Ķotipihojen rumistukset?

Yksi tuttu asuu omakotitalossa sellaisen alueen laidalla, johon myöhemmin rakennettiin melko tiiviisti symmetrisiä, siistejä taloja hyvin hoidettuine pikku pihoineen. Tämän tutun piha poikkeaa kivasti maisemasta ja sieltä löytyy ihastuttavan boheemisti kaikki seuraava: tuulen hakkaama pressuautotalli, valkoiset muoviset puutarhakalusteet (puolet rikki ja kaikki eri paria), puolen metrin nurmikko, koiranp*skaa kuistilla ja kaikkialla, villiintynyt pajukko, pari auton raatoa, lahonnut puutarhavaja, jonka seinustalle on heitetty erinäistä muoviroinaa kuten rikkinäinen uimapatja...

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu asuu omakotitalossa sellaisen alueen laidalla, johon myöhemmin rakennettiin melko tiiviisti symmetrisiä, siistejä taloja hyvin hoidettuine pikku pihoineen. Tämän tutun piha poikkeaa kivasti maisemasta ja sieltä löytyy ihastuttavan boheemisti kaikki seuraava: tuulen hakkaama pressuautotalli, valkoiset muoviset puutarhakalusteet (puolet rikki ja kaikki eri paria), puolen metrin nurmikko, koiranp*skaa kuistilla ja kaikkialla, villiintynyt pajukko, pari auton raatoa, lahonnut puutarhavaja, jonka seinustalle on heitetty erinäistä muoviroinaa kuten rikkinäinen uimapatja...

Ja yleensä näissä symmetrisissä ja graafisissa laatikkotaloissa on koko seinän kokoiset ikkunat :)

Koiranpskaa? Kai ne koirat myös muistaa räkyttää päivät pitkät? Sentään ei sitten ilmeisesti kuitenkaan ruohonleikkuri herätä naapuruston uusia asukkaita sunnuntaiaamuisin klo 7 :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuija aita jota ei leikata. Ja olut varjot muovituoleilla ja pöydillä. Siihen mukaan viellä erovärivalot ripustettuna. Tai piha jonka peittää talli.

Jahas. Aika pakata kamppeet. Rouva ripusti erovärivalot pihalle🤣🤣🤣.

(ymmärsin kirjoitusvirheen, mutta lopputulos oli mielestäni hulvattoman hauska)

Vihreä, keltainen ja punainen. Punaisen syttyessä on aika taas lähteä maantielle.

Halkopino talon seinää vasten, ruusuangervo pensaat ovat hirveitä, peräkärry ja venetraileri, tiilikasa joka on jäänyt yli talonrakennusvaiheessa mutta tiiliä ei ole viitsitty viedä jäteasemalle, kahdet kottikärryt (toisesta rengas puhki tietenkin), kymmeniä lasten polkupyöriä (jokaista kokoa), lupiiniviidakko joka kätkee taakseen postilaatikon (ei ihme ettei posti saavu perille)...

Ne punaiset veri-koivut! Kaikilla samanlaiset viivotinsuorat pikku oihanpläntit joista näkyy viiden korttelin päähän. Kukaan ei uskalla olla pihallaan koska isot lasi-ikkunat antavat joka ilmansuuntaan. Kotona ollessa istutaan verhot kiinni.laatuelämää just...

IHANA  ketju!  Tästä olen saanut hyviä ideoita omaan pihaani.

Kiitos!  ;)

Vierailija kirjoitti:

Halkopino talon seinää vasten, ruusuangervo pensaat ovat hirveitä, peräkärry ja venetraileri, tiilikasa joka on jäänyt yli talonrakennusvaiheessa mutta tiiliä ei ole viitsitty viedä jäteasemalle, kahdet kottikärryt (toisesta rengas puhki tietenkin), kymmeniä lasten polkupyöriä (jokaista kokoa), lupiiniviidakko joka kätkee taakseen postilaatikon (ei ihme ettei posti saavu perille)...

Miksi kaikista angervoista juuri ruusuangervo on hirveä?

Markiisit.

Aaltopeltivajat ja -tallit.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko rumistus, mutta vähän mauton juttu. Olen useammassa eri paikassa törmännyt siihen, että jos talon numero on 666, siitä on tehty joku juttu. Oikein räikeä kyltti johon on maalailtu punaisella piruja. Yhtä pihaa reinusti todella hauska kuusiaita: ehkä puusta? tehtyjä metrin korkuisia numeroita 666 rivissä :D

Missä päin? Haluan omaksu huvituksekseni käydä katsomassa. Meillä päin ei noin isoja katunumeroita ole.

Kiviä rinne täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painekyllästettyä puuta pitää sen verran puolustella, että Suomen oloissa se on käytännössä ainoa materiaali, joka kestää edes jotenkin. Me teimme ensimmäisen terassin mäntylankusta, ja se oli laho alle kymmenessä vuodessa. Vinyyliterassilauta menee käytössä ihan kamalan näköiseksi, vääntyilee ja kulmat lohkeilee irti.

Juu, minäkin jäin miettimään että mistä se terassi sitten pitäisi tehdä.

Miten edes tunnistaa onko terassilauta painekyllästetty vai ei, jos pinta on öljytty tms?

No, ei mitenkään. Meillä on 15 vuotta vanha talo, jossa on kuistia, terassia ja vielä pihalla oleva grillikatos/terassi. Kaikki on painekyllästetystä laudasta aikanaan tehtyjä. Vuosien saatossa niitä on öljytty varmaan se kymmenen kertaa, on nyt syvän tumman ruskeaa. 

Joku valitsi tässä ketjussa lämpökäsitellyn "ulkonäkösyistä". Vissiin aika uusi piha heillä. Silloin sillä on merkitystä - sinä yhtenä kesänä. Onhan painekyllästetty hiukan rumaa ennen kuin se käsitellään. Mutta voin kertoa, että kun menee 2-3 vuotta, niin kukaan ei erota sitä, miten se terassilauta on alunperin käsitelty. Meidän rakentamisen aikaan ei tainnut edes olla lämpökäsiteltyä tai ainakin sen hinta oli tyyliin nelinkertainen, ei mitään järkeä, ei edes harkittu isoon pihaan ja taloon.

Tujia puolustan, mutta itse ollaan niiden sijaan valittu marjakuusta osaan pihaa, joka on minusta kivemman ja luonnollisemman näköinen. Tuijat on kyllä todella halpoja, eli siksi niitä varmasti näkyy niin paljon. 

Ohi kulkevalle kerrostaloasukille tulee ehkä yllätyksenä se, miten kallista piha on perustaa ja myös se, että ottaa vuosikausia, ennen kuin se piha näyttää kivalta. Se tässä ketjussa mainittu kammotus, jossa on rinteessä vuorimäntyä ja tuiviota kuorikatteella kuorrutettuna on ehkä kamala silmään ne ekat vuodet, mutta aika kiva sitten 10 vuoden päästä. Meillä on tällainen penkki, joka kuvista katsottunakin oli ankea 15 vuotta sitten, nyt se on oikea keidas, joka varjostaa ja peittää takana olevaa terassia. 

Todellakin, kuvat 15 vuotta sitten kuvastavat aikalailla juuri sitä ankeutta - juuri kylvetty nurtsi ja pieniä kasveja siellä täällä. Nyt kun piha on kasvanut, ei tartte enää kitkeä ja kyykkäillä, paitsi yhdessä ainoassa itse halutussa perennaryhmässä - joka sekin oli 15 vuotta sitten ankea, nyt rehevä, värikäs ja ihana.

Itse en tajua puiden kaatamisen vimmaa. Koko tontti laitetaan sileäksi ja kaivetaan koneella auki. Mitään ei säästetä, vaikka tontilla olisi vaikka ihania vanhoja omenapuita. Sitten sille sileälle tontille istutetaan kaksi uutta omenapuuta, jotka ovat 15 ensimmäistä vuotta pikkuisia.

Pieni huomio. Smaragd-tuijat EI ole halpoja. Olisikin. Ne kasvavat kauniin muotoisina ja ovat vihreitä.

Jotkut Brabant-tuijat ovatkin halpoja ja niistä hapsuisista kuivuneista Brabanteista en itekään tykkää.

Suomessa on vaikea saada hyvännäköistä pihaa, joka olisi ympäri vuoden nätti. Täällä ensinnäkin sataa niin paljon (ainakin meillä etelässä), että herkimmät kasvit kärsii sateesta ja kosteudesta. Meillä on iänikuinen kotilo-ongelma. Keräsin toissa päivänä yli 40 isoa, elävää kotiloa. Niitä on kaikkialla pensaissa, nurmikolla, pensaiden alla. Naapuri poisti pihaltaan kaikki kasvit ja teetti pelkän nurmikon. Hänellä on kesäkukkia irtolaatikoissa. Etanat helpompi pitää loitolla. Meillä on pihalla koristepuita, pensaita, suuri määrä ruusuja, köynnöksiä, kukkapenkkejä. Joka vuosi sanon, että nyt kyllä karsitaan jotain pois, en jaksa hoitaa, mutta aina ne jää. Onhan ne keskikesällä kauniita.

Liian nypityt pihamaat, joista puuttuu enää joku asukkaista imuroimassa patiota. Asenne luontoa kohtaan on usein vihamielinen ja valitellaan, miten koivusta/vaahterasta/tammesta/ylipäätään jostakin puusta varisee sitä sun tätä. Että hirveeeeeeeeeeeeee vaiva niistäkin.

Kesäkukat, joita tursuaa monista ruukuista. Ei siis osata kasvattaa monivuotisia. Valita ne pihalle sopivimmat.

Ylipäätään pihat, jotka seuraavat trendejä ja näyttävät kaikki ihan samanlaisilta. Jos joku uskaltaa olla erilainen ja pihalla on persoonallisia ratkaisuja pysäyttää heti katseeni. 

Se, ettei ymmärretä miten kaikki kasvit eivät viihdy ihan kaikissa maastoissa. Sitten raahataan multasäkkejä kuin mietittäisiin, mikä tykkäisi kasvaa tietyllä paikalla. Siis sellainen ymmärtämättömyys pihanhoitoa kohtaan.

Miksikö ruusuangervot ovat hirveitä? Talvella ne ovat ilman lehtiä ja pelkkä pystyyn kuollut kasvi on todella rumannäköinen risukasa. Eipä se kesälläkään paljon kauniimpi ole. Omalta pihalta ne saivat lähtöpassit.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on vaikea saada hyvännäköistä pihaa, joka olisi ympäri vuoden nätti. Täällä ensinnäkin sataa niin paljon (ainakin meillä etelässä), että herkimmät kasvit kärsii sateesta ja kosteudesta. Meillä on iänikuinen kotilo-ongelma. Keräsin toissa päivänä yli 40 isoa, elävää kotiloa. Niitä on kaikkialla pensaissa, nurmikolla, pensaiden alla. Naapuri poisti pihaltaan kaikki kasvit ja teetti pelkän nurmikon. Hänellä on kesäkukkia irtolaatikoissa. Etanat helpompi pitää loitolla. Meillä on pihalla koristepuita, pensaita, suuri määrä ruusuja, köynnöksiä, kukkapenkkejä. Joka vuosi sanon, että nyt kyllä karsitaan jotain pois, en jaksa hoitaa, mutta aina ne jää. Onhan ne keskikesällä kauniita.

Eikö ne rakeetkaan auta? Parin "raetuskesän" jälkeen ei kotiloita tai etanoita näkynyt, mutta nyt viime kesänä kun en laittanut, löysin taas toissapäivänä pari kuunliljan lehdeltä. Syreenien sun muiden lehtiä on syöty, mutta ei ole limavanaa, joten uskoisin, että jotkut muut tuholaiset ovat olleet asialla.

Kauhtuneet ja ruosteiset trampoliinit joista lapset jo kasvaneet ulos ja vain lähinnä nostalgian vuoksi esille.

Vierailija kirjoitti:

Miksikö ruusuangervot ovat hirveitä? Talvella ne ovat ilman lehtiä ja pelkkä pystyyn kuollut kasvi on todella rumannäköinen risukasa. Eipä se kesälläkään paljon kauniimpi ole. Omalta pihalta ne saivat lähtöpassit.

Totta, mutta isoon penkkiin tai kasvualueeseen yleensä laitetaan havukasveja (ikävä kyllä juuri edullisia tuijia) oheen, ja vuorenkilpeä. Kaikki kestäviä ja helppohoitoisia.

Koskaan ei tiedä, kun jonkun pihaa katsoo, että siellä talossa voi asua vaikka "sairastunut hortonomi", jonka on ollut pakko "riisua" pihansa kaikesta kauniista ja laitattaa nuo "risukasat sun muut rumistukset" tilalle, kun ei ihan autioksi ja sorallekaan ole halunnut vetää. Paljon on myös ihmiset esim. työnsä puolesta reissussa, joten vaihtoehtoja ovat juuri nuo sitkeät rumistukset.

Mitä olen ohikulkevien ihmisten kanssa pihaani rassatessa jutellut, on paljon tietämättömiä, jotka haaveilevat kauneudesta pihoillaan, mutta eivät ymmärrä kasveista mitään. Olen yrittänyt oman taitoni mukaan (ei muuta kuin vuosikymmenten innostus ja tutkimustyö, netti, kirjat ja kokeilut) "neuvoa" kyselijöitä, kun "Sulla on niin kaunista täällä".

Kaiken maailman kippoja, astioita, ruukkuja, sankoja ja vanhoja sohvanraatoja ketokon seassa sikin sokin.

Autotalli kaaoksessa tavaraa.

Kuisti sotkuinen ja se näkyy ulos koska ovea pidetään auki.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken maailman kippoja, astioita, ruukkuja, sankoja ja vanhoja sohvanraatoja ketokon seassa sikin sokin.

Autotalli kaaoksessa tavaraa.

Kuisti sotkuinen ja se näkyy ulos koska ovea pidetään auki.

Nämä "tätipihat" ovat jotenkin hellyttäviä, kun on just noita erilaisia ruukkuja, joissa kasvaa vaikka ja vallan mitä. Kaikki tietenkin eri sarjaa ja väri- ja materiaalivalikoima on rajaton. Osassa "ikivarmat kukkijat", eli muovikukat. Vieressä vielä viimeisenkin aukon täyttävä kolmelle amppelille tehty teline, ja tietenkin se kiva autonrengas, missä samettikukat ilahduttavat auringonkeltaisina. Pöllökin siinä tervehtii tulijaa kiiluvin silmin.

Pihalta löytyy ihan kaikki mahdollinen rihkama, mitä kaupoista saa. On kivoja "variksenpelättimiä", tuulikelloja ja rikkonaisten lautasten posliinikappaleista askarreltuja teoksia ja raparperinlehdistä sementtiin valettuja lehtiä polkujen astinkivinä. Pöytäryhmä on myös mielenkiintoinen eriparituoleineen. Istahtaessasi ruusupensaan juurelta bongaat tonttuperheen. Niin kotoisaa.