Lue keskustelun säännöt.
Hiito mikä lääkäri. Itku tuli :((
16.04.2013 |
Olen pitkään kärsinyt paniikkikohtauksista ja ahdistuksesta. Eivät kovin pahoja, mutta päivittäistä kumminkin. En halua turvautua lääkkeisiin koska koen jotenkuten pärjääväni ilman. Olen myös ollut normaalisti töissä.
Nyt uuten oireena unettomuus tai vaikeuksia nukkua. Nukun 3-4h/yö mutta pätkissä. Väsymys on aihettanut jo muistihäiriöitä. Unohdan hellan levyn päälle jne.
Eilen olin niin väsynyt etten eteeni meinannut nähdä, mutta menin töihin kumminkin. Soitin työpaikkalääkärill varaakseni ajan minua hoitavalle lääkärille. Hänelle ei ollut aikoja, mutta hänelle jätettiin soittopyyntö. Minulle varattiin varmuudeksi aika toiselle lääkärille jotta voisin saada muutaman päivän saikkua jos hoitava lääkäri ei kirjoita puhelinsoiton prusteella saikkua.
Lääkäri soitti ja sanoin, että saikkulle pitää nyt päästä mutta ei voi kirjoittaa puhelimessa.
Menin siis tämän toisen lääkärin vastaanotolle. Hän alkoi heti määrätä minulle lääkkeitä. Ensin betasalpaajia paniikkiin ja kun en huolinut olisi määrännyt Oxepamia ja viimeisenä Sipralex (?). Kun sanoin, että koen selviäväni oireiden kanssa ilman lääkkeitä, enkä betasalpaajia voi syödä enkä myöskään halua olla ihan kamoissa saati jäädä koukkuun lääkkeisiin.
Suuttui kun en niitä lääkkeitä halunnut. Sen jälkeen sönkkää jostain makkarin lämpötilasta joka nyt on ok, samoin peitoista tyynyistä ym. Kaikki uusia ja oikeanlaisia. Sönkkäsi, että paniikkihäiriö neurologien sairaus ja syödäänhän diabetekseenkin lääkkeitä. Joo, ei ehkä ihan verrattavissa. Pyysin todistamaan väitteensä... ei vastausta. Kysyin miksi masentuneille jne heti ovesta astuttuaan määrätään masennuslääkkeitä tai muita pillereitä...ei vastausta.
Olin tuossa vaiheessa jo lähdössä koska totesin ettei ota mua vakavissaa ja vähätteli väsymystäni ja uniongelmiani. Kun nousin ja sanoin, että tämä ol varmaan sitten tässä, niin tiuskaisee minulle "mitä sä sitten haluat". Oli ihan hämmentynyt ja sanoin, että haluan sairaslomaa jotta voisin hieman levätä (olin siis jo heti alussa kertonut oireeni). Seuraavaksi tiuskaisi "no, paljonko haluut"...olin taas hieman hämmentynyt ja en osanut sanoa kuinka paljon. Lääkäri tisuskasi "riittääkö viikko". Nyökkäsin vaan, otin lapun ja häivyin.
Itkin koko matkan takaisin työpaikalle. Raivostuttaa, suututtaa...
Aaaargh... onneksi tämä minua hoitava lääkäri on empaattinen ja ymmärtäväinen ja yrittää kaikkensa auttaakseen.
Kommentit (81)
Ihmettelen tätä, että ihminen joka tunnistaa olevansa masentunut tms. Ei tahdo saada hoitoa. Samaan aikaan ihmiselle, joka ei ko. asiaa tunnista yritetään väkisin lyödä masennusleima ja mömmöjä joka lähtöön.
Teille jotka huutelette, että eivät aiheuta riippuvuutta. Kokeilkaa itse. Itselle määrättiin kipukynnystä nostamaan Triptyliä ja helvetilliset vierotusoireet. Ei kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti et nyt ihan heti haluakaan parantua noista sun oireista? Mutta jos olet noin lääkekielteinen niin jatkoa ajatellen, otat sen reseptin tyynesti vastaan, ei niitä tarvitse lunastaa.
Millaista hoitoa nyt sitten saat ahdistukseesi ja paniikkeihisi? Auttaako ollenkaan, kun olosi vaan pahenee?
Kyllähän se lääkäri näkee, haetaanko niitä lääkkeitä vai ei, ne kun päivittyy sinne lääkelistalle, paljonko määrätty/noudettu/jäljellä. Ei järkevää tämmöinen pitkällä tähtäimellä, jos haluaa työkykyisenä pysyä. Parilla saikkupäivällä ei ahdistusta hoideta.
Vierailija kirjoitti:
Sinä tarvitset joko lääkkeet tai sitten menet terapiaan. Ei tuosta muuten parane.
Unilääkkeitä on myös sellaisia, jotka eivät koukuta. Itse syön ketipinoria. Se on oikeasti epilepsialääke. Toinen koukuttamaton on kuulemma eräs allergialääke oikeasti. En muista nimeä nyt.
Terapiaan ei välttämättä oteta lääkevastaista asiakasta. Hoitosuunnitelmaan kuuluu ylensä myös lääkehoito ja siitä kieltäytyminen voi olla este terapiaan pääsylle, ihan siinä missä voi olla este saada kuntoutustukea tai pidempää sairauslomaakin jos kieltäytyy lääkehoidosta.
Kokemuksesta kerron, koska itsekin ollut välillä skeptinen lääkkeiden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin tehtävä on tietenkin hakea parantavaa hoitoa. Mitä se saikku auttaa? Ei se sua paranna. Vaikka saisitkin taukoa arjesta, ja vähän lepoa, olet kohta takaisin samassa tilanteessa jos et ota vastaan hoitoa. Millä tavalla muuten ajattelet ettei sun ongelmat ole verrattavissa muihin lääkehoitoa vaativiin sairauksiin? Kyllä se on turhauttavaa tietenkin lääkärille kun potilas tulee vastaanotolle, mutta ei sitten kuitenkaan halua hoitoa. Ihmettäkö odotat?
Ap on tehnyt aloituksen vuonna 2013. Todennäköisesti ei ole enää kommentteja lukemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tunne. Mitään ei suostuta tutkimaan joten mitään ei kuulema ole joten ongelmat vaan jatkuu ja pahentuu. Alan olla jo luovuttanut ja kärsin oireet mielummin kuin yritän taas saada hoitoa. Viimeksi päädyin päivystyksen kautta osastolle viikoksi letkuihin kun ei tutkita ja silloin lääkäri toisensa perään saarnasi että pitää mennä lääkäriin ajoissa. En jaksanut kysyä oloiltani että montako kertaa vielä olisi pitänyt käydä tkssa niiden puolen kymmenen lisäksi.
Seuraavaa reissua odotellessa. Ehkä sitten kun alkaa olla useampi osastoreissu historiassa tklääkäreitäkin kiinnostaa ongelmien tutkiminen hyvissä ajoin. Pitäisi muka säästää mutta oma kokemus on lähinnä se että säästetään niin että saadaan sitten maksaa moninkertaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moro ap.
En jaksa kaikkia kommentteja lukea, mutta en tajua minkä takia kärvistelet kohtausten kanssa ja koitat sinnitellä ja raahustaa päivästä toiseen.
Toi opamox vois olla sulle ihan hyväksi avuksi kohtauslääkkeeksi ja siihen, että saisit edes nukuttua.
Se on miedoin mahdollinen rauhoittava ja todennäköisesti saisit miedoimman mahdollisen annostuksen 15 mg, josta sulle todennäköisesti riittäisi jopa puolikas. Yleensä lekuri kirjoittaa ohjeeksi 3xpäivässä, mutta älä noudata sitä jos et koe tarvitsevasi (et tarvitse).
Paniikkihäiriö on aika ikävä sairaus ja tulee yleensä pahenemaan ja uusimaan jos sitä ei hoida.
Ei elämän ole pakko eikä sen pidä olla kärsimystä. Vaikutat todella väsyneeltä. Etkö halua voida paremmin?
Musta ainakin kuulostaa, että saatat olla kohta pidemmällä sairaslomalla kun ajat itsesi piippuun ja sitten onkin pidempi tie tervehtyä.
Aika ihmeellistä itseasiassa, että tk-lääkäri on tarjonnut rauhoittavaa. Mulla on todettu paniikkihäiriö vuosia sitten ja oikeasti tarvitsen sitä välillä selvitäkseni arjesta, mäkin joudun välillä tappelemaan siitä.
Eikä niitä lääkkeitä olekaan tarkoitus syödä loppuelämää, vaan niiden on tarkoitus auttaa pahimman yli.
Vierailija kirjoitti:
Moro ap.
En jaksa kaikkia kommentteja lukea, mutta en tajua minkä takia kärvistelet kohtausten kanssa ja koitat sinnitellä ja raahustaa päivästä toiseen.
Toi opamox vois olla sulle ihan hyväksi avuksi kohtauslääkkeeksi ja siihen, että saisit edes nukuttua.
Se on miedoin mahdollinen rauhoittava ja todennäköisesti saisit miedoimman mahdollisen annostuksen 15 mg, josta sulle todennäköisesti riittäisi jopa puolikas. Yleensä lekuri kirjoittaa ohjeeksi 3xpäivässä, mutta älä noudata sitä jos et koe tarvitsevasi (et tarvitse).
Paniikkihäiriö on aika ikävä sairaus ja tulee yleensä pahenemaan ja uusimaan jos sitä ei hoida.Ei elämän ole pakko eikä sen pidä olla kärsimystä. Vaikutat todella väsyneeltä. Etkö halua voida paremmin?
Musta ainakin kuulostaa, että saatat olla kohta pidemmällä sairaslomalla kun ajat itsesi piippuun ja sitten onkin pidempi tie tervehtyä.
Aika ihmeellistä itseasiassa, että tk-lääkäri on tarjonnut rauhoittavaa. Mulla on todettu paniikkihäiriö vuosia sitten ja oikeasti tarvitsen sitä välillä selvitäkseni arjesta, mäkin joudun välillä tappelemaan siitä.
Eikä niitä lääkkeitä olekaan tarkoitus syödä loppuelämää, vaan niiden on tarkoitus auttaa pahimman yli.
HEI. AP ALOITTANUT KETJUN 2013...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin tehtävä on tietenkin hakea parantavaa hoitoa. Mitä se saikku auttaa? Ei se sua paranna. Vaikka saisitkin taukoa arjesta, ja vähän lepoa, olet kohta takaisin samassa tilanteessa jos et ota vastaan hoitoa. Millä tavalla muuten ajattelet ettei sun ongelmat ole verrattavissa muihin lääkehoitoa vaativiin sairauksiin? Kyllä se on turhauttavaa tietenkin lääkärille kun potilas tulee vastaanotolle, mutta ei sitten kuitenkaan halua hoitoa. Ihmettäkö odotat?
Ap on tehnyt aloituksen vuonna 2013. Todennäköisesti ei ole enää kommentteja lukemassa.
Aivan, kuka näitä liki 10 vuotta vanhoja avauksia nostelee? Ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Just näitä arjen sankareita, jotka kivenkovaa kieltäytyvät hoidosta, ja sitten makaavat jatkuvasti kotona sairaslomalla. Hei, haloo, sä olet sairas! Syö lääkettä niin paranet! Ei kovin kiva työkaveri tuollainen sissi, joka ei muka lääkkeitä tarvitse.
Mielenterveyslääkkeet eivät paranna yhtään mitään, lieventävät vaan oireita, jos sitäkään. Niistä voi olla myös vaikka mitä sivuvaikutuksia. Jos itse haluat vetää huumeita, niin siitä vaan, mutta tämä tyrkytys on naurettavaa. Itse en käytä mitään huumausaineita, kuten alkoholia, mielenterveyslääkkeitä tai muita huumeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus. Miten sä sitten hoidat vaikka sitä diabetesta ilman lääkkeitä, kun ihmisiä pitää kerran pystyä hoitamaan lääkkeittä? Tai sydänsairauksia? Syöpää? Miksi lapsia rokotetaan, onko sekin ihan turhaa? Etkö ota ikinä edes särkylääkkeitä?
Miksi luulet, että lääkkeitä on kehitetty vuosisatojen ajan? Ihan ihmisten kiusaksi vai?
Mielenterveyslääkkeet ovat huumausaineita.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyslääkkeet ovat huumausaineita.
Vain harvat luokitellaan huumausaineiksi, vaikka niitä popsisi ilman reseptiä.
8 vuotta vanha aloitus.
Nykyisin on jo erilainen, nuorempi lääkärikunta, joka ei pilkkaa eikä väheksy potilaita.
Vanhat lääkärit ovat työhönsä kyllästyneitä persereikiä, eivät välitä edes tutkia potilasta, vaan määrävät suoraan lääkkeet, edes tutkimatta potilasta.
Ja tämä on totta, vaikka joku varmasti täälläkin väittää vastaan.
Potilaisiin kyllästynyt vanha lääkäri oli sitten mies tai nainen, määrää antibiootit angiinaan, edes katasomatta potilaan kurkkua.
Eläkkeelle joutavat nuo välinpitämättömät ja potilaista piittaamattomat lääkärit.
Joo , kyllä lääkäri oli oikeassa. Miten aiot jatkossa selvitä ? Apteekista saa melatoniinia unettomuuteen, sinuna söisin beetasalpaajia . Itsellä samat oireet , youtubessa on hyviä videoita paniikkikohtauksesta. Itse sain pari viikkoa sitten kovan kohtauksen .
Mikset ole yhteydessä työsuojeluun?
Vierailija kirjoitti:
Mikset ole yhteydessä työsuojeluun?
Kuka? Ap on varmaan näin 10 vuoden jälkeen ihan toisessa työssäkin.
Lääkärin tehtävä on tietenkin hakea parantavaa hoitoa. Mitä se saikku auttaa? Ei se sua paranna. Vaikka saisitkin taukoa arjesta, ja vähän lepoa, olet kohta takaisin samassa tilanteessa jos et ota vastaan hoitoa. Millä tavalla muuten ajattelet ettei sun ongelmat ole verrattavissa muihin lääkehoitoa vaativiin sairauksiin? Kyllä se on turhauttavaa tietenkin lääkärille kun potilas tulee vastaanotolle, mutta ei sitten kuitenkaan halua hoitoa. Ihmettäkö odotat?