että arki hänen kanssaan koskaan sujuisi. Sen sijaan mieheni kanssa arki toimii, suhteessa on rakkautta ja lämpöä, hän tukee minua jne. Joten vaikka meillä ei koskaan ole ollut sellaista intohimoa mitä tunnen tätä toista kohtaan, niin valitsen mieheni. Ne intohimoiset tunteet kun aika harvoin johtavat hyvään elinikäiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Suhde on hyvä, mutta meillä ei oo seksiä 🤣🤣🤣🤣🤣. Ei varmaan läheisyyttäkään. Te olette vain ystäviä. Anteeksi nyt vaan.
On meillä säännöllisesti seksiä - ja halailemista joka päivä. Sanoisin että voin panna, mutta en rakastele.
Ei se intohimo säily kenelläkään.
Alue: Aihe vapaa
Flirttailen aika reippaastikin, mutta omaani en kehenkään vaihda ellei hän laita minua jostain syystä pihalle. Olen edelleen in love mieheeni vaikka 25 vuotta olemme toisiamme jo katselleet.