Ei huvittaisi enää elää ja yrittää (opintolaina, työttömyys, rahattomuus)
Valitsin opiskeltavan alan päin h*lvettiä, opiskelin todella pitkään lopulta työttömäksi kun en päässyt sisään mihinkään työllistävään, mutta silti tunsin kovaa painetta mennä yliopistoon. Nyt en saa yhtään mitään töitä, en edes siivousta. Opintolainaa on paljon, opintotukikuukaudet käytetty joten ei ole enää toivoa opiskella mitään uutta. Ei huvittaisi enää elää kun tulevaisuutta ei minulla ole.
Kommentit (111)
Ajattelin ruveta tekemään tynnyreittäin kotiviiniä ja ryhtyä alkoholistiksi, jotta aika menisi nopeammin ja pääsisin täältä nopeammin pois.
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Olin muutama vuosi sitten samassa tilanteessa. Velat meni ulosottoon ja lähdin ulkomaille töihin. Maksan Suomen päähän x summan kuussa velkaa pois eläen lopulla rahalla suht nuukasti. Otti pattiin työttömyys siksi lähdin menee.
Vanhemmat ja sisarukset haukkuu ja syyllistää kun en ole löytänyt oman alan akateemisia töitä. Haukkuvat myös jos kerron hakevani esim. siivoojan töitä.
Ystävät eivät jaksa olla tekemisissä koska minulla ei ole rahaa tehdä mitään kivaa kuten mennä ulos syömään.
Miehiä ei kiinnosta mikään työtön akateeminen rahaton parhaat vuotensa ohittanut nainen. Ei ole rahaa hoitaa kauneutta niin yksin saa olla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Mikä tiedekunta tarjoaa tällaista opetusta? Kyllähän sinulle akateemisuuden pitäisi ainakin teoriassa antaa sinulle jonkinlaisia valmiuksia - ( esim. tutkija, opettaja, toimittaja, kääntäjä.) Jokin ihan normaali ammattitutkinto olisi syytä hankkia kylkeen?
Katsopa lähimmän amiksen jatkuva haku.
En enää selviydy mistään akateemisista tehtävistä. Muistini on ihan olematon, enkä selviydy edes peruskoulutasoisista tehtävistä. En kykene mihinkään kriittiseen tai analyyttiseen ajatteluun, enkä pysty muistamaan kokonaisuuksia.
Se on se kun ihmiset tekevät opiskelusta, työnteosta ja rahasta itselleen jumalan. Niin kauan kuin sellainen asennevamma on olemassa niin ei oikein osaa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Mikä tiedekunta tarjoaa tällaista opetusta? Kyllähän sinulle akateemisuuden pitäisi ainakin teoriassa antaa sinulle jonkinlaisia valmiuksia - ( esim. tutkija, opettaja, toimittaja, kääntäjä.) Jokin ihan normaali ammattitutkinto olisi syytä hankkia kylkeen?
Niinhän sitä kaikki luulee, että jotain tutkijan ja toimittajan töitä kasvaa puissa täällä Suomessa. Valitettavasti todellisuus on, että akateemisia valmistuu reilusti enemmän kuin mitä vastaavia työpaikkoja on tarjolla. Opettajana olisi ehkä paras työtilanne, mutta läheskään kaikki ei sovellu opeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ja sisarukset haukkuu ja syyllistää kun en ole löytänyt oman alan akateemisia töitä. Haukkuvat myös jos kerron hakevani esim. siivoojan töitä.
Ystävät eivät jaksa olla tekemisissä koska minulla ei ole rahaa tehdä mitään kivaa kuten mennä ulos syömään.
Miehiä ei kiinnosta mikään työtön akateeminen rahaton parhaat vuotensa ohittanut nainen. Ei ole rahaa hoitaa kauneutta niin yksin saa olla.
Ole huoleti. Nousukaudella miehet ei kiinnosta senkään vertaa johtuen ajanpuutteesta ja siitä kun tajuat tulevasi toimeen omillaan. Älä mieti liikaa muita ihan oikeasti :)
Vierailija kirjoitti:
En enää selviydy mistään akateemisista tehtävistä. Muistini on ihan olematon, enkä selviydy edes peruskoulutasoisista tehtävistä. En kykene mihinkään kriittiseen tai analyyttiseen ajatteluun, enkä pysty muistamaan kokonaisuuksia.
Kerrankin kirjoitat jotain mikä on totta ja jossa on järkeä, palstan riesa provoiija!
Pitää täysin paikkaansa sinusta tuo kirjoittamasi.
Pitää ottaa vain lusikka kauniiseen käteen ja mennä töihin. Vasta sitten näet millaisia vahvuuksia ja osaamista sinulla on jo nyt. Jos ei ole mitään kosketusta työelämään, on vaikea kehittää ammatillista identiteettiään. Jopa ylioppilaat pääsevät koulunkäyntiavustajiksi tai jopa opettajan sijaisiksi. Mikset sinä, jolla on akateeminen tutkinto?
Vierailija kirjoitti:
En enää selviydy mistään akateemisista tehtävistä. Muistini on ihan olematon, enkä selviydy edes peruskoulutasoisista tehtävistä. En kykene mihinkään kriittiseen tai analyyttiseen ajatteluun, enkä pysty muistamaan kokonaisuuksia.
Miksi?
Ongelma ei taida ollakaan alasi vaan jokin sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Naistutkimus, taidehistoria, ....? Onhan noita.
Elä omaa elämääsi äläkä piittaa siitä, mitä joku muu nyt ajattelee ja mitä sinun pitäisi olla. Nauti kesästä ja elämästä. Lähde piknikille rantsuun ja katso, ketä muita siellä tapaat. En tosiaan tarkoita, että liittyisit johokin pultsareiden rantaremmiin vaan vietä päiväsi niin kuin kuka tahansa toimeton vapaaherra, jolla ei ole huolta huomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala? Eiköhän sitä voisi hyödyntää jossain muussa ammatissa?
Ei sitä voi hyödyntää yhtään missään. Sitäpaitsi kaikki, mitä opin on jo unohtunut eli alusta pitäisi aloittaa.
Mikä tiedekunta tarjoaa tällaista opetusta? Kyllähän sinulle akateemisuuden pitäisi ainakin teoriassa antaa sinulle jonkinlaisia valmiuksia - ( esim. tutkija, opettaja, toimittaja, kääntäjä.) Jokin ihan normaali ammattitutkinto olisi syytä hankkia kylkeen?
Opettajalla tulee olla pedagoginen pätevyys ja mikä ihme juttu tuo on, että akateeminen koulutus pätevöittäisi kääntäjäksi? Kieliä on noin kolme kurssia yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ottaa vain lusikka kauniiseen käteen ja mennä töihin. Vasta sitten näet millaisia vahvuuksia ja osaamista sinulla on jo nyt. Jos ei ole mitään kosketusta työelämään, on vaikea kehittää ammatillista identiteettiään. Jopa ylioppilaat pääsevät koulunkäyntiavustajiksi tai jopa opettajan sijaisiksi. Mikset sinä, jolla on akateeminen tutkinto?
Ihan oikeasti, en pääse mihinkään töihin vaikka laitan joka päivä pari uutta hakemusta. Olen hakenut niitä sijaisuuksia, koulunkäyntiavustajan paikkoja, henkilökohtainen avustaja, siivooja, rakennusapulainen.. Ihan mitä vaan. Saan korkeintaan kutsun johonkin videohaastatteluun, mitä sitten teen tuntikausia että tulisi hyvä ja sen jälkeen "kiitos mutta ei kiitos"
Voin vaan kuvitella. Vaikea tilanne, mutta jos olet generalisti niin nyt on pakko vaan hakea töitä laajalla spektrillä. Ei siivousta vaan menet nyt vaikka harjoitteluun. Tsemppiä<3
Ja nytkin löysit ihan vihonviimeisen paikan, mistä kannattaa lohdutusta etsiä.