Ķotipihojen rumistukset?

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla ehkä kiinnostavampi ketju, jos kaikki miettisivät omien pihojensa rumistuksia.

Ei esim. kenenkään aurinkokennopöllöt oikeasti ketään VOI niin paljon ällöttää, ellei pöllöjen omistaja ole jotenkin vastenmielinen naapuri. 

Kaikki omaan tyyliinsä ja omaan elämäntilanteeseen sopivasti. Löysätkää nyt vähän lakkia.

terv. Pihaintoilija

Totta. Ihme pihavihakeskustelu. Olen itsekin pihaintoilija mutta mua ei häiritse tippaakaan toisten pihat. Ymmärrän ettei lapsiperheellä ja työssäkäyvillä riitä aikaa ja jaksuja. Ja vaatii myös perehtymistä ja taitoa.

Mulla on kaunis piha mutta yllätysvieraat voi olla hankala juttu pihatöiden aikaan. Kukaan jokapaikkaan ehdi.

Pahimmat viritykset näkee rivitalojen ja luhitalojen pihoissa kun koetetaan saada sitä pikkuruista pihaa jotenkin nätisti. Yleensä siellä kuitenkin on se pyöreä, lasikantinen pöytä parin polyrottinki-tuolin kanssa sekä sinne tänne  ripoteltu pari lyhtyä ja hassun mallista valokennolamppua. Tuhoontuomittu yritys etenkin, ku pihaa yleensä hallitsee valtava trampoliini.

Tuttu miehensä kanssa  osti talon jossa on helkkarin ruma ja kolkko, rapistunut betonkuisti. Siis semmoinen ajan runnoma betonineliö ilman kaiteita.  Mieheni tarjoutui kohtuuhintaan tekemään siitä  nätin puuterassin mutta vastaus oli  että  kyllä tää menee. Moni muukin on kysellyt milloin aikoivat tehdä kuistilleen jotain ja tästä ärtyneenä ovat koettaneet kaunistaa sitä. Kehnolla menestyksellä. Pari leppäkertun näköiseksi maalattua kiveä, ananaksen mallinen auringosta latautuva lamppu ja  kuormalavoista tehty sohva.  Joka kerta kun menee kylään niin ne ananakset ja leppäkertut voi jessus... Kuisti vielä näkyy suoraan ohikulkevalle tielle niin mahtaa ihmisillä olla hauskaa. Mutta ei kai tämä pariskunta välitä, kunhan nyt on joku paikka jossa istua tupakalla.  Eivät nuo aja ruohoakaan ennen kuin se yltää reisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuijat muka rumentaisivat pihoja? Itseäni ilahduttaa joka vuodenaikana tuuhea timanttituija, jota katselen aamukahvin aikaan ikkunasta. Tuijat puolustavat paikkaansa myös lintujen ruokintapaikoilla suojaisina oleskeluoksina. Ikivihreä on aina ikivihreä. 

Omasta mielestäni pihan tekee ankeaksi paitsi asfaltointi, myös liiallinen muurikivien käyttö ja muut sliipatut rajaukset. Olen cottage garden -/ mummolatyylin ystävä. Vitsin vuoksi tykkään myös puutarhatontuista ja monesta muusta "lapsellisesta" jutusta pihassani.

Varmaan ihmiset tarkoittaa niitä kitukasvuisia, kevätauringon puoliksi polttamia rumiluksia, joita jotkut istuttavat harmailla kivillä vuorattuihin altaisiin. Ja sitten kattavat näiden kasviraukkojen ympäristön kuorikatteella tai jollain kiven murikoilla. Tuskin tuuhea, vehreä ja hyväkasvuinen tuija kenenkään silmää häiritsee.

Miksi tuijat mainitaan sitten erikseen?

Mikä tahansa puu tai pensas joka on puoliksi kuollut rumentaa pihaa.

Mielestäni tuijat eivät kuulu suomalaiseen pihaan. Varsinkaan jos piha on ns. luonnonläheinen maalaispiha.

Et ole vaan ikinä nähnytkään sellaista, puhut vain jostain mielikuvastasi. Meillä on vanha luonnonmukainen maalaispiha, jossa on useita isoja vanhoja tuijia ja ne käy tänne oikein hyvin! Ne sulautuu useiden vanhojen vaahteroiden, lehmusten, tammien, jalavien, koivujen, kuusien, pihtojen, mäntyjen ja erilaisten hedelmäpuiden, marjapensaiden, koristepensaiden ja perennojen joukkoon. Eivät pistä millään tavalla huonossa mielessä silmään, mutta ne kyllä huomataan. Voisin vaikka lyödä vetoa, että sinäKÄÄN et sanoisi, että onpa kamalia, eivät sovi tänne ollenkaan. 😄

Vierailija kirjoitti:

Tuttu miehensä kanssa  osti talon jossa on helkkarin ruma ja kolkko, rapistunut betonkuisti. Siis semmoinen ajan runnoma betonineliö ilman kaiteita.  Mieheni tarjoutui kohtuuhintaan tekemään siitä  nätin puuterassin mutta vastaus oli  että  kyllä tää menee. Moni muukin on kysellyt milloin aikoivat tehdä kuistilleen jotain ja tästä ärtyneenä ovat koettaneet kaunistaa sitä. Kehnolla menestyksellä. Pari leppäkertun näköiseksi maalattua kiveä, ananaksen mallinen auringosta latautuva lamppu ja  kuormalavoista tehty sohva.  Joka kerta kun menee kylään niin ne ananakset ja leppäkertut voi jessus... Kuisti vielä näkyy suoraan ohikulkevalle tielle niin mahtaa ihmisillä olla hauskaa. Mutta ei kai tämä pariskunta välitä, kunhan nyt on joku paikka jossa istua tupakalla.  Eivät nuo aja ruohoakaan ennen kuin se yltää reisiin. 

Kuule, pysy vain omassa pihassasi. Kuulostat aika kamalalta kaverilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painekyllästettyä puuta pitää sen verran puolustella, että Suomen oloissa se on käytännössä ainoa materiaali, joka kestää edes jotenkin. Me teimme ensimmäisen terassin mäntylankusta, ja se oli laho alle kymmenessä vuodessa. Vinyyliterassilauta menee käytössä ihan kamalan näköiseksi, vääntyilee ja kulmat lohkeilee irti.

Juu, minäkin jäin miettimään että mistä se terassi sitten pitäisi tehdä.

Miten edes tunnistaa onko terassilauta painekyllästetty vai ei, jos pinta on öljytty tms?

No, ei mitenkään. Meillä on 15 vuotta vanha talo, jossa on kuistia, terassia ja vielä pihalla oleva grillikatos/terassi. Kaikki on painekyllästetystä laudasta aikanaan tehtyjä. Vuosien saatossa niitä on öljytty varmaan se kymmenen kertaa, on nyt syvän tumman ruskeaa. 

Joku valitsi tässä ketjussa lämpökäsitellyn "ulkonäkösyistä". Vissiin aika uusi piha heillä. Silloin sillä on merkitystä - sinä yhtenä kesänä. Onhan painekyllästetty hiukan rumaa ennen kuin se käsitellään. Mutta voin kertoa, että kun menee 2-3 vuotta, niin kukaan ei erota sitä, miten se terassilauta on alunperin käsitelty. Meidän rakentamisen aikaan ei tainnut edes olla lämpökäsiteltyä tai ainakin sen hinta oli tyyliin nelinkertainen, ei mitään järkeä, ei edes harkittu isoon pihaan ja taloon.

Tujia puolustan, mutta itse ollaan niiden sijaan valittu marjakuusta osaan pihaa, joka on minusta kivemman ja luonnollisemman näköinen. Tuijat on kyllä todella halpoja, eli siksi niitä varmasti näkyy niin paljon. 

Ohi kulkevalle kerrostaloasukille tulee ehkä yllätyksenä se, miten kallista piha on perustaa ja myös se, että ottaa vuosikausia, ennen kuin se piha näyttää kivalta. Se tässä ketjussa mainittu kammotus, jossa on rinteessä vuorimäntyä ja tuiviota kuorikatteella kuorrutettuna on ehkä kamala silmään ne ekat vuodet, mutta aika kiva sitten 10 vuoden päästä. Meillä on tällainen penkki, joka kuvista katsottunakin oli ankea 15 vuotta sitten, nyt se on oikea keidas, joka varjostaa ja peittää takana olevaa terassia. 

Todellakin, kuvat 15 vuotta sitten kuvastavat aikalailla juuri sitä ankeutta - juuri kylvetty nurtsi ja pieniä kasveja siellä täällä. Nyt kun piha on kasvanut, ei tartte enää kitkeä ja kyykkäillä, paitsi yhdessä ainoassa itse halutussa perennaryhmässä - joka sekin oli 15 vuotta sitten ankea, nyt rehevä, värikäs ja ihana.

Itse en tajua puiden kaatamisen vimmaa. Koko tontti laitetaan sileäksi ja kaivetaan koneella auki. Mitään ei säästetä, vaikka tontilla olisi vaikka ihania vanhoja omenapuita. Sitten sille sileälle tontille istutetaan kaksi uutta omenapuuta, jotka ovat 15 ensimmäistä vuotta pikkuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu miehensä kanssa  osti talon jossa on helkkarin ruma ja kolkko, rapistunut betonkuisti. Siis semmoinen ajan runnoma betonineliö ilman kaiteita.  Mieheni tarjoutui kohtuuhintaan tekemään siitä  nätin puuterassin mutta vastaus oli  että  kyllä tää menee. Moni muukin on kysellyt milloin aikoivat tehdä kuistilleen jotain ja tästä ärtyneenä ovat koettaneet kaunistaa sitä. Kehnolla menestyksellä. Pari leppäkertun näköiseksi maalattua kiveä, ananaksen mallinen auringosta latautuva lamppu ja  kuormalavoista tehty sohva.  Joka kerta kun menee kylään niin ne ananakset ja leppäkertut voi jessus... Kuisti vielä näkyy suoraan ohikulkevalle tielle niin mahtaa ihmisillä olla hauskaa. Mutta ei kai tämä pariskunta välitä, kunhan nyt on joku paikka jossa istua tupakalla.  Eivät nuo aja ruohoakaan ennen kuin se yltää reisiin. 

Kuule, pysy vain omassa pihassasi. Kuulostat aika kamalalta kaverilta.

Jos kyse on samasta talosta, jota kävimme katsomassa pari vuotta sitten en ymmärrä miten mahdollinen ostaja voi sietää sitä verantaa. Oli tosissaan semmoista kylmää betonia jonka sää oli tehnyt läikikkääksi ja parista kohtaa puuttui paloja. Saakelin ruma. Mietimme että jos ostamme talon niin vedämme puut siihen päälle. Ei kuitenkaan ostettu, muista syistä. Liekö kirjoittajan ystävä sitten ostanut.

Huomenna on muuten Avoimet puutarhat - tapahtuma. Onko mammat lähdössä laskemaan tonttuja ja yökkimään tuijien juurille? 😉

Tään mamman kulmilta on koronan pelko tainnut karsia osallistujia ja vain pari jo nähtyä on ilmoittautunut. Enpä taida jaksaa lähteä...

Meidän oman pihan kauhistus on siniset sadevesitynnyrit. Ovat niitä käytettyjä teollisuuskemikaalitynnyreitä, ihan älyttömän käteviä käytössä, mutta rumia.

Tykkään monenlaisista pihoista. Se vähän ihmetyttää jos pihaan ei laiteta mitään istutuksia. Vähän harmittaakin. Itse asun uudella, ketjussakin parjatulla, pientaloalueella. Kumpikaan naapuri ei ole istuttanut juurikaan puita. Puut tekevät puutarhan ja lisäävät ilmeikkyyttä pihaan. Tykkään myös pörröisistä tuijista. Syksyllä ja varhain keväällä ne ovat lohdullisia kun antavat väriä pihaan.

En itsekkään ole mikään mieletön pihan laittaja. Mutta tykkään että suht koht siistiä, siisti ruokailuryhmä pihalla ja rapunympärys siisti. Muuten luonnonmukaista ja vähä niitä autojakin.

Eli kauhistus on lähinaapurin piha, muovinen ruokaryhmä keskellä pihaa rojun keskellä, nurmikot ajamatta, piha täynnä rojua, vanha hella pihalla ja rojut kaikki rapun vieressä tiellepäin. Rojukasoja ympäri pihaa.

Kaihistus PERHE VAIN HUOLETTOMANA GRILLAA KESKELLÄ PIHAA NIISSÄ KAUHEISSA VANHOISSA MUOVIKALUSTEISSA KAIKEN ROJUN KESKELLÄ

Vierailija kirjoitti:

Nauramme aina lähikylän ohittaessamme erään portin pieleen asetettua VESSAPYTTYÄ jossa kasvaa jotain kesäkukkia. Siis voi jeesuksen parta sentään. Nauramme, mutta samalla yököttää.

Se on ollut siinä jo monta vuotta, että ilmeisesti omistajat tykkäävät itse kovasti keksimästään uusiokäytöstä. :D

Kerrostalon pihaan oli joku järjen riemuvoitto laittanut istutusastioiksi kylpyhuoneen kalusteita eli kylpyammeen ja lavuaarin. Hänellä riitti järki siihen, ettei wc-pönttöä haudattu maahan. :D

Onneksi kyseiset "kaunistukset" myöhemmin poistettiin. 

Pienkerrostalossa Tampereen Atalassa maantasakerroksen piha: Niin täyteen tupattu kaikenlaista kukkaa, että tulee jo katsellessa ahtaanpaikankammo. Kukissa ei ole mitään yhtenäisyyttä, vaan on ostettu joka lajia ja joka väriä. 

Mamma ei ole kaikkia saanut mahtumaan omalle "tontilleen", niin on kuskannut niitä kukkiaan vielä yleiselle alueellekin. 

Vierailija kirjoitti:

Oma piha on oma piha ja juuri se siinä on hyvä että se saa olla täynnä pressua tranpoliinia ja autoa ihan niin paljon kuin huvittaa.

Autoja, pressuja ja tavaraa, mutta niin, ettei se aiheuta rumaa maisemaa naapureille. Siitä kun voi valittaa. Useissa kommenteissa on mainittu autonromut, ja ns. joskus näillä vielä ajetaan, kun saadaan aikanaan korjattua -auton aihiot. Mutta tuskin tarkoitat tätä :) Tulinpahan maininneeksi, jotta tämäkin pointti tulee esille.

liika on liikaa kirjoitti:

Pienkerrostalossa Tampereen Atalassa maantasakerroksen piha: Niin täyteen tupattu kaikenlaista kukkaa, että tulee jo katsellessa ahtaanpaikankammo. Kukissa ei ole mitään yhtenäisyyttä, vaan on ostettu joka lajia ja joka väriä. 

Mamma ei ole kaikkia saanut mahtumaan omalle "tontilleen", niin on kuskannut niitä kukkiaan vielä yleiselle alueellekin. 

Kuulostaa sympaattiselta. Ehkä on kasvattanut osan itse. 😊

Vierailija kirjoitti:

pikkusen-Hüllü kirjoitti:

Pressutalli, feikkitontut, muovinurmikko.

Missä olet nähnyt muovinurmikkoa jonkun kotipihalla?

Minua taas kiinnostaa missä on aitoja tonttuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä pihassa sitten saa olla?  Täällä on haukuttu kaikki.

Kertokaa mieluummin, millainen on kaunis piha.  Mutta jättäkää nyt pois ne ökytalojen puutarhapihat, jotka on isolla rahalla suunnitellut ja toteuttanut joku alan firma.   Ja myös ne aidossa maalaisympäristössä olevat maatalojen pihat, jotka on vielä osaksi luonnontilassa ja siksi kauniita (tai sitten jonkun mielestä ei).

Siis millainen on kaunis rivitalopiha?

Millainen on kaunis ihan tavallinen omakotialueella sijaitsevan talon piha?

Millainen on kaunis kerrostalopiha?

Mitä pihalla SAA olla, sen sijaan että motkotetaan vaan siitä, mitä siellä ei saa olla?

Jos joku vaihteeksi kertoisi.

No, itse tykkään, jos on kasveja, jotka kokonsa puolesta sopivat siihen pihalle, ja jotka on istutettu kasville itselleen edulliseen paikkaan. Ja jotka saavat asianmukaista hoitoa, jos sitä tarvitsevat hyvännäköisenä pysyäkseen. Esimerkiksi se parjattu tuija, minun silmissäni ihan ok, jos on istutetu varjoisaan paikkaan, kastellaan ja mahtuu kasvamaan. Sekä puita, pensaita että kukkivia kasveja saisi olla, ja jotakin maan peitoksi.

Tykkään myös hyvälaatuisista puisista pihakalusteista. Pergolat miellyttävät silmääni.

Jos on nurmikkoa niin hoidetaan asianmukaisesti, esim. helteellä ei ajeta lyhyeksi jolloin se vain palaa. Minulle kivet on ihan ok nekin, jos ovat omilla luonnollisilla paikoillaan (se näyttää hölmöltä, jos on oikein kerätty kiviröykkiö jonnekin).

Voi olla joku valaisinkin, mutta valaisimen näköinen eikä mikään kiiluvasilmäinen pöllö. Mieluiten niin, ettei valo osu suoraan silmiin vaan valaisee esim. maata kulkuväylällä.

Isolle pihalle mahtuu myös niittymäinen alue, jossa kasvaa luonnonkukkia ja joka hoidetaan niittämällä pari kertaa kesässä.

Talvella sopiva hillitty ei vilkkuva kausivalaistu on ok sekin. Ja lintujen ruokinta, jos hoidetaan asianmukaisesti. 

Hehee, minun pihaltani löytyy juuri tuo kiiluvasilmäpöllö :)

Itse en olisi moista kuvatusta koskaan hankkinut, mutta se on lahja iäkkäältä isältäni. Liikutuin lahjasta ja etsin sille heti kivan paikan.

Meillä mies katseli sellaista ihastuneena puutarhamyymälässä, mutta sain onneksi estettyä hankinnan. Yhtenä iltana hän juoksi innoissaan takapihan hämärästä sisään ja pyysi mukaansa. Ja kappas, naapuri oli sellaisen hankkinut omaan rinnepihaansa aivan viereen, kun rivarissa asutaan, ja sieltähän se pöllövaari sihtaili isoilla mulkosilmillään suoraan meille päin. En mä enää voi kuin nauraa. :D

Jk. Muutama vuosi sitten mies sai kuin saikin ostettua salaa sellaiset muoviset laattakivet, jotka hohtavat pimeässä. Häivytin ne pikkuhiljaa varaston syövereihin. Ei kai muista niitä enää. Ja, kyllä, olen puutarhahirmu, en tykkää mistään mauttomista muovirojuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutarhatontut. Ymmärrän, että jonkun muksun mielestä voi olla hauskoja, mutta oikeesti!!?? Mitä hitto? :D

Kammottavia.

Eipäs. Tuovat ihanaa eroottista värinää pihaan.

Vierailija kirjoitti:

Köyhät rivarimuijat valittaa kateellisena kun naapurin Erkin omakotitalossa on autokatos ja tramppa. Hallelujaa!

Rivitaloasuminen on joillekin paljon mieluisampaa, kuin omakotimiljöö. On katsos olemassa rauhattomilla alueilla olevia rötiskökyliä ja sitten taas sellaisia tyylikkäitä, vaikkapa merinäköalalla ihastuttavia koteja. Hintaakin saattaa olla laadukkailla materiaaleilla rakennetulla asunnolla muutaman ok-talon verran

Onko tämäkin mukava keskustelunaihe pilattava kateusjankutuksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla ehkä kiinnostavampi ketju, jos kaikki miettisivät omien pihojensa rumistuksia.

Ei esim. kenenkään aurinkokennopöllöt oikeasti ketään VOI niin paljon ällöttää, ellei pöllöjen omistaja ole jotenkin vastenmielinen naapuri. 

Kaikki omaan tyyliinsä ja omaan elämäntilanteeseen sopivasti. Löysätkää nyt vähän lakkia.

terv. Pihaintoilija

Totta. Ihme pihavihakeskustelu. Olen itsekin pihaintoilija mutta mua ei häiritse tippaakaan toisten pihat. Ymmärrän ettei lapsiperheellä ja työssäkäyvillä riitä aikaa ja jaksuja. Ja vaatii myös perehtymistä ja taitoa.

Mulla on kaunis piha mutta yllätysvieraat voi olla hankala juttu pihatöiden aikaan. Kukaan jokapaikkaan ehdi.

Siis tarkoitin että sisällä on sotkuista, en sitä ettei vieraat ole tervetulleita.