miten tärkeänä koet lapsesi hoitajan uskonnollisuuden?

Hhahahahah

3. Moos. 21:16-23 Vammaiset, lyhytkasvuiset, lättänenäiset, sokeat ym. eivät saa tulla alttarille.

Minä olen naimisissa oleva ja lyhyt! Hakeeko saatana minut?

Tassa kysyttiin hoitajan uskonnollisuudesta. Minulla lahto-oletus on, ettei uskonnollisuus nay hoitajan tyossa, ellei sitten kyseessa ole esim. kristillinen tarha tms. Siksi hoitajan uskonnollisuus tai uskonnottomuus on minulle se ja sama.

Mulle on aivan sama kunhan se ei näy lapseni hoidossa. Ei ruokarukouksia, ei jeesusteluja tms. johdattelua. Tämän puolen hoidan (tai olen hoitamatta) itse lapseni elämässä. En halua että lapseni on sellaisille vaikutteille altis joita meidän perheessä ei "hyväksytä"

Uusi testamentti:

Matteuksen evankeliumi 10:34 Jeesus sanoo, että hän on tullut tuhoamaan perheet saattamalla perheenjäsenet vihaamaan toisiaan. Hän ei ole tullut ”tuomaan rauhaa vaan miekan”.

Luukaksen evankeliumi
14:26 Jeesus sanoo, että hänen opetuslastensa on vihattava perheitään (mukl. lapset) ja itseään.

Luuk. 14:26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni."

10:34 Jeesus sanoo, että hän on tullut tuhoamaan perheet saattamalla perheenjäsenet vihaamaan toisiaan. Hän ei ole tullut ”tuomaan rauhaa vaan miekan”.

Jos lapseni hoitopaikassa esim. rukoiltaisiin toisinaan, ei haittaisi, kunhan suurin osa paivasta ei kuluisi uskonnollisen kasvatuksen antamiseen (siinakin tapauksessa tama olisi ok, etta hoitotadilla olisi eri usko kuin minulla).

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2013 klo 17:47"]

Minulle se on tärkeää. Haluan, että päiväkodissa esimerkiksi seurataan vuoden juhlapyhiä askarteluineen, syyskirkkoineen, seurakuntatyöntekijän vierailuineen jne., ja hoitajan täytyy olla sellainen, ettei kiihkouskonnottomuudessaan koko ajan mitätöi ja latista juhlien uskonnollista merkitystä. Joidenkin ateistien kohdalla kun tuppaa käymään niin, että halveksunta uskontoa ja uskoa kohtaan paistaa läpi. Lapsi on pahassa pinteessä siinä kohtaa, kun auktoriteetti halveksii lapsen perheen tapoja ja uskoa. Jos kotona vaikka jutellaan suojelusenkelistä (lapsella on se taulu sängyn yläpuolella) ja päiväkodissa hoitaja nauraa päin lapsen naamaa, että "joo just, ja kummituksiakin on olemassa", niin minusta se ei ole asiallista.

[/quote]

Hei!

Olen jehovantodistaja ja tarjoan hoitolapsille nämä toiminnot. Hirvittää jos joku ei hoida kasvatuksellista työtään valtakunnallisten säädösten mukaan. Eri asia jos lapsen uskonto on eir , silloin huomioin parhaani mukaan sen toiminnassani. Minun uskontoni on minun uskonto . Se EI SAA vaikuttaa työni laatu enkä tee kenttätyötä ohjaamalla lapsen ajatuksia MINUN uskontoni mukaan.

Nämä asiat pitää tehdä hoitjan ja vanhempien selväksi toisilleen. Puhukaa ja olkaa ymmrtäväisiä :) puolin ja toisin.

[/quote]

Ja katsokaa mitä valtakunnallinen varhaiskasvatus pitää uskonnon kohdalta sisällään sekä oman kuntanne ja päiväkotinne suunnitelmat jotka linjaavat tätä valtakunnallista.

Luonain lapsi saa puhua omasta uskostaan ja minä en todellakaan väheksy ja sano ettei asiat ole niin jos se poikkeaa omasta uskonnostani! Mutta sille en voi mitään jos lapset keskenään puhuu jeesuksesta ja siinä sattuu kesksuteleen ateistin ja kristillesen perheen lapset keskenään . Tämä on ihan normaalia lapsen kasvulle . En tuomitse kumpaakaan. TOki ohjaan jos keskustelu menee huonolle tasolle, pilkkaan, inttoon ja muuhun väheksyvään toimeen.

Vanhemmat kavahtavat uskontoani mutta koska toimin tiiviisti päiväkodin kanssa yhteistyössä ja voin tarjota perinteistä ev.lut uskonto toimintaa sitä kautta on aisa ollut ok.