Jos varattuna tutustuisit ihmiseen, jonka kanssa synkkaa heti

Mitä tekisit? Vai päättäisitkö tietoisesti, että antaa olla?

Olen ollut vuosia naimisissa. Meillä on monella tavalla kiva suhde. Emme olleet toistemme ihannepartnerit. Välillä on koskaan ollut hyvin vähän kipinää. Emme ole koskaan flirttailleet, edes suhteen alussa. Meillä on mukava suhde, mutta ei intohimoinen. Ei ole mahdollista muistella aikaa, jolloin toista olisi halunnut koskettaa ja olisi ikävöinyt niin, että vatsanpohjasta ottaa. Sellaista ei ole koskaan ollut. Mies ei ole koskaan arvannut puolesta sanasta mitä tarkoitan, vaan aina väärin. Hän arvaa ilmeeni ihan toisenlaiseksi kuin mitä tarkoitan. Jos olen surullinen, hän ajattelee että olen vihainen. Jos pelkään, hän luulee että vihaan häntä.

Arkinen yhteistyö pelaa kaikesta huolimatta, mies ei ole tyhmä. Pystymme sopimaan asioista.

Tapasin yli kaksi vuotta sitten aivan viattomissa merkeissä sinkkumiehen. Tutustuimme pikkuhiljaa. Meni pitkään ennen kuin puhuimme muuta kuin pakolliset. Jossain vaiheessa huomasin, että meillä synkkaa. Siitä meni vielä vielä pitkään, että huomasin ihastuneeni romanttisessa mielessä.

Olen nyt yrittänyt unohtaa tuon tyypin. Välillämme on ollut paljon hetkiä, että olen ajatellut, että äh olen kuvitellut kaiken. Halusin vain huomiota ja kuvittelin omassa päässä kaikenlaista. Sitten törmäämme sattumalta, menee pari sekuntia ja uppoan ihan täysin keskusteluun ja silmiin. Piinallista. Mitään viestittelyä meillä ei ole eikä somekaveruutta...