Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...
ja mihin tahansa teidät kutsutaankin, ettekä kuitenkaan vastavuoroisesti itse kutsu mihinkään, voisitteko kertoa, miksi?
Itselläni on tällaisia muutamia ystäviä, jotka tulevat kyllä aina kutsun saatuaan, ja joskus jopa itse kutsuvat itsensä, tai vihjailevat että haluaisivat tulla. Kuitenkaan he eivät koskaan kutsu "takaisin". Ymmärrän, että varsinkin nykyään on monia, jotka eivät koskaan halua kutsua kotiinsa, mutta miksei sitten vastavuoroisesti kutsuisi joskus edes johonkin ravintolaan, ja isännöisi siellä?
Ei vaan mahdu enään omaan päähän, mikä näitä ihmisiä vaivaa? Olen lähellä katkaista välit muutamaan ihmiseen, kun koen heidän hyväksikäyttävän itseäni.
Kommentit (567)
Jos tuota sosiaalista peliä alkaa pelaamaan, mielestäni pelaamista pitäisi jatkaa silloinkin, kun ässä ei ole omassa kädessä. Olen siis ap:n kanssa samoilla linjoilla. Tosin en ymmärrä, miksi ap haluaa olla mahdollistajana hyväksikäytölleen. Hyväksikäyttö loppuu, kun pistää stopin sille.
Mä en ole kiinnostunut tästä pelistä. En järjestä illanistujaisia, juhlia, mökkireissuja yms, mutta en myöskään osallistu, kun mut kutsutaan. Kiitän kauniisti ja kieltäydyn. En suostu siihenkään, että joku tarjoaisi mulle ravintolassa jotain. Maksan mieluummin itse. Joku kirjoitti aiemmin vaivan näkemisestä ja minusta ystävyyssuhteen eteen ei tarvitse nähdä vaivaa. Pidän siitä, että ystävyyssuhteeni ovat mahdollisimman helppoja. Jos esim olen töiden jälkeen menossa uimaan tai terassille, laitan ystävälleni viestiä ja kysyn, haluaako hän lähteä mukaan. Jos hän haluaa, menen hänen kanssaan, muussa tapauksessa menen yksin. En kaipaa ystävyyssuhteisiini asioita, joita pitäisi etukäteen kovin paljoa suunnitella ja nähdä sen enempää vaivaa asian eteen kuin mitä näkisi, jos tekisi asian yksin.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että juuri niiden mielestä ei tarvitse olla vastavuoroinen, jotka käyvät vuosi toisensa perään pesueineen muiden luona (yllättävän usein itsensä kutsuneina) piitkillä visiiteillä, jopa yön yli. Antaen mieluusti toisten passata, järjestää, keksiä lapsille puuhaa, siivota. Ja tuollaisetkin usein uups unohtuu.
Mutta he kyllä sitten ovat hiiiiirrrveän loukkaantuneita kun hotellipalvelu ei enää toimikaan.
Ja usein nämä samat ovat niin uupuneita, ei-emännöivää laatua, huonoja muistamaan ja organisoimaan, että kertaakaan ei olla saatu edes kahvikupilliselle kutsua.
On se kumma.
On se kumma että tällaiset pesueet tulevat kutsutuksi vuosi toisensa jälkeen.
Kutsujat eivät opi tai ainakin hyvin hitaasti.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun innoittamana vastasin aamupäivällä mökkikutsuun, että kiitos ei, en halua tulla. Menen mieluummin omalle mökille ja nautin siitä, että ei tarvitse passata ketään. Kutsuja hermostui, koska hän oli jo suunnitellut kaiken mansikkakakkuja myöten, miksi muka en voi tulla heidän mökilleen, jos joka tapauksessa mökille menen. Tästä tuli melkein tappelu ja lopulta kutsuja itki, että kutsunsa ei kelpaa.
Mutta minulla oli hyvä mieli, en lokkeillut, en aiheuttanut pahaa mieltä, en jäänyt vastakutsuvelkaa.
Tämä tarina oli niin täyttä puppua alusta loppuun. "lopulta kutsuja itki". Joo, sun fantasioissas. Siinä samassa fantasiassa sulla on kavereita jotka kutsuu sua koko ajan johonkin. Ja sit sä heräsit. Ainoo joka itki olit sinä, omaa yksinäistä elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki ystävät, tuttavat ja sukulaiset! Vierailun perimmäinen tarkoitus on tavata rakasta ystävää tai sukulaista, vaihtaa kuulumisia ja ilahduttaa toista ihmistä vierailulla, sillä me ihmiset olemme kuitenkin pohjimmiltamme seurallisia. Yksinäisyys ei tee ihmiselle hyvää.
Hei te kaikki, jotka kirjoititte asuvanne omasta mielestänne pienessä, tyylittömässä, tylsässä tai vähemmän viehättävässä kodissa. Mistä johtuu häpeä omaa kotia kohtaan? Mistä johtuu alemmuuden tunne? Miksi antaa negatiiviselle ajattelulle, häpeälle ja kateudelle valta?
Elämässä jää paitsi monesta hauskasta ja onnellisesta hetkestä, jos kieltäytyy vastaanottamasta vieraita, omia rakkaita sukulaisiaan ja ystäviään vaikka iltateelle jos häpeää omaa kotiaan, ehkä eteisessä sekaisin olevaa kenkäriviä tai pesua odottelevia ikkunoita. Jokaisen koti on omanlainen ja koti usein on asutun näköinen ja elämä saa näkyä. Kukaan ei tule vierailulle säihkyvän puhtaiden ikkunoiden, tyylikkään seinätapetin tai upean näköalan vuoksi vaan itse kodin asukkaan vuoksi.
Tämä! Tuntuu, että seitsemän kymmenestä perustelee sitä, ettei kutsu vieraita sillä, ettei "kellekään kuulu, millainen koti minulla on". Kukakohan täällä on pikkumainen?
Juuri näin tää tuntuu tänä päivänä menevän. Kammotaan päästää ketään omaan kotiin ku koti on semmoinen ja tämmöinen, pitäisi siivota, seurustella jne, mutta sen oman pesueen voi huoletta tuoda mukanaan syömään ja kurkkimaan kaappeihin, ilman tuliaisia tms kun eihän siitä mitään vaivaa voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Mä näen tuon asian eri tavalla. Esim ystävä on järjestänyt illanistujaiset. Mulla on ollut rankka työviikko ja mieluiten olisin vaan laiskotellut kotona pieruverkkareissa koko lauantain. Kuitenkin menen illanistujaisiin, koska ystäväni on sellaiset järjestänyt ja kutsunut minut mukaan. Osallistun siis ystäväni vuoksi enkä siksi, että mua olisi ihan oikeasti huvittanut juuri silloin osallistua. Välillä on myös ollut tilanteita, että on jo suunnitellut jotain muuta tekemistä, mutta ystävän vuoksi muuttaa suunnitelmiaan ja osallistuu siihen, mikä on ystävälle tärkeää.
Vai että vielä w_t:tä laskeskella noita kuka mitäkin tarjonnut..Hyvätuloinen, akateeminen pitää kirja kaikista euron veloistaan(mielessään kai vain sentään..?)rutiköyhimmältäkin kyllä sopivan tilaisuuden tullen muistaa velat hänelle sopivalla hetkellä! Mutta se tyyppi onkin täys-narsisti, rakastaa alkaa muistella jossain julkisella paikalla(esim.kassalla yht'äkkiä kun ollaan yhdessä "säähän olit velkaa sen euron siitä kahvikupposesta, vuonna kivi mulle, jos nyt tarjoat vaikka"Muiden edessä siis tarjoilee leveästikin, kahden kesken(mutta toisaalta joskus myös julksiella paikalla voi alkaa pitkänkin ajan takaa periä "velkojaan")tivaa ja syyttelee tarjoamisistaan ja vaatii vastavuoroisuutta eli perii korkojen kera "tarjoamisistaan".
Ja jos vaikka oltaisiin menossa mökille yhdessä, alkaa kassalla kovaan ääneen tivata ei kai hänen pidä maksaa (yhteiseksi tulevaa) no vaikka vessapaperia. Juu, ei toki tarvitse, kyllä minä nippanappa hengissä rahoillani selviytyvä ikiköyhä maksan sinunkin useita tuhansia joka kuukausi tienaavan raukkaparan vessapaperitkin. No, tiedänpähän tosiaan valikoida seurani jatkossa omasta luokastani minäkin;) Hyväosaiset ahneet tekopyhät nillittäjät, goodbye vaan.
Kyllä huomaa mikä on suurimman osan kommentoijien sivistys, tulotaso ja yhteiskuntaluokka.
Suomalaiset muka sivistyneitä. Joo ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Oletko idiootti? Tietenkin kun ystävä kutsuu ,tullaan paikalle sen takia, että ystävä kutsuu. Vaikka itsellä olisi kivempaa kotona tai muualla niin ystävän mieliksi tullaan. Näin sitä ystävyyttä pidetään yllä. Tästähän ylläpitämisestä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa mikä on suurimman osan kommentoijien sivistys, tulotaso ja yhteiskuntaluokka.
Suomalaiset muka sivistyneitä. Joo ei.
Tosiaan tämä w%t- tyyppinen vastavuoruisuuden laskeminen on käsittämätöntä. Niillä on ystävyydellekkin hinta ja eniten pelätään että itse antaa enemmän kuin saa. Todella sivistymätöntä.
Jos olisin AP niin tosiaan vain jättäisin nämä lokkeilevat kaverit. Minulla oli yksi tällainen ja oli sangen rasittavaa, että hän myös ei syönyt kaikkia ruoka-aineita vaan ilmoitti, ettei syö sitä tai tätä. Hänen "vastavuoroisuus" toimi niin, että hän kutsui ystävänsä koolle aina jonkun juhlistamisen varjossa, Synttärit, uusi työ tms. ja maksatti illan muilla. Lokki kun oli. Sitten ne lukuisat kassalokkeilut, kun mentiin vaikka mökille. Hän oli käynyt kaupassa valmiiksi ja nappasi minut kyytiin. Sovittiin, että pysähdytään kaupassa sen verran, että ostan oman osuuden ruokakassista. Siihenhän kuului aina ne kalliimmat ostokset. Lisäksi kaupan kassajonossa hänellä "tuli mieleen", että sitä ja totakin piti ostaa. "No jos sä maksat nää, niin mä annan mökillä sulle takaisin". Ja sittenhän se takaisinmaksu unohtui just siihen.
Tämä samainen kaveri kutsui minut luokseen vain muutamia kertoja. Kerran soitti muuten vaan kuulumisia ja sattumalta satuin hänen kotinsa lähellä olemaan. Puhelun aikana menin hänen oven taakse ja pimputin. Hän avasi oven ja todella säikähti ja oli kummissaan. Sen kämppä oli sekainen ja täynnä tyhjiä viinipulloja. No en kiinnittänyt siihen enempää huomiota, mutta siihen, miten hän ei todellakaan ilahtunut tulostani, vaan oli äärimmäisen vaivautunut, vaikka on kyllä itsekin meillä piipahtanut extemporee. Lähdinkin pikaisuuden varjolla heti pois. Kun meillä piipahdetaan, niin olen aina hyvilläni, vaikka olisikin sotkuista tai muuta. Hänellä oli myös useita ystäviä yli 10v. ajalta, jotka eivät olleet koskaan käyneet hänen luonaan, mutta hän kävi näiden luona useasti.
Tulipa sekavasti, mutta pointti on se, että kutsutaan yhtä monta kertaa kylään, kuin sitä itsellekin tarjotaan.
Omalla puolisollani on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. Arkielämään pystyy työssäkäyntineen, mutta vieraista kotona uupuu ja ahdistuu. Onneksi lähimmät ystäväni tietävät ja ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Mä näen tuon asian eri tavalla. Esim ystävä on järjestänyt illanistujaiset. Mulla on ollut rankka työviikko ja mieluiten olisin vaan laiskotellut kotona pieruverkkareissa koko lauantain. Kuitenkin menen illanistujaisiin, koska ystäväni on sellaiset järjestänyt ja kutsunut minut mukaan. Osallistun siis ystäväni vuoksi enkä siksi, että mua olisi ihan oikeasti huvittanut juuri silloin osallistua. Välillä on myös ollut tilanteita, että on jo suunnitellut jotain muuta tekemistä, mutta ystävän vuoksi muuttaa suunnitelmiaan ja osallistuu siihen, mikä on ystävälle tärkeää.
No oeletko ajatellut, että sillä ystävälläsikin on ollut rankka työviikko tai muuta, mutta siitä huolimatta jaksaa nähdä vaivaa sen ystävyyden eteen ja järjestää tapaamisen kotonaa? Kaikkien elämässä on kaikkea, ja hyvin harva ihminen vain pyörittelee peukaloitaan kotonaan miettien että koskahan joku ehtisi tulla käymään. Mutta jos aina vedotaan kiireisiin työviikkoihin, muihin menoihin, väsymykseen, ei-huvituksiin jne. niin eihän noita ystäviä näkisi varmaan koskaan, koska aina jollain on ollut "rankka työviikko" jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Mä näen tuon asian eri tavalla. Esim ystävä on järjestänyt illanistujaiset. Mulla on ollut rankka työviikko ja mieluiten olisin vaan laiskotellut kotona pieruverkkareissa koko lauantain. Kuitenkin menen illanistujaisiin, koska ystäväni on sellaiset järjestänyt ja kutsunut minut mukaan. Osallistun siis ystäväni vuoksi enkä siksi, että mua olisi ihan oikeasti huvittanut juuri silloin osallistua. Välillä on myös ollut tilanteita, että on jo suunnitellut jotain muuta tekemistä, mutta ystävän vuoksi muuttaa suunnitelmiaan ja osallistuu siihen, mikä on ystävälle tärkeää.
No oeletko ajatellut, että sillä ystävälläsikin on ollut rankka työviikko tai muuta, mutta siitä huolimatta jaksaa nähdä vaivaa sen ystävyyden eteen ja järjestää tapaamisen kotonaa? Kaikkien elämässä on kaikkea, ja hyvin harva ihminen vain pyörittelee peukaloitaan kotonaan miettien että koskahan joku ehtisi tulla käymään. Mutta jos aina vedotaan kiireisiin työviikkoihin, muihin menoihin, väsymykseen, ei-huvituksiin jne. niin eihän noita ystäviä näkisi varmaan koskaan, koska aina jollain on ollut "rankka työviikko" jne.
Et näyttänyt ymmärtävän edellistä kommenttiani. Ystävyyttä ylläpidetään just sillä tavalla, että osallistutaan, vaikka ei aina huvittaisikaan. Mennään sen ystävän vuoksi, koska se ystävä on nähnyt vaivaa. Mennään sen ystävän vuoksi, koska ystävälle on tärkeää, että osallistutaan.
Ystävyys ei kuitenkaan edellytä illanistujaisten järjestämistä eikä kotiinsa kutsumista. Ystäväänsä voi tavata muuallakin kuin toisen kotona. Ystävän kanssa voi käydä kävelemässä, kuntosalilla, uimassa, shoppailemassa, kirjastossa, kahvilassa, ravintolassa syömässä, erilaisissa tapahtumissa, leffassa, konserteissa ja vaikka tehdä yhdessä jonkun ulkomaanmatkan. Silloin kummallekaan ei aiheudu mitään muuta vaivaa kuin että lähtee mukaan eikä muita kustannuksia kuin omat kulunsa. Silloin toiselle ei jää mitään velkaa. Yhdessä ollaan, kun se molemmille sopii ja molempia huvittaa eikä sen vuoksi, että toinen on nähnyt niin paljon vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Tämän kommentin kirjoittajan täytyy olla todella sekaisin päästään. Hän on petollinen, ihme pelejä pelaava henkilö.
Jos ystävät eivät tule paikalle hyvin vuoksi, vaan jostain muusta tuntemattomasta syystä, he eivät todellakaan ole ystäviä. Kiinnostaisi kuulla, miksi ylläpidät "ystävyyttä" teennäisellä osallistumisellasi, vaikka se ei tuota sinulle iloa, ja olisi muutakin tekemistä?
Tällaiset ihmiset ovat pelottavia. Ei voi tietää mikä heidän motiivinsa on, tai mitä he lopulta voivat tehdä. Hyi.
Mä näen tuon asian eri tavalla. Esim ystävä on järjestänyt illanistujaiset. Mulla on ollut rankka työviikko ja mieluiten olisin vaan laiskotellut kotona pieruverkkareissa koko lauantain. Kuitenkin menen illanistujaisiin, koska ystäväni on sellaiset järjestänyt ja kutsunut minut mukaan. Osallistun siis ystäväni vuoksi enkä siksi, että mua olisi ihan oikeasti huvittanut juuri silloin osallistua. Välillä on myös ollut tilanteita, että on jo suunnitellut jotain muuta tekemistä, mutta ystävän vuoksi muuttaa suunnitelmiaan ja osallistuu siihen, mikä on ystävälle tärkeää.
No oeletko ajatellut, että sillä ystävälläsikin on ollut rankka työviikko tai muuta, mutta siitä huolimatta jaksaa nähdä vaivaa sen ystävyyden eteen ja järjestää tapaamisen kotonaa? Kaikkien elämässä on kaikkea, ja hyvin harva ihminen vain pyörittelee peukaloitaan kotonaan miettien että koskahan joku ehtisi tulla käymään. Mutta jos aina vedotaan kiireisiin työviikkoihin, muihin menoihin, väsymykseen, ei-huvituksiin jne. niin eihän noita ystäviä näkisi varmaan koskaan, koska aina jollain on ollut "rankka työviikko" jne.
Et näyttänyt ymmärtävän edellistä kommenttiani. Ystävyyttä ylläpidetään just sillä tavalla, että osallistutaan, vaikka ei aina huvittaisikaan. Mennään sen ystävän vuoksi, koska se ystävä on nähnyt vaivaa. Mennään sen ystävän vuoksi, koska ystävälle on tärkeää, että osallistutaan.
Ystävyys ei kuitenkaan edellytä illanistujaisten järjestämistä eikä kotiinsa kutsumista. Ystäväänsä voi tavata muuallakin kuin toisen kotona. Ystävän kanssa voi käydä kävelemässä, kuntosalilla, uimassa, shoppailemassa, kirjastossa, kahvilassa, ravintolassa syömässä, erilaisissa tapahtumissa, leffassa, konserteissa ja vaikka tehdä yhdessä jonkun ulkomaanmatkan. Silloin kummallekaan ei aiheudu mitään muuta vaivaa kuin että lähtee mukaan eikä muita kustannuksia kuin omat kulunsa. Silloin toiselle ei jää mitään velkaa. Yhdessä ollaan, kun se molemmille sopii ja molempia huvittaa eikä sen vuoksi, että toinen on nähnyt niin paljon vaivaa.
Kotona kyläilyt on vähentyneet tosi paljon just sen vuoksi, että kenellekään ei tulisi ylimääräistä vaivaa. Riittää, että jaksaa raahata omat luunsa paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Kumma juttu kun nykypäivänä jankataan tasa-arvosta joka käänteessä, mutta ei sitten kuitenkaan ymmärretä, että tasa-arvo ystävyyssuhteissakin olisi enemmän kuin toivottavaa?
Tasa-arvo ei ole sama asia kuin kilpavarustelu. Sitähän tämä nyt on. Ei ole tasa-arvoa, että ihminen, jolla on 100 € käytettävissään koko kuukauden ruokailuun, vie ulos seurueita pizzerioihin ja maksaa usean kk ruokalaskunsa verran ystävyydestä.
Olet ymmärtänyt tasa-arvon väärin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa mikä on suurimman osan kommentoijien sivistys, tulotaso ja yhteiskuntaluokka.
Suomalaiset muka sivistyneitä. Joo ei.
Ystäväni on akateeminen, aatelinen ja elää pääomatuloilla. Ei ole koskaan kutsunut ketään kotiinsa millekään kutsuille. Hän on hyvin yksityinen ihminen, eikä kovin sosiaalinen, mutta tulee kyllä kylään yleensä, jos kutsun. Jos ei tulisi, niin kokisin sen vähän loukkaavana, sillä jos järjestän jotain, niin toivoisin vieraiden tulevan paikalle. Olisi kamalaa kutsua ihmisiä ja ihmetellä yksin kotona, miksei kukaan tullutkaan. Pidämme siis ystäväni kanssa yhteyttä muilla tavoin yleensä, emme kutsuja järjestämällä. Ystävyytemme on kestänyt jo kohta 20 vuotta.
Te tarjoiluja ja kutsumisia laskevat, muistakaa ottaa huomioon myös kyläilyn vaatimaan matkustamiseen kuluva aika ja raha. Yhdet ystävät asuvat kaukana ja tulevat silloin tällöin käymään. Vaikka laittaisin mitä pöperöä pöytään en koe näkeväni yhtä suurta vaivaa kuin he tulemalla pitkän matkan takaa. Käymme heillä hyvin harvoin. Meille autottomina matka olisi vielä hankalampi, eikä ole muuta asiaa samalle suunnalle. Erinäisistä syistä heillekin sopii yleensä paremmin tavata meillä. Toisilla ystävillä taas on rahat tiukilla ja iso perhe, jonka kanssa olisi hankalaa ja kallista matkustaa kyläilemään. Meidän on helpompi kyläillä heillä. Olen itsekin ollut siinä tilanteessa, että matkan vaatima raha tuntuu isolta, ja tiesin että heille matka maksaisi vielä enemmän. Jos rahani menivät jo matkaan, en voinut viedä reiluja tuomisia. Mutta tärkeintä olikin tavata ystäviä.
Mitä mieltä olette vastavuoroisuudesta nettikavereiden kanssa?
Minulla on toisessa maassa asuva ystävä, jota en tapaa säännöllisesti livenä, mutta jota pidän silti läheisenä ja tärkeänä ystävänä. Näin koronan aikana olen kuitenkin havahtunut siihen, että tämä ystävä ilmestyy aina vain silloin kuvioihin, kun itse tarvitsee seuraa. Kun hänen kaupungissaan oli pitkä koronakaranteeni, hän piti yhteyttä koko ajan ja halusi jutella, koska tietysti hänellä oli tylsää. Nyt karanteeni on ohi, ja hän on kadonnut tyystin, vaikka itse olen ollut vähän apeana ja mielelläni kaipaisin piristävää seuraa.
Aloin miettiä tätä laajemminkin, ja sama kaava kyllä toteutuu nettikaveruuksissa usein. Oletteko te huomanneet tätä, että nettikaverit katoilevat elämästä sitä mukaa kun eivät "tarvitse" itse seuraa?
Tämä! Tuntuu, että seitsemän kymmenestä perustelee sitä, ettei kutsu vieraita sillä, ettei "kellekään kuulu, millainen koti minulla on". Kukakohan täällä on pikkumainen?