Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...

Jos joku kutsuu ihmisiä luokseen vain siksi, että odottaa vastakutsua niin voi sitten ihan hyvin jättää kutsumatta. Itsekeskeistä odotella jotain vastapalveluksia jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ravintolassa isännöidään?

Hoidetaan ravintolan valinta ja pöytävaraus, "viihdytetään vieraita" ts pidetään keskustelu yllä ja vierailla hyvä fiilis, ja maksetaan lasku. Kutsu budjetin mukaan, eli jos on paljon rahaa, voi viedä vieraat kalliisen paikkaan ja tarjota koko illan juomineen ja takseineen päivineen, tai jos on pieni pudjetti, vie vieraat pizzeriaan ja tarjoaa yhden ruokajuoman.

Ap

Haluaisin tietää millaiset ovat ap:n tarjoilut hänen kotonaan kun vastavuoroisuudeksi vaaditaan tätä.

Tilanteesta riippuen kahvikupillisesta grillimakkaraan, tai lasillisesta viiniä 5 lajin illalliseen juomineen ja kyyteineen kotiin. Itselleni on tärkeää, että vieraani viihtyvät, ja tarjoiluista riippumatta olen muista kiinnostunut ja haluan että kaikilla on hauskaa ja hyvä fiilis. Vastavuoroisuus on yleensä nimenomaan linjassa molempiin suuntiin. Jos minä tarjoan kahvit, olisi kiva jos minulle joskus myös tarjottaisiin kahvit, jne.

Ap

Miten voi olla hauskaa, kun olet suunnilleen pakottanut luoksesi tulemaan? Ja kun vielä tietää, että ennen kuin ehditään kahviin asti, olet jo ilmoittanut, että vaadit vastavuoroisuutta.

Johan täällä on aivan uskomatonta porukkaa! Missä ap sanoi, että ilmoittaa ennen kahveja vaativansa vastavuoroisuutta?? Mutta kuuluuhan tuo nyt ihan peruskäytöstapoihin, että jos käy syömässä toisen laskuun, niin jollain lailla järjestää asian niin, että vuoroin vieraissakin, eikä noin että aina on itse vain lokkeilemassa toisten pöydissä. Ja millä lailla pakottaa? Tuleeko se kutsuja hakemaan sinua Helvetin enkeleiden kera sinne kahvipöytäänsä vai mitä kummaa? Ihan itse sinä sinne suostut ja menet, turha syytää toisille vastuuta omasta toiminnastaan.

Peruskäytöstapoihin kuuluu vastata myöntävästi kutsuun ja se vastavuoroisuus tulee jo siitä, että menee illanviettoon/juhliin. Ymmärrätkö: pelkkä paikalle saapuminen ja kohtelias käytös ovat kutsuun liittyvä vastavuoroisuus, enempää ei tarvita! Näin väittää ainakin Käytöksen kultainen kirja vuodelta 1957. Kutsuttu tuo mukanaan kukkia emännälle. Seuraavana päivänä voi soittaa ja kiittää mukavasta juhlasta, mutta mitään vastakutsua ei nykymaailmassa (eikä vuonna 1957) edellytetä.

Höpöhöpö. Samaisessa kirjassa todetaan jo heti kutsuista ja vastauksista puhuttaessa, että "Aivan aluksi kiitetään ystävällisestä kutsusta siihen ja siihen tilaisuuteen ja sitten ilmoitetaan, että pääseekö osallistumaan." 

Miten tämä liittyi tässä puhuttuun vastakutsuun tai mihinkään?

Tuo ylempi väitti, että peruskäytöstapoihin kuuluu vastata myöntävästi kutsuun. Valistin häntä, että ei kuulu, vaan sitten on kyllä ihan itse vastuussa toiminnastaan jos on vastannut kutsuun myöntävästi. 

Et vain viitsinyt lukea siitä kirjasta paria lausetta eteenpäin huomataksesi, että kutsuun vastataan myöntävästi, jos ko. ajankohdalle ei ole jo muuta sovittuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ravintolassa isännöidään?

Hoidetaan ravintolan valinta ja pöytävaraus, "viihdytetään vieraita" ts pidetään keskustelu yllä ja vierailla hyvä fiilis, ja maksetaan lasku. Kutsu budjetin mukaan, eli jos on paljon rahaa, voi viedä vieraat kalliisen paikkaan ja tarjota koko illan juomineen ja takseineen päivineen, tai jos on pieni pudjetti, vie vieraat pizzeriaan ja tarjoaa yhden ruokajuoman.

Ap

Haluaisin tietää millaiset ovat ap:n tarjoilut hänen kotonaan kun vastavuoroisuudeksi vaaditaan tätä.

Tilanteesta riippuen kahvikupillisesta grillimakkaraan, tai lasillisesta viiniä 5 lajin illalliseen juomineen ja kyyteineen kotiin. Itselleni on tärkeää, että vieraani viihtyvät, ja tarjoiluista riippumatta olen muista kiinnostunut ja haluan että kaikilla on hauskaa ja hyvä fiilis. Vastavuoroisuus on yleensä nimenomaan linjassa molempiin suuntiin. Jos minä tarjoan kahvit, olisi kiva jos minulle joskus myös tarjottaisiin kahvit, jne.

Ap

Miten voi olla hauskaa, kun olet suunnilleen pakottanut luoksesi tulemaan? Ja kun vielä tietää, että ennen kuin ehditään kahviin asti, olet jo ilmoittanut, että vaadit vastavuoroisuutta.

Johan täällä on aivan uskomatonta porukkaa! Missä ap sanoi, että ilmoittaa ennen kahveja vaativansa vastavuoroisuutta?? Mutta kuuluuhan tuo nyt ihan peruskäytöstapoihin, että jos käy syömässä toisen laskuun, niin jollain lailla järjestää asian niin, että vuoroin vieraissakin, eikä noin että aina on itse vain lokkeilemassa toisten pöydissä. Ja millä lailla pakottaa? Tuleeko se kutsuja hakemaan sinua Helvetin enkeleiden kera sinne kahvipöytäänsä vai mitä kummaa? Ihan itse sinä sinne suostut ja menet, turha syytää toisille vastuuta omasta toiminnastaan.

Peruskäytöstapoihin kuuluu vastata myöntävästi kutsuun ja se vastavuoroisuus tulee jo siitä, että menee illanviettoon/juhliin. Ymmärrätkö: pelkkä paikalle saapuminen ja kohtelias käytös ovat kutsuun liittyvä vastavuoroisuus, enempää ei tarvita! Näin väittää ainakin Käytöksen kultainen kirja vuodelta 1957. Kutsuttu tuo mukanaan kukkia emännälle. Seuraavana päivänä voi soittaa ja kiittää mukavasta juhlasta, mutta mitään vastakutsua ei nykymaailmassa (eikä vuonna 1957) edellytetä.

Höpöhöpö. Samaisessa kirjassa todetaan jo heti kutsuista ja vastauksista puhuttaessa, että "Aivan aluksi kiitetään ystävällisestä kutsusta siihen ja siihen tilaisuuteen ja sitten ilmoitetaan, että pääseekö osallistumaan." 

Miten tämä liittyi tässä puhuttuun vastakutsuun tai mihinkään?

Tuo ylempi väitti, että peruskäytöstapoihin kuuluu vastata myöntävästi kutsuun. Valistin häntä, että ei kuulu, vaan sitten on kyllä ihan itse vastuussa toiminnastaan jos on vastannut kutsuun myöntävästi. 

Et vain viitsinyt lukea siitä kirjasta paria lausetta eteenpäin huomataksesi, että kutsuun vastataan myöntävästi, jos ko. ajankohdalle ei ole jo muuta sovittuna.

Luin koko kyseisen luvun, mutta eipä siinä tuollaista todeta ;D SEuraavaksi kerrotaan miten toimitaan, jos kutsu on saapunut vastaanottajan ollessa matkoilla ja vp päivä on mennyt, ja että on huonoa käytöstä mennä paikalle jos ei ole vastannut kutsuun mitään jne. 

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Eikö tämä vastaa siis aloittajankin kysymykseen? Ne jotka välittävät ystävästään/läheisestään, antavat saman takaisin omasta halustaan ja vapaasta tahdostaan. Ymmärtääkseni aloittajan tilanne on, että hän ei ole mitään vaatinut, mutta ystävänsä eivät anna mitään takaisin vapaastatahdostaan ja halustaan. Eli eivät ole siis oikeita ystäviä.

Tämä logiikkasi siis todistaa, että aloittaja on oikeilla jäljillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 47 ja ajattelen, että vastavuoroisuutta on saapua paikalle.

No hohhoijaa, onpas jotenkin todella vanhanaikainen ja rojalistinen näkökulma :D  Noiko tosiaan ajattelet YSTÄVISTÄSI? Että heillä on velvollisuus ottaa sinuun yhteyttä, kutsua käymään, tarjota sinulle ruuat ja olla ikityytyväisiä kun Teidän Ylhäisyytenne suvaitsee saapua paikalle heidän matalaan majaansa?

Missä sanoin mitään siitä, mitä mä ODOTAN? En odota yhtään mitään velvollisuuksia muilta.

Aloittajahan se tässä odottaa.

t.kristalikissa (sinänsä rojalisti)

No mitä se sellainen ystävyys edes on, jossa ei koskaan nähdä missään tai kysytä mitä ystävälle kuuluu? Miten hoidatte sitä koko ystävyyttänne?

Ihan yhdessä sovitaan yhdessä tehtävät tekemiset :DDD On juteltu ystäväni kanssa, että kivempaa tavata kahvilla, koska kumpikin häpeää kotiaan :D ja en viitsi vaivata ketään meille. Tavallaan voisi ehkä halutakin tulla, mutta pelottaisi, että tulisivat vain kohteliaisuudesta, kuten sinun vieraasi :D

t.kristallikissa

No, minä tunnen ystäväni, toisin kuin sinä näköjään :) Jos siis täytyy arvailla ja pelätä heidän ajatuksiaan ja tarkoitusperiään. 

Tai sitten sinä voit luulla tietäväsi, mitä he ajattelevat mistäkin. Ja siis itsekin kärsin siitä, että minua ei ole kasvatettu siihen, että saa suoraan puhua, mitä ajattelee, vaan tietynlainen kohteliaisuus on ollut velvollisuus, vaikka sisimmässään ajattelisi aivan muuta. Se ei ole kauhean hyvä asia, todellakaan. Kuten nyt aloittajan pettymisestä nähdään.

Toisaalta tietty hienotunteisuus ihmissuhteissa on mielestäni hyvin oleellista. Kyllä itseäni sattuisi, jos jostain ihmisestä kävisi ilmi, että oli minun kanssani vain tapojen vuoksi.

t.kirtallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.

Juuri näin. Järkyttävää lukea näitä raivokkaita kommentteja (itselleni) itsestäänselvästä asiasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa ap joskus tehdä niin, että et kutsu ketään käymään tai soittele, että olisi kiva tavata. Odota, että joku muu tekee aloitteen.

Palataan kahden vuoden kuluttua asiaan, kerro sitten, miten moni otti sinuun yhteyttä nähdäkseen kaupungilla vai oletko 2 vuotta aika lailla yksin.

En ole ap, mutta sama tilanne. Sukulaiset ja kaverit ehdottelevat vähän väliä että voisivat tulla meille saunaan ja/tai iltaa istumaan. Sitten kun ovat täällä, jäisivät mielellään yöksi kun jo niin väsyttää. Mieheni kanssa päätettiin että ei kutsuta ketään ja noille ehdottelijoille vastataan vaan että nyt ei sovi, palataan sitten joskus paremmalla ajalla asiaan. On aika hyväksikäytetty olo tullut.

Tottakai jokainen saa vetää rajat miten suvin/ystävien kanssa seurustellaan. Jokainen sentään saa omassa kodissaan määrätä mitä järjestää tai on järjestämättä. Epäkohteliasta on joka tapauksessa tuppautua ilman kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

Mutta eihän ap ole se, joka haluaa muille hyvää, ap on valitettavsti se, joka päättää, mikä on muille hyvää. Tässä on vissi ero. Jos puoliso haluaa minulle hyvä, hän ei päätä, mihin minun pitää mennä ja mitä tehdä eli vaikka hän rakastaa kalastamista, niin ei ole rakkautta vaatia minua mukaan.

Ap ei nyt suostu ymmärtämään, että uhraamalla aikaansa ne kutsutut vieraat ilmaisevat ystävyyttään (tai ainakin ovat kohteliaita), mutta ei heitä oikeasti kiinnosta olla mukana. Heillä on liian hyvä käytöstavat, jotta he voisivat kieltäytyä, vaikka mieli tekisi. He tietävät, että ap on uhrautuja, joka käyttää valtaansa tällä tavalla. He sallivat sen vain puoliksi eli eivät kutsu ap:ta luokseen ja sekös tätä harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Eikö tämä vastaa siis aloittajankin kysymykseen? Ne jotka välittävät ystävästään/läheisestään, antavat saman takaisin omasta halustaan ja vapaasta tahdostaan. Ymmärtääkseni aloittajan tilanne on, että hän ei ole mitään vaatinut, mutta ystävänsä eivät anna mitään takaisin vapaastatahdostaan ja halustaan. Eli eivät ole siis oikeita ystäviä.

Tämä logiikkasi siis todistaa, että aloittaja on oikeilla jäljillä.

Todistaa, mutta haluaako hän olla? Hyväksyykö hän asian? Ei oikein siltä vaikuta.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

hahaha niinpä!!! mikä nykynaisia oikein vaivaa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.

Miksi sitten kutsut ketään jos se onniin vastenmielistä? Voit koska tahansa mennä kahvilaan ja ostaa ihan haluamasi toisten paistaman pullan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.

Juuri näin. Järkyttävää lukea näitä raivokkaita kommentteja (itselleni) itsestäänselvästä asiasta.

Ap

Ei tämä nyt kauhean selvää vaikuta sinulle olevan. Jos olisi, et vain kutsuisi niitä, joilta ei ole tullut vastavuoroisuutta hetkeen. Jos haluat mennä eteenpäin tuota pinnallsita polkuasi, sun on oltava valmis tekemään uhrauksia ja kuoletettava tunteesi. Myös silloin, kuin itse hyötyisit, jos toiset olisivat yhtä teeskenteleviä, kuin sinä.

t.kristallikissa

Siis jos sulla ap oikeasti olisi jokin seurapiiri, jossa olisit pidetty ihminen, sulla ois varaa karsia vieraista... Sulla ois aina uusia kaloja meressä, joista poimia parhaimmat.

Nyt vaikuttaa sille, että ei ole, ja sinua harmittaa, kun joudut seurapiirirouvaa leikkiäksesi pitämään mukana ylimääräisiä tai vääriä ihmisiä.

Onpa toooosi kurjaa. Not.

t.kristallikissa

Minä koetan kieltäytyä kutsusta, mutta aina en keksi tarpeeksi hyvää tekosyytä.

Tai kun on monta kertaa kieltäytynyt, niin aina silloin tällöin on pakko mennä, ettei loukkaisi ketään.

En itse halua ketään kylään, viihdyn mieluummin omissa oloissani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja kumpikin osapuoli on vastuussa omasta käytöksestään. Et sinä voi pakottaa toisia rakastamaan sinua jos he ei itse halua. Hyvässä suhteessa kumpikin haluaa toisilleen kaikkea hyvää ja toimii , että niin tapahtuu. Se, joka tuntee olevansa huonossa suhteessa tai jäävänsä jostain paitsi jättää tietysti huonon kumppanin. Miten pakotat huonon kumppanin tai ylipäätään ihmisen tekemään jotain mitä hän ei tahdo tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Ajattelen muuten samalla tavalla ,kuin ap. Ainut ero on se, että kun haluan tavata ystäviäni ja tarjota heille kotonani illan tai päivällisen, en kutsu uudelleen ,jos en saa vastakutsua. Olen silloin ymmärtänyt ,etteivät halua olla sen enempää tekemisissä meidän kanssa. Sama on myöskin puheluiden tms nykyisten yhteydenpitojen suhteen. Ja sillä siisti.

Mä olen nimittäin seurannut vierestä useammankin seurapiiri-ihmisen seuraelämää.... enkä ole ikinä kullut kenenkään itkevän, että kun homma ei toimi :) Toki tämä oli 20-30 vuotta sitten, mutta kuitenkin... heillä riitti ystäviä ja tuskin kyse oli aina niin aidosta ystävyydestä, mutta aina riitti mukaan tarpeeksi roolileikissä mukana olla haluavia. Sulla vain ei ole ap, kiukuttaapa se nyt kovin.

t.kristallikissa