Ei huvittaisi enää elää ja yrittää (opintolaina, työttömyys, rahattomuus)
Valitsin opiskeltavan alan päin h*lvettiä, opiskelin todella pitkään lopulta työttömäksi kun en päässyt sisään mihinkään työllistävään, mutta silti tunsin kovaa painetta mennä yliopistoon. Nyt en saa yhtään mitään töitä, en edes siivousta. Opintolainaa on paljon, opintotukikuukaudet käytetty joten ei ole enää toivoa opiskella mitään uutta. Ei huvittaisi enää elää kun tulevaisuutta ei minulla ole.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Mikä tiedekunta tarjoaa tällaista opetusta? Kyllähän sinulle akateemisuuden pitäisi ainakin teoriassa antaa sinulle jonkinlaisia valmiuksia - ( esim. tutkija, opettaja, toimittaja, kääntäjä.) Jokin ihan normaali ammattitutkinto olisi syytä hankkia kylkeen?
Niinhän sitä kaikki luulee, että jotain tutkijan ja toimittajan töitä kasvaa puissa täällä Suomessa. Valitettavasti todellisuus on, että akateemisia valmistuu reilusti enemmän kuin mitä vastaavia työpaikkoja on tarjolla. Opettajana olisi ehkä paras työtilanne, mutta läheskään kaikki ei sovellu opeksi.
Opettajien työtilanne on surkea ellei ole erityisopettaja.
T. Työtön ope
Etkö tiedä, että opintolainaa ei tarvitse maksaa takaisin? Yhdessä vuodessa valtio takaa opintolainoja 3 miljardia euroa.
Voitko ap kertoa mitä olet opiskellut? Miksi et harkitse korkeakouluharjoittelua? Kaikkien on vaikea saada ekoja työpaikkoja, ei saa antaa periksi nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Naistutkimus, taidehistoria, ....? Onhan noita.
Elä omaa elämääsi äläkä piittaa siitä, mitä joku muu nyt ajattelee ja mitä sinun pitäisi olla. Nauti kesästä ja elämästä. Lähde piknikille rantsuun ja katso, ketä muita siellä tapaat. En tosiaan tarkoita, että liittyisit johokin pultsareiden rantaremmiin vaan vietä päiväsi niin kuin kuka tahansa toimeton vapaaherra, jolla ei ole huolta huomisesta.
Ensin kannattaa selvittää jokin selkeä ammattinimike, johon on jokin selkeä koulutus. Silloin valmistuu johonkin ammattiin, jossa on helposti haettavia työpaikkoja. On helppo siis hakea, kun on oikea koulutus plakkarissa. Tällainen on esim. sairaanhoitaja. Töitä riittää takuulla. Toisekseen jos on akateeminen tausta jo valmiiksi, mutta ei varsinaista ammattinimikettä, töitä pitää hakea todella avoimesti laajalla skaalalla. Missä tarvitaan lukeneisuutta? Kirjakaupat, kirjastot, museot, näyttelyt, opetustoimi, sisällöntuottajat, lehdet, järjestöt, koulut, päiväkodit, kansalaisopistot, seurakunnat jne.
Paras asia on tietysti tuntea jokin henkilö jossain organisaatiossa, joka voisi suositella sinua töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ja nytkin löysit ihan vihonviimeisen paikan, mistä kannattaa lohdutusta etsiä.
Tämä ja nyt tuntuu että helle ja alkoholi tekevät mammoista vielä tavallista aggressiivisempia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Mikä tiedekunta tarjoaa tällaista opetusta? Kyllähän sinulle akateemisuuden pitäisi ainakin teoriassa antaa sinulle jonkinlaisia valmiuksia - ( esim. tutkija, opettaja, toimittaja, kääntäjä.) Jokin ihan normaali ammattitutkinto olisi syytä hankkia kylkeen?
Niinhän sitä kaikki luulee, että jotain tutkijan ja toimittajan töitä kasvaa puissa täällä Suomessa. Valitettavasti todellisuus on, että akateemisia valmistuu reilusti enemmän kuin mitä vastaavia työpaikkoja on tarjolla. Opettajana olisi ehkä paras työtilanne, mutta läheskään kaikki ei sovellu opeksi.
Opettajien työtilanne on surkea ellei ole erityisopettaja.
T. Työtön ope
Ootko erkan kursseja harkinnut?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Tämä on vmäinen kommentti, jota väärin valinnut 'akateeminen luuseri' saa usein kuulla.
Ei. Kaikkea ei vaan voi hyödyntää mitenkään. Joskus on vain todettava, että on vain hukannut aikaansa.
Ja alettava tehdä jotain hyödyllistä. Itse menin postiin ansaitsemaan hilloam
Vierailija kirjoitti:
Pitää ottaa vain lusikka kauniiseen käteen ja mennä töihin. Vasta sitten näet millaisia vahvuuksia ja osaamista sinulla on jo nyt. Jos ei ole mitään kosketusta työelämään, on vaikea kehittää ammatillista identiteettiään. Jopa ylioppilaat pääsevät koulunkäyntiavustajiksi tai jopa opettajan sijaisiksi. Mikset sinä, jolla on akateeminen tutkinto?
Tässä kommentoija jolla ei ole minkäänlaista käryä 2020-luvun työelämän vaatimuksista.
"Sinne menet vaan opettamaan ilman pätevyyttä. Minäkin kävelin työpaikkaan sisälle v. 1966 ja sain samantien viran. Kyllä nuoriso on patalaiskaa!"
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiedä, että opintolainaa ei tarvitse maksaa takaisin? Yhdessä vuodessa valtio takaa opintolainoja 3 miljardia euroa.
Sen kun näkis.
Kelassa eivät välttämättä tee toimeentulotukea saavan kanssa maksusuunnitelmaa, jos laina sinne päätyy, koska viimesijaisen etuuden ei haluta valuvan lyhennyksiin. Sitten on laina ulosotossa.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi työtön yliopistossa korkeakoulutettu, jolla on hirveä summa opintolainaa ja tukikuukaudet loppu. Olisi kannattanut käydä kaksoistutkinto tai mennä pelkkään amikseen. Vaikka en olisi saanu töitä, olisin nyt velaton ja käteen jäisi edes toimeentulotuen peruosa. Nyt siitä perusosasta menee opintolainan lyhennystä lähemmäs 200 euroa, koska pankille ei kelpaa vähempi, ja jos en ala saamaan enempää rahaa jostain (eli työllisty), joudun elämään lähemmäs 40-vuotiaaksi n. 300 eurolla kuussa. Terveysongelmat estävät myös hakeutumasta moniin lyhyisiin ja edes jotenkin työllistäviin koulutuksiin.
En neuvo enkä kehota mihinkään, mutta jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, niin antaisin opintolainan mennä perintään ja ulosottoon. Se nimittäin vanheneekin sitten joskus. En pystyisi elämään vuodesta toiseen noin pienellä rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Naistutkimus, taidehistoria, ....? Onhan noita.
Elä omaa elämääsi äläkä piittaa siitä, mitä joku muu nyt ajattelee ja mitä sinun pitäisi olla. Nauti kesästä ja elämästä. Lähde piknikille rantsuun ja katso, ketä muita siellä tapaat. En tosiaan tarkoita, että liittyisit johokin pultsareiden rantaremmiin vaan vietä päiväsi niin kuin kuka tahansa toimeton vapaaherra, jolla ei ole huolta huomisesta.
Ensin kannattaa selvittää jokin selkeä ammattinimike, johon on jokin selkeä koulutus. Silloin valmistuu johonkin ammattiin, jossa on helposti haettavia työpaikkoja. On helppo siis hakea, kun on oikea koulutus plakkarissa. Tällainen on esim. sairaanhoitaja. Töitä riittää takuulla. Toisekseen jos on akateeminen tausta jo valmiiksi, mutta ei varsinaista ammattinimikettä, töitä pitää hakea todella avoimesti laajalla skaalalla. Missä tarvitaan lukeneisuutta? Kirjakaupat, kirjastot, museot, näyttelyt, opetustoimi, sisällöntuottajat, lehdet, järjestöt, koulut, päiväkodit, kansalaisopistot, seurakunnat jne.
Paras asia on tietysti tuntea jokin henkilö jossain organisaatiossa, joka voisi suositella sinua töihin.
Ole hyvä ja katso montako työpaikkaa ehdottamissasi töissä on sellaiselle jolla ei ole alan koulutusta.
Lehdet - mitä siellä? Toimittajaksi kun entisetkin irtisanotaan?
Kirjastot - mihin tehtäviin? Jos ei informatiikan opintoja niin ovenpönkäksikö?
Kansalaisopistot, koulut, näyttelyt, päiväkodit???
Tarvitaan lukeneisuutta:D. t.eri
Kuulostat vakavasti masentuneelta. Hae siihen apua. Sitten kun voit paremmin, löytyy sinulta myös ongelmanratkaisutaitoja.
Olen ollut ihan samassa tilanteessa ja olen tosi pahoillani, että olet saman ongelman edessä. Mitään taikasanoja tai taikakeinoja en ratkaisuksi keksinyt - mulla kävi lopulta tuuri vuorotteluvapaan sijaisuuden kanssa, että sain sen ekan kunnon työkokemuksen. Jostain ihmeen syystä noiden sääntöjä on muutettu koko ajan siihen suuntaan, että niitä on enää tosi harvoin tarjolla.
Olet varmaan kuullut kaikki mahdolliset työnhakuneuvot, joten sanon sen sijaan, että työnhakijoita on ihan valtavan paljon, eikä se, että juuri sinua ei valita, tee susta yhtään huonompaa eikä epäonnistunutta ihmistä.
Työnhaussa ja työmarkkinoissa on jokin mystinen piirre: jotkut tuntuvat saavan joka paikan, toisilla ei meinaa riittää mikään määrä hakemuksia. Ja ulospäin ovat ihan samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi työtön yliopistossa korkeakoulutettu, jolla on hirveä summa opintolainaa ja tukikuukaudet loppu. Olisi kannattanut käydä kaksoistutkinto tai mennä pelkkään amikseen. Vaikka en olisi saanu töitä, olisin nyt velaton ja käteen jäisi edes toimeentulotuen peruosa. Nyt siitä perusosasta menee opintolainan lyhennystä lähemmäs 200 euroa, koska pankille ei kelpaa vähempi, ja jos en ala saamaan enempää rahaa jostain (eli työllisty), joudun elämään lähemmäs 40-vuotiaaksi n. 300 eurolla kuussa. Terveysongelmat estävät myös hakeutumasta moniin lyhyisiin ja edes jotenkin työllistäviin koulutuksiin.
En neuvo enkä kehota mihinkään, mutta jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, niin antaisin opintolainan mennä perintään ja ulosottoon. Se nimittäin vanheneekin sitten joskus. En pystyisi elämään vuodesta toiseen noin pienellä rahalla.
Sitten sitä vasta huono tilanne onkin kun luottotiedot menee. Itse yrittäisin saada jonkun osa-aikatyön, jolla tienaisi sen 300€ vai paljon se oli, mitä saa työttömyystuen päälle tienata. Jonkun vuokrafirman kautta vaikka, niistä yleensä kohtuu helposti saa edes jotain. Kokoaikatyötä yrittäisin löytää samalla.
Mitä haluaisit tehdä? Aika harva lopulta menee suoraan siihen työhön mihin paperit ovat. Ensin tehdään sitä ja sitten tätä. Sinun tulisi nyt löytää joku joka näkisi kanssasi laajemman vinkkelin. Mitä kaikkea osaat, mistä kannattaisi työtä etsiä. Mikä voisi olla aluksi sinnepäin. Ja juu, joskus on laskettava rimaa. Et saa heti asiantuntijan palkkaa 4500€ kuussa. Saatat löytää kivan projektin 1600€ kuussa. Älä tuommoisesta turhaudu.
Terv. Neljättä tutkintoaan opiskeleva
Elämä ei oo suoritus, eikä tavotteita täyttymisineen, paperi jossa lukee keneksi tulit. Elämä on nyt, kaikki tämä oleminen täällä. Se itsessään on arvokasta ja ihmeellistä, kannattaa katsoa ja tuntea joka solullaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi työtön yliopistossa korkeakoulutettu, jolla on hirveä summa opintolainaa ja tukikuukaudet loppu. Olisi kannattanut käydä kaksoistutkinto tai mennä pelkkään amikseen. Vaikka en olisi saanu töitä, olisin nyt velaton ja käteen jäisi edes toimeentulotuen peruosa. Nyt siitä perusosasta menee opintolainan lyhennystä lähemmäs 200 euroa, koska pankille ei kelpaa vähempi, ja jos en ala saamaan enempää rahaa jostain (eli työllisty), joudun elämään lähemmäs 40-vuotiaaksi n. 300 eurolla kuussa. Terveysongelmat estävät myös hakeutumasta moniin lyhyisiin ja edes jotenkin työllistäviin koulutuksiin.
En neuvo enkä kehota mihinkään, mutta jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, niin antaisin opintolainan mennä perintään ja ulosottoon. Se nimittäin vanheneekin sitten joskus. En pystyisi elämään vuodesta toiseen noin pienellä rahalla.
Olen kyllä pohtinut, kumpi tekee elämästä vaikeampaa: luottotiedottomuus vai eläminen n. 300 eurolla kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi työtön yliopistossa korkeakoulutettu, jolla on hirveä summa opintolainaa ja tukikuukaudet loppu. Olisi kannattanut käydä kaksoistutkinto tai mennä pelkkään amikseen. Vaikka en olisi saanu töitä, olisin nyt velaton ja käteen jäisi edes toimeentulotuen peruosa. Nyt siitä perusosasta menee opintolainan lyhennystä lähemmäs 200 euroa, koska pankille ei kelpaa vähempi, ja jos en ala saamaan enempää rahaa jostain (eli työllisty), joudun elämään lähemmäs 40-vuotiaaksi n. 300 eurolla kuussa. Terveysongelmat estävät myös hakeutumasta moniin lyhyisiin ja edes jotenkin työllistäviin koulutuksiin.
En neuvo enkä kehota mihinkään, mutta jos itse olisin tuollaisessa tilanteessa, niin antaisin opintolainan mennä perintään ja ulosottoon. Se nimittäin vanheneekin sitten joskus. En pystyisi elämään vuodesta toiseen noin pienellä rahalla.
Ei kelpaa pienempi?! Minä maksoin 60€ kuussa pitkään. Kerroin että haluan maksaa mutta en pysty enempään. Neuvottele laina uusiksi tai kerro että viet sen toiseen pankkiin jos ei neuvotteluhalua löydy.
Täälläkin yksi työtön yliopistossa korkeakoulutettu, jolla on hirveä summa opintolainaa ja tukikuukaudet loppu. Olisi kannattanut käydä kaksoistutkinto tai mennä pelkkään amikseen. Vaikka en olisi saanu töitä, olisin nyt velaton ja käteen jäisi edes toimeentulotuen peruosa. Nyt siitä perusosasta menee opintolainan lyhennystä lähemmäs 200 euroa, koska pankille ei kelpaa vähempi, ja jos en ala saamaan enempää rahaa jostain (eli työllisty), joudun elämään lähemmäs 40-vuotiaaksi n. 300 eurolla kuussa. Terveysongelmat estävät myös hakeutumasta moniin lyhyisiin ja edes jotenkin työllistäviin koulutuksiin.