Ķotipihojen rumistukset?

Naapurustossa oli vanhan puutalon pihassa kauniisti leikattuja iäkkäitä omenapuita. Omistaja vaihtui, uusi pätkäisi kaikki puut 2 m korkeudelta poikki niin ettei jäänyt oksaakaan, vain paksut rungontyngät. Ei ilmeisesti mitään hajua omenapuiden leikkaamisesta. Yllättäen puut ei tätä kestäneet ja kuoli kaikki pois... nyt ne on kaikki kaadettu ja tilalla on pelkää huonokuntoista nurmikkoa. Mua melkein itkettää kun kävelen ohi, olisin voinut maksaa vaikka kymppitonnin jos olisin niin ihanat puut pihaani saanut.

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan tuon tuija-aitaan liittyvän negatiivisen vaikutelman. Ei sovi suomalaiseen pihaan, usein kuivuvat ja havujen muoto on jotenkin "rääsyinen".

Nopea hätäratkaisu näkökuojaksi ja pihan "vihreyttämiseksi" hetkeksi, mutta on myös sen halvan näköinen.

Mun mielestä tuija on paras ratkaisu aidaksi. Varsinkin timanttituija. Ikivihreä, tuuhea ja ei niin syvä kuin esim kuusiaita. Sopii siis varsinkin pienemmille tonteille.

Syy, miksi tuija-aidat ovat usein ”kuivia” johtuu siitä, että ihmiset eivät tee pohjatöitä kunnolla, eivätkä huputa tuijia keväällä. Pohjatöiden teko ei vaatisi kuin jonkin verran kohopenkkimäistä istutustapaa ja multaa/turvetta, jos on savipohja. Mutta kun ihmiset ovat laiskoja ja jättävät nuo väliin, niin lopputuloksena on ruskeita tuijia.

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa oli vanhan puutalon pihassa kauniisti leikattuja iäkkäitä omenapuita. Omistaja vaihtui, uusi pätkäisi kaikki puut 2 m korkeudelta poikki niin ettei jäänyt oksaakaan, vain paksut rungontyngät. Ei ilmeisesti mitään hajua omenapuiden leikkaamisesta. Yllättäen puut ei tätä kestäneet ja kuoli kaikki pois... nyt ne on kaikki kaadettu ja tilalla on pelkää huonokuntoista nurmikkoa. Mua melkein itkettää kun kävelen ohi, olisin voinut maksaa vaikka kymppitonnin jos olisin niin ihanat puut pihaani saanut.

Ihmisillä on kummallinen käsitys, että puita voi uudistaa, nuorentaa, kuten pensaita leikkaamalla alas. Salavilla tämä onnistuukin ja sitä tehdään paljon, mutta ei ole suositeltavaa niillekään, koska aina noin raju leikkaus heikentää puuta ja altistaa vaurioille.

Vanhat "ränkät" omenapuut tuntuu myös jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Meillä on satavuotiaat puut, niitä on aina leikattu säännöllisesti ns. sateenvarjon -malliin ja mielestäni vanhoina ja käppyräisinäkin ovat valtavan kauniit lehdettömäänkin aikaan. Silloin kun ostettiin tämä talo, moni tuttu antoi noille puille kaatotuomion, kun ovat niin rumia. Eivätkä ole! Ovat kauniita, hoidettuja, edelleen runsaasti satoatuottavia, mutta toki vanhoja, käppyräisiä ja vähän vinoja jo, mutta niin kuuluukin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa oli vanhan puutalon pihassa kauniisti leikattuja iäkkäitä omenapuita. Omistaja vaihtui, uusi pätkäisi kaikki puut 2 m korkeudelta poikki niin ettei jäänyt oksaakaan, vain paksut rungontyngät. Ei ilmeisesti mitään hajua omenapuiden leikkaamisesta. Yllättäen puut ei tätä kestäneet ja kuoli kaikki pois... nyt ne on kaikki kaadettu ja tilalla on pelkää huonokuntoista nurmikkoa. Mua melkein itkettää kun kävelen ohi, olisin voinut maksaa vaikka kymppitonnin jos olisin niin ihanat puut pihaani saanut.

Ihmisillä on kummallinen käsitys, että puita voi uudistaa, nuorentaa, kuten pensaita leikkaamalla alas. Salavilla tämä onnistuukin ja sitä tehdään paljon, mutta ei ole suositeltavaa niillekään, koska aina noin raju leikkaus heikentää puuta ja altistaa vaurioille.

Vanhat "ränkät" omenapuut tuntuu myös jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Meillä on satavuotiaat puut, niitä on aina leikattu säännöllisesti ns. sateenvarjon -malliin ja mielestäni vanhoina ja käppyräisinäkin ovat valtavan kauniit lehdettömäänkin aikaan. Silloin kun ostettiin tämä talo, moni tuttu antoi noille puille kaatotuomion, kun ovat niin rumia. Eivätkä ole! Ovat kauniita, hoidettuja, edelleen runsaasti satoatuottavia, mutta toki vanhoja, käppyräisiä ja vähän vinoja jo, mutta niin kuuluukin olla.

Nyt täytyy sanoa että olen ollut autuaan tietämätön että jonkun mielestä vanha omenapuu voisi olla ruma, varsinkin siihen sateenvarjomalliin leikattuna. Minusta se on suunnilleen kauneinta mitä suomalaisesta puutarhasta voi löytyä. Ihmettelin miten uusi naapuri ei viitsinyt käyttää edes viittä minuuttia omenapuun leikkaamisen googlettamiseen mutta ehkä hän ei sitten tosiaan osannut arvostaa niiden kauneutta. Sääli silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heijastimet puussa! Olen nähnyt tämän parissakin eri talossa enkä ymmärrä mikä ihmeen idea..?

Heijastin näkyy pimeässä 💡. Tarkoitusperä riippuu mistä roikkuu. Jostakin syystä huomattava pimeässä. esim. etukuormaajalla heiluu pimeässä lumitöissä, sankassa sumussa nähtävä tulla...

Jos lintujen laulu ( kova räksätys myös) häiritsee aamuöisin nukkumista niin ikivanha konsti ON LAITTAA JOTAIN KIILTÄVÄÄ PIHAAN (puihin) ..

Tämä sukupolvi ei näytä sitä tietävän.

Olen nähnyt mm. että puun oksille on ripustettu vanhoja CD- levyjä..pitkiin lankoihin heilumaan, niin ei räksät tule klo 3-5 ikkunoiden alle räksättämään.

Valitettavasti tämä CD-levykikka ei pidä kutiaan. Ripustelin niitä marjapuskiin ja räksät söivät viime syksynä kaikki punaiset marjat välittämättä vähääkään pelotteista. Laitoin myös kaksi sellaista haukka-pelotinta, ei auttanut. Yritin jos jollakin, mutta aina ne onnistuvat tavoitteessaan. 

Suojasin puskat nyt verkoilla, mutta innokkaimmat menevät alapuolelta, kun sitä verkkoa ei saa niin tiiviisti. Voi olla, että muutama marja säilyy, mutta juuri kävin ulkona ja valtaisa räkättiparvi nousi lentoon marjapuskista. Luovutan. 

Meillä suojataan lähes kaikki pihassa,jänis-/eläinverkolla (jota myydään esim puuilossa)

Ja kun rakentaa kehikot niin että saa talveksi ne pois niin kestävät ja ovat suht siistin näköisiä.

Meillä isäntä inhoaa kaikkea mikä on ripustettu/vinossa/rutussa olevaa niin pihalla kuin sisällä ja tietysti värikästä.

Mutta nämä viivasuorasti rakennetut suojat hyväksyy.

Itse inhoan ahdasta tunnetta, pitää olla tilaa kaiken ympärillä.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa oli vanhan puutalon pihassa kauniisti leikattuja iäkkäitä omenapuita. Omistaja vaihtui, uusi pätkäisi kaikki puut 2 m korkeudelta poikki niin ettei jäänyt oksaakaan, vain paksut rungontyngät. Ei ilmeisesti mitään hajua omenapuiden leikkaamisesta. Yllättäen puut ei tätä kestäneet ja kuoli kaikki pois... nyt ne on kaikki kaadettu ja tilalla on pelkää huonokuntoista nurmikkoa. Mua melkein itkettää kun kävelen ohi, olisin voinut maksaa vaikka kymppitonnin jos olisin niin ihanat puut pihaani saanut.

Ihmisillä on kummallinen käsitys, että puita voi uudistaa, nuorentaa, kuten pensaita leikkaamalla alas. Salavilla tämä onnistuukin ja sitä tehdään paljon, mutta ei ole suositeltavaa niillekään, koska aina noin raju leikkaus heikentää puuta ja altistaa vaurioille.

Vanhat "ränkät" omenapuut tuntuu myös jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Meillä on satavuotiaat puut, niitä on aina leikattu säännöllisesti ns. sateenvarjon -malliin ja mielestäni vanhoina ja käppyräisinäkin ovat valtavan kauniit lehdettömäänkin aikaan. Silloin kun ostettiin tämä talo, moni tuttu antoi noille puille kaatotuomion, kun ovat niin rumia. Eivätkä ole! Ovat kauniita, hoidettuja, edelleen runsaasti satoatuottavia, mutta toki vanhoja, käppyräisiä ja vähän vinoja jo, mutta niin kuuluukin olla.

Nyt täytyy sanoa että olen ollut autuaan tietämätön että jonkun mielestä vanha omenapuu voisi olla ruma, varsinkin siihen sateenvarjomalliin leikattuna. Minusta se on suunnilleen kauneinta mitä suomalaisesta puutarhasta voi löytyä. Ihmettelin miten uusi naapuri ei viitsinyt käyttää edes viittä minuuttia omenapuun leikkaamisen googlettamiseen mutta ehkä hän ei sitten tosiaan osannut arvostaa niiden kauneutta. Sääli silti.

Sanopa muuta! Minunkin mielestä ovat kauneimpia asioita suomalaisissa puutarhoissa. Joillekin kaiken vaan täytyy olla uutta ja "virheetöntä". Kasvitkin kuin muottiin valettuja. Heti kun kasvi tästä muotista kasvaa ulos, saa se lähtöpassit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että pihalla ei kasva juuri mitään luonnontilaista ja rehevää. Tai siellä on liian vähän luonnonkaunita, isoja vanhoja puita ja pensaita.

Liian siistit ja laitetut pihat ovat ylipäätään karuja. Tuntuu vaikealta ymmärtää, miksi jotkut haluavat puuttoman, tylsän pihan.

Tämä on kyllä totta! Omassa pihassani on kolme vanhaa puuta, kaikki eri lajia. Pikkuhiljaa niistä poistelen huonoja oksia sieltä ja täältä, sidon uusia oksia parempaan asentoon jne. Kuitenkin tosi moni meillä käynyt on sitä mieltä että "kyllä nuo puut kannattaisi poistaa". En tiedäm miksi näin, ne eivät ole mitenkään rumia tai huonokuntoisia sinänsä, vanhoja vain. Rakastan sitä miten paksun puun ympärillä ei nurmi kasva kunnollla, ja melkein maahan asti taittuvia oksia jotka pitävät aurinkoa, ja kevyen sateen, jolloin puun alla voi istua kesällä pikkusateellakin kastumatta. Kuulemma puu sotkee pihaa. Mitähän sitten? Minähän sen oman pihani siivoan :D

Muutnekin koko ajatus on jännä, että kotona ei saisi mitään "Joutua" tekemään. Minä asun ok-talossa juuri siksi että SAAN tehsä kotona asioita :)

Tämä.

Itse aina katselen kateellisena (etenkin syksyllä) niitä taloja ja tontteja joissa on useita vanhoja isoja vaahteroita pihassa.

Älä kadehdi.  Vaahtera on vihon viimeinen lehtipuu.  Kuivana syksynä ne lehdet saa kohtuuhyvin haravoitua, jos se kuiva hetki osuu sopivasti silloin, kun puu pudottaa lehtensä.  Mutta varjele kun niitä märkiä isoja lötköjä joutuu haravoimaan, ja niitä riittää ja riittää.  Lisäksi vaahteranlehti ei maadu samalla tavalla kuin muut lehdet.  Se on kuin vahaa ja ilmestyy keväällä hangen alta yhtä kovana ja märkänä rättinä kuin oli peittyessäänkin.  Koivunlehdet voi jättää vaikka haravoimatta, nurmi puskee niitten läpi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, mutta vaahteranlehti on poistettava.  Kaadettiin kaikki vaahterat pihasta ja hurrattiin, kun naapurikin vihdoin teki saman.  Jostain syystä tuuli heitti ne naapurinkin lehdet aina meidän puolelle.

Onhan se kaunis puu, mutta parempi ihailla sitä vaan jossain kaupungin puistikossa kuin omalla pihalla.

Lehdet voi ihan hyvin jättää syksyllä maahan, maa saa niistä ravinteita.

Keväällä helppo haravoida kuivalla kelillä.

Kovasta vaahteranlehdestä maa ei saa mitään ravinteita, eikä todellakaan ole mikään ilo haravoida mustuneita vaahteranlehtikerrostumia nurmikolta, sitä kuivaa keliä vielä siinä odotellessa.

Ei ne lehdet syksyllä kovia ole, miten voisikaan, kun useemmiten silloin sataa..

Kyllä ne on.  Otapa syksyllä käteesi maahan pudonnut vaahteranlehti ja koivunlehti, ja laita ne vaikka lautaselle veteen likoamaan.  Näet mitä tapahtuu.  Kumpi pysyy kovana  ja kokonaisena.

Ja keväällä ne on liimaantuneet levyiksi ja helkutin inhottavaa yrittää haravoida niitä varsinkin nurmikolta.  

Jos ne voisikin aina haravoida kaikki silloin kun ne on rutikuivia ja kahisevia, silloin asia on helpompi. Mutta kun tuo sää...

Meillä on pihassa kaksi isoa vanhaa vaahteraa ja eipä tuon helpompaa lehteä ole haravoida (20 vuoden kokemuksella).

Ensimmäiset lehdet menee silpuksi ruohonleikkurilla samalla kun nurimikkoakin vielä leikataan. Sitten tulee se "kertarysäys" kun valtaosa lehdistä tippuu alas parissa päivässä. Ja nehän tippuu pääasiassa aivan puun alle, kauemmas leijuvat lehdet saavat jäädä sinne.

Kuivat lehdet vetelee kasalle hetkessä, haravoidaan ne pressun päälle ja nostetaan ne sillä auton peräkärryyn, eivät paina yhtään mitään. Märätkään lehdet eivät tuota mitään vaikeuksia, tai sitten mulla on poikkeuksellisen hyvät käsivoimat 😁, tai ainakin hyvä harava (Fiskarsin leveälapainen).

Tämän jälkeen tippuvat leikellään taas leikkurilla, jos nurmikkoa pitää vielä leikata, loput saavat jäädä nurmikolle tai laiskasti vetelen niitä pensaiden alle tai kuljetan kompostiin sekaisin muiden kasvijätteiden kanssa, jos viitsin. Tuo nimittäin on totta, että paksuna kerroksena maatuvat todella hitaasti.

Olen myös tuon hitaan maatumisen takia haravoinut niitä paksuksi kerrokseksi suunnitteilla olevan istutusalueen päälle tukahduttamaan esimerkiksi nurmikon. Vuodenkin kun antaa siinä olla, niin seuraavana syksynä nurmikosta ei ole tietoakaan ja pääsee muokkaamaan maata istutuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut tekee surulliseksi uudehkot asuinalueet, sellaiset, että talo on valmistunut kymmenisen vuotta sitten ja siinä ajassa kasvit olisivat jo ehtineet jonkinlaiseen kokoon, jos niitä olisi alunperin istutettu, tai istutuksia hoidettu. Paljon siis näkee pihoja pelkällä nurmella (tällaisina kesinä keltaiseksi paahtuneita) ja siellä jossain kentän keskellä yksi tai kaksi nurmen valtaamaa kituliasta puuta, jotka ei juurikaan ole istuttamisen jälkeen kasvaneet. Kauempaa ei edes erota, mistä puusta on kyse. Sitten kun näitä pihoja on vierivieressä kortteli toisen perään. 😢 En tarkoita, että joka pihan pitäisi olla puutarhurin taidonnäyte ja kasvikeidas, mutta edes muutama pikkupuu tontin reunoilla ja alla ehkä ryhmä pensaita ja perennoja tekisi paljon koko alueen maisemalle. Hoitokaan ei olisi kummoista, kun ensimmäisenä kesänä huolehtisi kastelusta ja jatkossa nyppisi pari kertaa kesässä rikkakasvit, eikä antaisi nurmikon kasvaa istutuksiin.

Näinhän se on, mutta aika monella on rakennusprojektin päätteeksi rahat ja voimat finaalissa, tai vielä pitää tehdä autotalli, leikkimökki, vaja tms. mihin pitää keskittyä. Monelle tulee yllätyksenä se, miten paljon pihatöihin menee rahaa perustamisvaiheessa.

Puut 40-70 €/ kpl, pensaat alkaen alle 10 €, perennat 3-5 €/kpl.

Jos nyt vaikka aloittaa pistämällä kolme puuta, viisi pensasta ja kymmenkunta perennantaimea ryhmää: Puut ~200 €, pensaat ~50 €, perennat ~50 €, yht. 300 €.

Samalla kun kaivuri tekee muita rakennusaikaisia kaivuutöitä tontilla kuopaisee montun istutusalueellekin, samalla kun nurmikolle tilaa multaa tilaa mullat kaivurin tekemään kuoppaan. Nämä istutusalueen pohjatöiden kustannukset ovat siis käytännössä mukana muissa rakennuskustannuksissa, koska kone on joka tapauksessa tontilla ja multaa on otettu joka tapauksessa nurmikolle. Sitten vain taimikaupoille, istutus ja säännöllistä kastelua.

Jos viherpeukalo herää, istutusaluetta voi laajentaa vuosien aikana (esim lisäämällä perennoja), mutta jo tuo määrä kasveja pienellä tontilla on jotain.

Jos talo on maksanut parisataatuhatta (riittääkö edes?), on nuo muutaman satasen kasvi- ja multakustannukset siellä lisänä ihan se ja sama.

Parisataatuhatta talosta ei ole edes paljon. Pk-seudun kehyskunnissa sillä saa pienehkön tavanomaisen talon.

Laskeppa tuohon istutuksiin mukaan nupillinen multaa pihalle tuotuna ja kaivinkonekustannus. Ei sataset enää riitä.

Huomaa, että täällä ehdotusten tekijät ei ole itse koskaan pihaa laittaneet ainakaan taajama-alueella kaupungissa, kun ei ole käsitystä mitä pihalle saa rakentaa eikä myöskään kustannuksista.

Pihaan pitää varata 10-20% talon arvosta, että on hyvä ja sopii taloon. Hienoon taloon hienompi piha jne. Meillä varattiin 40 000 pihaan (kiveykset, asfaltit, terassit, poreamme, kasvit, puut, siirtonurmikko, aidat, roskakatos, leikkimökki…) ja ei edes riittänyt. Että halpaa huviahan se ei ole.

Joko nyt ei ole luettu ollenkaan tai ei ole sisäistetty luettua. Nyt oli kyse kasvillisuudesta, VAIN JA AINOASTAAN KASVILLISUUDESTA, niistä pihoista joihin ei kymmeneenkään vuoteen ole laitettu yhtään mitään muuta kuin nurmikko ja ilmeisesti pakollinen pensasaita (ne kiveykset ja terassit kyllä löytyy). Näihin pihoihin jo sillä muutaman satasen panostuksella saisi muutaman puun ja pensaan, jotka näkyisi koko alueen maisemassa myöhemmin. Pihan ei tarvitse olla täynnä kasveja, nurmikko saa olla pääroolissa, asukkaiden ei tarvitse olla viherpeukaloja.

Vaikka nyt tällainen esimerkki-istutusryhmä: koreanpihta, hopeakuusen matalakasvuinen muoto vaikkapa 'Baby blue' ja eteen syyshortensia - lajikkeita on paljon. Viereen koristeomena, alle kuunliljoja ja tuoksukurjenpolvea ja näiden taakse vaikkapa siperiankurjenmiekka. Lisäksi vielä keijuangervoa. Tällainen ryhmä irtoaisi tuolla ~ 300 eurolla.

Multaa ei tarvitse erikseen tilailla, kun se TIETENKIN tilataan samalla kuin se multa nurmikolle. Havuille ja syyshortensialle voi sitte ostaa havu-rodomultaa puutarhamyymälästä, pari säkkiä per taimi, 5€/ säkki, joka sekoitetaan siihen muuhun multaan.

Kaivinkonetta ei tarvitse erikseen tilata tontille, kun se kuopaisee montun istutuksille samalla kun tasoittelee tonttia nurmikolle. Kuinka pölöjä ihmiset ovat, jos eivät tajua hyödyntää rakennusvaiheessa tontilla olevaa kaivuria? Ihan on perusjuttuja rakentaessa.

Minä.

Vierailija kirjoitti:

Epämääräinen kokoelma rikkinäisiä autoja joista ei kannata luopua, koska ne aiotaan joskus laittaa kuntoon ja myydä.

Juu ja niiden lisäksi vielä läjäpäin kaikkea muutakin romua, kuten käyttökelvottomia fillareita 70 ja 80-luvuilta, työnnettäviä ruohonleikkureita ajalta ennen ensimmäistä tiiliskivimatkapuhelinta, vanhoja pesukoneita yms. ns. "hyädyllistä". Tuo kaikki siinä tontilla varaosiksi tulevaisuutta varten ajatuksella, vaikkei sitä päivää enää tule, jolloin siitä vanhasta romusta päästään jotain hyödyntämään. Loppuun kuluneita, hapertunutta ja tomuksi muuttumassa.

Aina välillä on saatu lukea näistä kaatopaikoista, kuinka joku romukeisari taistelee ympäristöviranomaisia vastaan.

- Romut lähtee, sanoo viranomainen.

- Romut jää, sanoo romukeisari.

Vierailija kirjoitti:

Täällä parjattiin puuttomia tontteja. Syyttäkää tästä kaupunkien kaavoitusta, joka nuo Mini tontit on suunnitellut. Usein ne kaikki puut on pakko kaataa, jotta talon ylipäänsä saa tontille rakennettua ja rakentamisen aikana rakennustarvikkeet säilöttyä omalla pihalla. Ainakin omassa kaupungissamme kaikki tontit ovat myös mallia kapea ja pitkä ja silti talot pitää rakentaa tien myötäisesti.

Yritämme jättää mahdollisimman paljon muita, mutta se ei todellakaan ole paljon, vain muutama iso mänty tontin toisella sivulla ja takana. Ja meidän tontti sentään on hieman on yli 1000 neliötä, joka on vielä iso. Onneksi jälkikäteen olemme istuttaneet muutaman kuusen ja pihlajan näkösuojaksi.

Olisimme ostaneet tontin mieluummin yksityiseltä, mutta valitettavasti sopivaa ei ollut paikassa, johon kulkisi myös julkiset ja palvelut olisivat helposti saavutettavissa.

Mikään 1000 neliön tontti ei ole isoa nähnykään. Se sopii niille, joita ei kiinnosta pihanlaitto, muutamaa puskaa enempää ei tommoseen ahtauteen mahdu.

Teltta! Jotenkin koomisen näköistä kun  kupoliteltta nököttää keskellä pihaa.

Varmaan mun pihaltani löytyy Suomen rumin puutarhatonttu, ikää sillä on yli 100v tarvinnee ottaa hirvitys sisälle ettei kukaan pölli.

Vierailija kirjoitti:

Teltta! Jotenkin koomisen näköistä kun  kupoliteltta nököttää keskellä pihaa.

Sepä ei siinä varmasti omistajienkaan mielestä ole pihaa kaunistamassa, vaan lasten ilona tai helteen pakopaikkana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurustossa oli vanhan puutalon pihassa kauniisti leikattuja iäkkäitä omenapuita. Omistaja vaihtui, uusi pätkäisi kaikki puut 2 m korkeudelta poikki niin ettei jäänyt oksaakaan, vain paksut rungontyngät. Ei ilmeisesti mitään hajua omenapuiden leikkaamisesta. Yllättäen puut ei tätä kestäneet ja kuoli kaikki pois... nyt ne on kaikki kaadettu ja tilalla on pelkää huonokuntoista nurmikkoa. Mua melkein itkettää kun kävelen ohi, olisin voinut maksaa vaikka kymppitonnin jos olisin niin ihanat puut pihaani saanut.

Ihmisillä on kummallinen käsitys, että puita voi uudistaa, nuorentaa, kuten pensaita leikkaamalla alas. Salavilla tämä onnistuukin ja sitä tehdään paljon, mutta ei ole suositeltavaa niillekään, koska aina noin raju leikkaus heikentää puuta ja altistaa vaurioille.

Vanhat "ränkät" omenapuut tuntuu myös jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Meillä on satavuotiaat puut, niitä on aina leikattu säännöllisesti ns. sateenvarjon -malliin ja mielestäni vanhoina ja käppyräisinäkin ovat valtavan kauniit lehdettömäänkin aikaan. Silloin kun ostettiin tämä talo, moni tuttu antoi noille puille kaatotuomion, kun ovat niin rumia. Eivätkä ole! Ovat kauniita, hoidettuja, edelleen runsaasti satoatuottavia, mutta toki vanhoja, käppyräisiä ja vähän vinoja jo, mutta niin kuuluukin olla.

Kukinta-aikaan vastakohta vanhan käppyräisen rungon ja valkoisten herkkien kukkien välillä on uskomattoman kaunis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuija-aita on varsinainen rumistus.

Sen voi leikata muotoon. Kaunis niin

Ainut tapa, miten tuija-aidasta saa kauniin on leikata ne puskat 10 cm:n korkeudesta poikki. Aiempina vuosikymmeninä joka pihan ympärillä oli orapihlaja-aita, nykyään nuijat istuttaa "rajalle" (oikeasti naapurin puolelle) rivin tuijia.

Tuijasta saa kauniin aidan leikkaamalla samoin kuin kuusiaidan. Harva vain vaivautuu siihen leikkaamiseen, joten useimmiten tuijat nököttävät hiukan orpoina pihojen reunamilla. 

Useimmiten "rajalle" istutetut tuijat ovat muutaman kymmenen senttiä naapurin puolella. Tai kaupungin katualueella, risteyksessä näkemäesteenä kolareita aiheuttamassa.

Siihen on kyllä olemassa määräykset kuinka lähelle rajaa saa kasviaidan tai -aidanteen istuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heijastimet puussa! Olen nähnyt tämän parissakin eri talossa enkä ymmärrä mikä ihmeen idea..?

Heijastin näkyy pimeässä 💡. Tarkoitusperä riippuu mistä roikkuu. Jostakin syystä huomattava pimeässä. esim. etukuormaajalla heiluu pimeässä lumitöissä, sankassa sumussa nähtävä tulla...

Jos lintujen laulu ( kova räksätys myös) häiritsee aamuöisin nukkumista niin ikivanha konsti ON LAITTAA JOTAIN KIILTÄVÄÄ PIHAAN (puihin) ..

Tämä sukupolvi ei näytä sitä tietävän.

Olen nähnyt mm. että puun oksille on ripustettu vanhoja CD- levyjä..pitkiin lankoihin heilumaan, niin ei räksät tule klo 3-5 ikkunoiden alle räksättämään.

Valitettavasti tämä CD-levykikka ei pidä kutiaan. Ripustelin niitä marjapuskiin ja räksät söivät viime syksynä kaikki punaiset marjat välittämättä vähääkään pelotteista. Laitoin myös kaksi sellaista haukka-pelotinta, ei auttanut. Yritin jos jollakin, mutta aina ne onnistuvat tavoitteessaan. 

Suojasin puskat nyt verkoilla, mutta innokkaimmat menevät alapuolelta, kun sitä verkkoa ei saa niin tiiviisti. Voi olla, että muutama marja säilyy, mutta juuri kävin ulkona ja valtaisa räkättiparvi nousi lentoon marjapuskista. Luovutan. 

Meillä suojataan lähes kaikki pihassa,jänis-/eläinverkolla (jota myydään esim puuilossa)

Ja kun rakentaa kehikot niin että saa talveksi ne pois niin kestävät ja ovat suht siistin näköisiä.

Meillä isäntä inhoaa kaikkea mikä on ripustettu/vinossa/rutussa olevaa niin pihalla kuin sisällä ja tietysti värikästä.

Mutta nämä viivasuorasti rakennetut suojat hyväksyy.

Itse inhoan ahdasta tunnetta, pitää olla tilaa kaiken ympärillä.

N

Siis tuleeko kehys jokaisen marjapensaan ympärille vai ymmärsinkö väärin? 

Nostetaanko se kehys sitten pois kokonaisena, vai puretaanko se?

Meillä on noita marjapensaita yli 20 kpl, joten aika homma olisi tietysti sekin, mutta voisi tietysti muutaman kokeilla tuolla keinolla. 

Autio, kolkko ja sieluton jatkuvasti ruohonleikkurilla nyrhittävä piha. En keksi mitään masentavampaa ja rumempaa pihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heijastimet puussa! Olen nähnyt tämän parissakin eri talossa enkä ymmärrä mikä ihmeen idea..?

Heijastin näkyy pimeässä 💡. Tarkoitusperä riippuu mistä roikkuu. Jostakin syystä huomattava pimeässä. esim. etukuormaajalla heiluu pimeässä lumitöissä, sankassa sumussa nähtävä tulla...

Jos lintujen laulu ( kova räksätys myös) häiritsee aamuöisin nukkumista niin ikivanha konsti ON LAITTAA JOTAIN KIILTÄVÄÄ PIHAAN (puihin) ..

Tämä sukupolvi ei näytä sitä tietävän.

Olen nähnyt mm. että puun oksille on ripustettu vanhoja CD- levyjä..pitkiin lankoihin heilumaan, niin ei räksät tule klo 3-5 ikkunoiden alle räksättämään.

Valitettavasti tämä CD-levykikka ei pidä kutiaan. Ripustelin niitä marjapuskiin ja räksät söivät viime syksynä kaikki punaiset marjat välittämättä vähääkään pelotteista. Laitoin myös kaksi sellaista haukka-pelotinta, ei auttanut. Yritin jos jollakin, mutta aina ne onnistuvat tavoitteessaan. 

Suojasin puskat nyt verkoilla, mutta innokkaimmat menevät alapuolelta, kun sitä verkkoa ei saa niin tiiviisti. Voi olla, että muutama marja säilyy, mutta juuri kävin ulkona ja valtaisa räkättiparvi nousi lentoon marjapuskista. Luovutan. 

Meillä suojataan lähes kaikki pihassa,jänis-/eläinverkolla (jota myydään esim puuilossa)

Ja kun rakentaa kehikot niin että saa talveksi ne pois niin kestävät ja ovat suht siistin näköisiä.

Meillä isäntä inhoaa kaikkea mikä on ripustettu/vinossa/rutussa olevaa niin pihalla kuin sisällä ja tietysti värikästä.

Mutta nämä viivasuorasti rakennetut suojat hyväksyy.

Itse inhoan ahdasta tunnetta, pitää olla tilaa kaiken ympärillä.

N

Siis tuleeko kehys jokaisen marjapensaan ympärille vai ymmärsinkö väärin? 

Nostetaanko se kehys sitten pois kokonaisena, vai puretaanko se?

Meillä on noita marjapensaita yli 20 kpl, joten aika homma olisi tietysti sekin, mutta voisi tietysti muutaman kokeilla tuolla keinolla. 

Meillä pienemmissä on nostettavat, ja isompiin piin pääsee kun ottaa yhden sivun irti ja yhdessä nostetaan sen kautta pois marjapuskan päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heijastimet puussa! Olen nähnyt tämän parissakin eri talossa enkä ymmärrä mikä ihmeen idea..?

Heijastin näkyy pimeässä 💡. Tarkoitusperä riippuu mistä roikkuu. Jostakin syystä huomattava pimeässä. esim. etukuormaajalla heiluu pimeässä lumitöissä, sankassa sumussa nähtävä tulla...

Jos lintujen laulu ( kova räksätys myös) häiritsee aamuöisin nukkumista niin ikivanha konsti ON LAITTAA JOTAIN KIILTÄVÄÄ PIHAAN (puihin) ..

Tämä sukupolvi ei näytä sitä tietävän.

Olen nähnyt mm. että puun oksille on ripustettu vanhoja CD- levyjä..pitkiin lankoihin heilumaan, niin ei räksät tule klo 3-5 ikkunoiden alle räksättämään.

Valitettavasti tämä CD-levykikka ei pidä kutiaan. Ripustelin niitä marjapuskiin ja räksät söivät viime syksynä kaikki punaiset marjat välittämättä vähääkään pelotteista. Laitoin myös kaksi sellaista haukka-pelotinta, ei auttanut. Yritin jos jollakin, mutta aina ne onnistuvat tavoitteessaan. 

Suojasin puskat nyt verkoilla, mutta innokkaimmat menevät alapuolelta, kun sitä verkkoa ei saa niin tiiviisti. Voi olla, että muutama marja säilyy, mutta juuri kävin ulkona ja valtaisa räkättiparvi nousi lentoon marjapuskista. Luovutan. 

Meillä suojataan lähes kaikki pihassa,jänis-/eläinverkolla (jota myydään esim puuilossa)

Ja kun rakentaa kehikot niin että saa talveksi ne pois niin kestävät ja ovat suht siistin näköisiä.

Meillä isäntä inhoaa kaikkea mikä on ripustettu/vinossa/rutussa olevaa niin pihalla kuin sisällä ja tietysti värikästä.

Mutta nämä viivasuorasti rakennetut suojat hyväksyy.

Itse inhoan ahdasta tunnetta, pitää olla tilaa kaiken ympärillä.

N

Siis tuleeko kehys jokaisen marjapensaan ympärille vai ymmärsinkö väärin? 

Nostetaanko se kehys sitten pois kokonaisena, vai puretaanko se?

Meillä on noita marjapensaita yli 20 kpl, joten aika homma olisi tietysti sekin, mutta voisi tietysti muutaman kokeilla tuolla keinolla. 

Meillä pienemmissä on nostettavat, ja isompiin piin pääsee kun ottaa yhden sivun irti ja yhdessä nostetaan sen kautta pois marjapuskan päältä.

Kiitos vastauksesta! Ehkäpä kokeilen tuota systeemiä vielä, kun tuntuu, että kaikki muut keinot on kokeiltu. :D