Lue keskustelun säännöt.
Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...
30.06.2020 |
ja mihin tahansa teidät kutsutaankin, ettekä kuitenkaan vastavuoroisesti itse kutsu mihinkään, voisitteko kertoa, miksi?
Itselläni on tällaisia muutamia ystäviä, jotka tulevat kyllä aina kutsun saatuaan, ja joskus jopa itse kutsuvat itsensä, tai vihjailevat että haluaisivat tulla. Kuitenkaan he eivät koskaan kutsu "takaisin". Ymmärrän, että varsinkin nykyään on monia, jotka eivät koskaan halua kutsua kotiinsa, mutta miksei sitten vastavuoroisesti kutsuisi joskus edes johonkin ravintolaan, ja isännöisi siellä?
Ei vaan mahdu enään omaan päähän, mikä näitä ihmisiä vaivaa? Olen lähellä katkaista välit muutamaan ihmiseen, kun koen heidän hyväksikäyttävän itseäni.
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas kiusallisia on nämä ihmiset, jotka järjestää vaikka mitä kissanristiäisiä ja sitten vingutaanmuita osallistumaan. Jos yrittää kieltäytyä kutsusta vingutaan lisää. En järjästä mitään vastavuoroisesti koska toivon näiden hössöttäjien joku päivä tajuavan antaa ihmisten olla rauhassa. Vinkvink.
Tämä. Joskus on vaan pakko mennä kylään, kun se toinen kutsuu ja kutsuu ja kutsuu eikä ymmärrä, että pistäisin mieluummin haarukan voimavirtapistorasiaan.
En kutsu sitä ihmistä meille, koska en tahdo kutsua.
No jos sulla on noin suuret antipatiat jotakin ihmistä kohtaan, että mieluummin tappaisit itsesi kuin näkisit häntä niin älä hyvä ihminen mene missään tilanteessa hänen illanistujaisiin ja jätä muutenkin koko ihminen tapaamatta. Säästät omaa ja hänen aikaa jos noin dramaattisia tunteita hän sinussa herättää.
Ohis...joskus se ihminen voi olla anoppi tai muu puolison sukulainen ja parisuhteensa säilyttääkseen on pakko edes joskus osallistua.
Ei aikuisella ihmisellä ole pakko tehdä mitään, edes nähdä sitä anoppia, jos ei halua. Sen pakon tunteen voi kyllä itse luoda mutta mitään absoluuttista velvollisuutta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että juuri niiden mielestä ei tarvitse olla vastavuoroinen, jotka käyvät vuosi toisensa perään pesueineen muiden luona (yllättävän usein itsensä kutsuneina) piitkillä visiiteillä, jopa yön yli. Antaen mieluusti toisten passata, järjestää, keksiä lapsille puuhaa, siivota. Ja tuollaisetkin usein uups unohtuu.
Mutta he kyllä sitten ovat hiiiiirrrveän loukkaantuneita kun hotellipalvelu ei enää toimikaan.
Ja usein nämä samat ovat niin uupuneita, ei-emännöivää laatua, huonoja muistamaan ja organisoimaan, että kertaakaan ei olla saatu edes kahvikupilliselle kutsua.
On se kumma.
Lokkeja löytyy aina. Niitä, jotka pummaavat yösijaa ulkomaanreissulle lähtiessään, koska asun Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä. Niitä, jotka kaipaavat ilmaista kortteeria tullessaan pariksi päiväksi pohjoisesta pääkaupunkiseudulle. Niitä, jotka milloin mistäkin syystä pummaavat rahaa. Niitä, jotka pummaavat baarissa kaljat. Niitä, jotka pyytävät lapsenvahdiksi ottamatta silti koskaan koiraani hoitoon. Onhan näitä. Heille vaan pitää opetella sanomaan ei.
Tätä olen ihmetellyt: miksi joidenkin ympäristössä on niin paljon lokkeilijoita?
Minun elämässäni kun tuntuu menevän toisin päin: Paljon enemmän tarjotaan apua, majoitusta, kyytejä, kyläkutsuja, mitä milloinkin, mutta vastaanottajista on pulaa. Näin on sekä kun itse olen tarjoaja tai kun minulle tarjotaan. Itse tarjoan kantoapua kaupassakäyntiin, ei kelpaa; minulle autottomana tarjotaan kyytejä, mutta menen mieluummin bussilla, jne.
Lokkeilussa on lähes aina kyse rahasta. Muutaman euron vuoksi ei ehkä viitsitä alkaa lokkeilemaan, mutta kun puhutaan kympeistä tai satasista (esim yö lentokenttähotellissa) , tilanne muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas kiusallisia on nämä ihmiset, jotka järjestää vaikka mitä kissanristiäisiä ja sitten vingutaanmuita osallistumaan. Jos yrittää kieltäytyä kutsusta vingutaan lisää. En järjästä mitään vastavuoroisesti koska toivon näiden hössöttäjien joku päivä tajuavan antaa ihmisten olla rauhassa. Vinkvink.
Tämä. Joskus on vaan pakko mennä kylään, kun se toinen kutsuu ja kutsuu ja kutsuu eikä ymmärrä, että pistäisin mieluummin haarukan voimavirtapistorasiaan.
En kutsu sitä ihmistä meille, koska en tahdo kutsua.
No jos sulla on noin suuret antipatiat jotakin ihmistä kohtaan, että mieluummin tappaisit itsesi kuin näkisit häntä niin älä hyvä ihminen mene missään tilanteessa hänen illanistujaisiin ja jätä muutenkin koko ihminen tapaamatta. Säästät omaa ja hänen aikaa jos noin dramaattisia tunteita hän sinussa herättää.
Ohis...joskus se ihminen voi olla anoppi tai muu puolison sukulainen ja parisuhteensa säilyttääkseen on pakko edes joskus osallistua.
Ei aikuisella ihmisellä ole pakko tehdä mitään, edes nähdä sitä anoppia, jos ei halua. Sen pakon tunteen voi kyllä itse luoda mutta mitään absoluuttista velvollisuutta ei ole.
Ei tietenkään ole pakko. Ei ole pakko nähdä enää sitä puolisoaankaan, joka haluaa , että hänen äitinsä luonakin käydään. Viikko-viikko -asuminen lapsille on ihan hyvä vaihtoehto. Nähkööt toista isovanhempaansa silloin, kun on isäviikko. Ärsyttävä anoppi on mitä perusteilluin syy hajottaa lapsilta perhe.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse se puuhaava emäntä, mutta valitettavasti täytyy todeta, että itsekkyys on hiipinyt valtaa pitäväksi asenteeksi: ei enää monikaan halua huomioida toista ja vaikka tarjota termarikahveja leikkipuistossa. Minuun kohdistuu odotuksia, suuriakin. Mutta heiltä ei saisi odottaa kerta kaikkiaan mitään, ei edes heille ilmaisia asioita, esim. vinkkiä kivasta uimapaikasta tms.
"Ei mitään muiden hyväksi!" On nykyihmisen motto.
Sä olet väärässä tai sitten tunnet tosiaan vaan itsekkäitä ihmisiä. Ainahan sitä puhutaan, että oletteko käyneet siellä kivassa paikassa? Joo, me löydettiin kivempi se on Hankasalla kivihalkojen takana. Käykääs siellä.
Tiedätkö ei kaikki osaa. Toisilta ei tule selkärangasta tuommoiset "termarikahvit leikkipuistossa" - jutut.
Hurjan kiitollisia ihmisiä näen usein. Ovat kiitollisia ja vilpittömän iloisia, että toisilla on silmää näille jutuille.
Vastavuoroisuus on asia, joka pitää opetella. Se ei ole sisäsyntyinen juttu. Tai sitten puuhakkaampi voi vinkata, että jos sä toisit tällä kertaa piknikalusta ja sä vaikka tuoreksia, niin mä hoidan leipäset. jne.
Sen suun saa avata, että asiat toimisi mieleisellään tavalla.
Helsingistä.
Olen osallistuja, en järjestäjä. Voin kyllä mennä tapahtumiin yms. mutta en halua sellaisia alkaa järjestämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellanen ketju sitten, huh huh. Olen oikeasti aika järkyttynyt näistä kommenteista. Olette sitten oikeasti nostaneet pointiksi rahan? Että minkään muun päälle ei nyt ymmärretä, kuin "pennejä laskevan ahneen laskelmoivan, pakottavan, kärttävän ja itkevän" ap:n?
En jaksa edes alkaa vastaileen näihin satoihin kommentteihin, mutta pieni lisäys: minua ei kiinnosta pätkääkään toisten rahat. Tulen kyllä mukavasti toimeen, ja senpä takia on rahkeita kutsua ja emännöidä, olla vieraanvarainen. Se mitä toivoisin, olisi niiltä ystäviltä jotka eivät ikinä näe vaivaa, niin jotain pientä vaivannäköä. Suurin osa ystävistäni osaa käyttäytyä normaalisti, ja tässä vastavuoroisuudessa ei ole mitään ongelmaa.
Mutta näiden parin kanssa on. Toi ravintolaEHDOTUS on ratkaisu niille, joilla on normaali rahatilanne, mutta jotka ovat laiskoja/estyneitä/jotain muuta laittamaan esim kotinsa juhlakuntoon. Yhtähyvin voidaan mennä puistoon tai lenkille.
En voinut aloitusta kirjottaessani kuvitellakkaan, että asia voidaan tosissaan kääntää niin, että minä olisin jonkun muun pennosten perään.
OLEN YSTÄVYYDEN OSOITTAVAN VAIVANNÄÖN PERÄÄN!
Olkoon se sitä että joku on viitsinyt raivata sanomalehdet ovensa takaa että pääsen eteisestä sohvalle asti käydessäni kylässä, olkoon se tarjottu mäkkiateria joskus ja jouluna, tai sitten jotain isoa spektaakkelimaista tulitusta, jos ystäväni sellaista joskus järjestää.
Ei muuta, jatkakaa jos teidän on aivan pakko.
Ap
Itsehän sinä jo aloituksessasi nostit rahan esiin.
Opettele ap sanomaan: "sopiiko, jos tulen sinun luoksesi tällä kertaa? Ei jaksaisi aina olla meillä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain siksi, ettei lapsiperheet oikein viihdy meillä, sillä meillä ei ole leluja ym. viihdykettä. Nykyajan lapset ei kestä hetkeäkään ilman kännykkää/ipadia/telkkaria/kavereita/muuta viihdykettä. Se ”tylsää! lähdetään pois!” -marina on tauotonta. Hiljaa ollaan ainoastaan silloin jos saavat herkkuja kahvipöydässä, sen jälkeen ulina alkaa uudestaan. Paljon helpompi tavata heidän kotonaan, jolloin lapset voi olla kavereillaan tai omassa huoneessa kännykällään. Voitaisiin mekin se telkkari heille aukaista, mutta vanhemmat monesti sanoo ettei tarvitse, eivätkä anna sitä kännykkääkään, kun ruutuaika on täynnä tms.
Osa kavereista sitten jostain syystä kutsuu vain heille, mutta ei koskaan saa aikaiseksi tulla meille vaikka olen kutsunut monesti. Jotkut taas käyvät meillä mutta eivät koskaan, tai hyvin harvoin, kutsu heille. Joidenkin kanssa on sitten suunnilleen vastavuoroista.
Toki usein rasittaa kutsua ketään kun kuitenkin pitäisi siivota ja keksiä jotain tarjottavaa. Helpompi lähteä itse kylään tai tavata kaupungilla.
Vierailija kirjoitti:
Sellanen ketju sitten, huh huh. Olen oikeasti aika järkyttynyt näistä kommenteista. Olette sitten oikeasti nostaneet pointiksi rahan? Että minkään muun päälle ei nyt ymmärretä, kuin "pennejä laskevan ahneen laskelmoivan, pakottavan, kärttävän ja itkevän" ap:n?
En jaksa edes alkaa vastaileen näihin satoihin kommentteihin, mutta pieni lisäys: minua ei kiinnosta pätkääkään toisten rahat. Tulen kyllä mukavasti toimeen, ja senpä takia on rahkeita kutsua ja emännöidä, olla vieraanvarainen. Se mitä toivoisin, olisi niiltä ystäviltä jotka eivät ikinä näe vaivaa, niin jotain pientä vaivannäköä. Suurin osa ystävistäni osaa käyttäytyä normaalisti, ja tässä vastavuoroisuudessa ei ole mitään ongelmaa.
Mutta näiden parin kanssa on. Toi ravintolaEHDOTUS on ratkaisu niille, joilla on normaali rahatilanne, mutta jotka ovat laiskoja/estyneitä/jotain muuta laittamaan esim kotinsa juhlakuntoon. Yhtähyvin voidaan mennä puistoon tai lenkille.
En voinut aloitusta kirjottaessani kuvitellakkaan, että asia voidaan tosissaan kääntää niin, että minä olisin jonkun muun pennosten perään.
OLEN YSTÄVYYDEN OSOITTAVAN VAIVANNÄÖN PERÄÄN!
Olkoon se sitä että joku on viitsinyt raivata sanomalehdet ovensa takaa että pääsen eteisestä sohvalle asti käydessäni kylässä, olkoon se tarjottu mäkkiateria joskus ja jouluna, tai sitten jotain isoa spektaakkelimaista tulitusta, jos ystäväni sellaista joskus järjestää.
Ei muuta, jatkakaa jos teidän on aivan pakko.
Ap
Kirjoitettu teksti on aina kirjoitettua tekstiä. Ei kukaan osaa lukea sun ajatuksiasi. Jos olisit jo aloituksessasi sanonut, että vastineeksi olisit toivonut kutsua vaikka iltakävelylle tms, olisit saanut ihan toisenlaisia kommentteja. Itse kuitenkin otit esille ravintolassa isännöinnin. Sun vaatimuksesi siis kuulostivat aika kalliilta. Olisi kannattanut heti sanoa, että ilmaiset jutut olisivat olleet sulle mieleen.
Edelleen olen samaa mieltä kuin ketjussa aiemminkin, että älä kutsu enää ihmisiä, joiden kutsumisesta sulle tulee vain paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellanen ketju sitten, huh huh. Olen oikeasti aika järkyttynyt näistä kommenteista. Olette sitten oikeasti nostaneet pointiksi rahan? Että minkään muun päälle ei nyt ymmärretä, kuin "pennejä laskevan ahneen laskelmoivan, pakottavan, kärttävän ja itkevän" ap:n?
En jaksa edes alkaa vastaileen näihin satoihin kommentteihin, mutta pieni lisäys: minua ei kiinnosta pätkääkään toisten rahat. Tulen kyllä mukavasti toimeen, ja senpä takia on rahkeita kutsua ja emännöidä, olla vieraanvarainen. Se mitä toivoisin, olisi niiltä ystäviltä jotka eivät ikinä näe vaivaa, niin jotain pientä vaivannäköä. Suurin osa ystävistäni osaa käyttäytyä normaalisti, ja tässä vastavuoroisuudessa ei ole mitään ongelmaa.
Mutta näiden parin kanssa on. Toi ravintolaEHDOTUS on ratkaisu niille, joilla on normaali rahatilanne, mutta jotka ovat laiskoja/estyneitä/jotain muuta laittamaan esim kotinsa juhlakuntoon. Yhtähyvin voidaan mennä puistoon tai lenkille.
En voinut aloitusta kirjottaessani kuvitellakkaan, että asia voidaan tosissaan kääntää niin, että minä olisin jonkun muun pennosten perään.
OLEN YSTÄVYYDEN OSOITTAVAN VAIVANNÄÖN PERÄÄN!
Olkoon se sitä että joku on viitsinyt raivata sanomalehdet ovensa takaa että pääsen eteisestä sohvalle asti käydessäni kylässä, olkoon se tarjottu mäkkiateria joskus ja jouluna, tai sitten jotain isoa spektaakkelimaista tulitusta, jos ystäväni sellaista joskus järjestää.
Ei muuta, jatkakaa jos teidän on aivan pakko.
Ap
Kirjoitettu teksti on aina kirjoitettua tekstiä. Ei kukaan osaa lukea sun ajatuksiasi. Jos olisit jo aloituksessasi sanonut, että vastineeksi olisit toivonut kutsua vaikka iltakävelylle tms, olisit saanut ihan toisenlaisia kommentteja. Itse kuitenkin otit esille ravintolassa isännöinnin. Sun vaatimuksesi siis kuulostivat aika kalliilta. Olisi kannattanut heti sanoa, että ilmaiset jutut olisivat olleet sulle mieleen.
Edelleen olen samaa mieltä kuin ketjussa aiemminkin, että älä kutsu enää ihmisiä, joiden kutsumisesta sulle tulee vain paha mieli.
Kyllä täällä meitäkin oli, jotka kyllä ymmärsi että kyse oli vain esimerkistä, ja että ylipäänsä se vastavuoroisuuden puute oli se ongelma. Mutta tänne pölähti tuo joku älytön teinilauma, joka alkoi trollaamaan miten kuolaa vain toisten rahojen perään, möisi illalliskortteja ja pääärynöiden maksamista päärynöinä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellanen ketju sitten, huh huh. Olen oikeasti aika järkyttynyt näistä kommenteista. Olette sitten oikeasti nostaneet pointiksi rahan? Että minkään muun päälle ei nyt ymmärretä, kuin "pennejä laskevan ahneen laskelmoivan, pakottavan, kärttävän ja itkevän" ap:n?
En jaksa edes alkaa vastaileen näihin satoihin kommentteihin, mutta pieni lisäys: minua ei kiinnosta pätkääkään toisten rahat. Tulen kyllä mukavasti toimeen, ja senpä takia on rahkeita kutsua ja emännöidä, olla vieraanvarainen. Se mitä toivoisin, olisi niiltä ystäviltä jotka eivät ikinä näe vaivaa, niin jotain pientä vaivannäköä. Suurin osa ystävistäni osaa käyttäytyä normaalisti, ja tässä vastavuoroisuudessa ei ole mitään ongelmaa.
Mutta näiden parin kanssa on. Toi ravintolaEHDOTUS on ratkaisu niille, joilla on normaali rahatilanne, mutta jotka ovat laiskoja/estyneitä/jotain muuta laittamaan esim kotinsa juhlakuntoon. Yhtähyvin voidaan mennä puistoon tai lenkille.
En voinut aloitusta kirjottaessani kuvitellakkaan, että asia voidaan tosissaan kääntää niin, että minä olisin jonkun muun pennosten perään.
OLEN YSTÄVYYDEN OSOITTAVAN VAIVANNÄÖN PERÄÄN!
Olkoon se sitä että joku on viitsinyt raivata sanomalehdet ovensa takaa että pääsen eteisestä sohvalle asti käydessäni kylässä, olkoon se tarjottu mäkkiateria joskus ja jouluna, tai sitten jotain isoa spektaakkelimaista tulitusta, jos ystäväni sellaista joskus järjestää.
Ei muuta, jatkakaa jos teidän on aivan pakko.
Ap
Kirjoitettu teksti on aina kirjoitettua tekstiä. Ei kukaan osaa lukea sun ajatuksiasi. Jos olisit jo aloituksessasi sanonut, että vastineeksi olisit toivonut kutsua vaikka iltakävelylle tms, olisit saanut ihan toisenlaisia kommentteja. Itse kuitenkin otit esille ravintolassa isännöinnin. Sun vaatimuksesi siis kuulostivat aika kalliilta. Olisi kannattanut heti sanoa, että ilmaiset jutut olisivat olleet sulle mieleen.
Edelleen olen samaa mieltä kuin ketjussa aiemminkin, että älä kutsu enää ihmisiä, joiden kutsumisesta sulle tulee vain paha mieli.
Kyllä täällä meitäkin oli, jotka kyllä ymmärsi että kyse oli vain esimerkistä, ja että ylipäänsä se vastavuoroisuuden puute oli se ongelma. Mutta tänne pölähti tuo joku älytön teinilauma, joka alkoi trollaamaan miten kuolaa vain toisten rahojen perään, möisi illalliskortteja ja pääärynöiden maksamista päärynöinä...
Joopa joo, tai sitten ihan tavallisia ihmisiä, jotka ihmetteli, että joku oikeasti laskee kyläilyjä ja vastakyläilyjä. Tai kutsuu vapaaehtoisesti kahville yms. Ja sitten nillittää netissä, että kun ei kutsuta toisinpäin. Täh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ylipäätään kutsuu muita kylään, jos kokee sen vaivaksi? Minusta ap:n lähtöolettama on jo väärä eli koska kukaan ei voi pakottaa kutsumaan, niin miksi kutsut, kun kuitenkin koko ajan mietit sitä, millaisen ison vaivan näit ja haluaisit itse istua valmiiseen pöytään. Pienemmällä tuskalla varaat itsellesi ravintolasta pöydän, syöt ja juot yksiksesi ja olet tyytyväinen siihen, että tarjoilija tai kokki näkevät kaiken vaivan.
Sinulla ei raukka parka taida olla yhtään ystävää kun et kykene tätä vastsavuoroisuuden ajatusta ymmärtämään. Ystävyyden ylläpito vaatii "vaivaa". En tarkoita, että sellaista epämieluisaa työntekemista, mutta vaivannäköä, ei ne suhteet itsekseen pysy yllä. Pidemmän päälle aika kurjaa, jos se ystävyyden ylläpito ja vaivannäkö sen suhteen eteen jää jatkuvasti vain toisen harteille. Ap:n aloituksestakin ymmärtää, että nämä kutsuttavat kyllä tulevat mielellään (kun itse itseäänkin ap:lle kutsuvat), mutta eivät ole itse valmiita näkemään vaivaa sen ystävyyden eteen. Eikä tässä ole kyse nyt siitä, että kuka tarjosi peuran paistia ja millä kilohinnalla tai kuka osti pikkuleipiä niin ja niin monella eurolla.
Ohis...ystävyyden ylläpitämiseen ei vaadita mitään kotiin tai mökille kutsumisia eikä ravintolaillallisten isännöintejä. Ystävyyden ylläpitämiseen riittää oikein hyvin, että soitellaan, viestitellään ja tavataan välillä. Tavata voi vaikka lenkillä, käydä yhdessä shoppailemassa, risteilyllä, leffassa, ravintolassa syömässä tai kahvilassa kahvilla jne. Molemmat maksavat itse omat kustannuksensa, niin kumpikaan ei jää toiselle mitään velkaa. Omat ystävyyssuhteeni ovat toimineet tällä tavalla jo vuosikymmeniä.
Juuri näinhän aloituksessakin on sanottu. Mutta kun ei tapahdu mikään noista mainitsemistasi asioista.
Jos luit ketjua pidemmälle, niin oletettiin, että se kotiin tai mökille kutsuttu sitten vastavuoroisesti maksaa koko lystin.
No ymmärrätkö, että siinä on pieni ristiriita, että jos toinen kyllä menee mieluusti syömään toisen tarjoamaa illallista, mutta ei ole vastavuoroisesti valmis tarjoamaan ystävälleen edes jollain lailla samaa? Jos ei halua maksella toisten illallisia, niin sitten ei pidä itsekään mennä syömään toisten tarjoamia illallisia. Vaikka kuinka oltaisiin ystäviä, niin onhan tuo jo vähän taloudellista hyväksikäyttöä, jos aina vain toinen saa olla maksumiehenä.
Helppo ja yksinkertainen ratkaisu on, että kumpikaan ei kutsu kylään vaan mennään yhdessä ravintolaan ja kumpikin maksaa omat sapuskansa. Aloittajan pitää opetella sanomaan ei näille ei-toivotuille vierailleen, jotka väkisin änkeävät hänen ruokapöytäänsä.
Miksi se toinen osapuoli ei sitten voi ehdottaa tätä, jos kerran olisi tätä mieltä?? Ap:lle tuo kotona illallistaminen on kaiketi ihan ok, koska järjestää noita, ja olettaa tämä tavan olevan toisellekin ok, koska tämä mielellään tulee. Totta tuo, että ap:n on myös itsensä opeteltava sanomaan ei, jos tilanne rassaa.
Varmasti voisikin ehdottaa. Mutta jos ap on antanut muiden ymmärtää, että hän tykkää emännöidä (itsekin tykkään, mutta vain silloin, kun se mulle itselleni sopii), muut saattavat kuvitella, että ap järjestää ihan mielellään.
Palataan jälleen alkuun: varmasti ap järjestääkin ihan mielellään. Mutta mitä kummaa liikkuu näiden jatkuvasti kutsuille tulevien ja itse itsensäkin kutsujien päässä? Käydään kerta toisensa jälkeen syömässä toisten tarjoamaan illallista valmiin pöydän ääressä, mutta ei käy mielessäkään, että itsekin tarjoaisi ystävälleen joskus jotain? Ystävyyttä ei mitata rahassa, mutta kyllähän sen nyt tyhmempikin tajuaa, että ei ne pullat, kahvit ja illalliset nyt ihan ilmaisiakaan ole?
Tuota en itsekään ymmärrä! Itseäni ainakin nolottaisi istua aina uudestaan ja uudestaan toisen lihapatojen ääressä ilman että hoitaisin oman osuuteni. Todennäköisesti alkaisin jo ihmettelemään mitä toinen minusta haluaa, kun kestitsisi noin. Jossain vaiheessa kieltäytyisin ja ehdottaisin jotain arkisempaa tekemistä ja yhdessäoloa. Ap on oikeassa, että edes jonkinnäköinen vastavuoroisuus on tärkeää, mutta pitää toisaalta yllä kuviota itsekin, jatkamalla kestejään.
Ap:n tulee lopettaa moinen palvelu. Ei ole pakko päästää ketään sisään tai voi käskeä vieraiden keittää itse kahvinsa.
Ongelmahan on tässäkin kommunikoinnin puute. Ap voisi tehdä kutsussaan selväksi, että odottaa kestityksestä vastapalveluksia ja kutsutut voisivat todeta ettei kiinnosta tulla. Olisiko kaikki näin tyytyväisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on sama ongelma kuin baarien miehillä. Naiset ottavat tarjotut juomat vastaan, mutta eivät anna "vastavuoroisesti" seksiä.
Jaa.. kuulun niihin jotka tulee kutsuttuna ties minne kissanristiäisiin muttei "vastavuoroisuuttaan" järjestä itse mitään. En edes tiennyt että muut voisivat asiasta ottaa nokkiinsa. Syy on aikalailla se että tapaan kavereita pääsääntöisesti kaupungilla ja muuten olen vain tottumut että minä olen se joka tulee käymään. En vain ole ikinä pitänyt emännöimisestä ja jos ollaankin sovittu että tullaan kotiini viettämään aikaa niin usein se vain peruuntuu tai on vain nopea piipahdus. Muttei minua haittaa kotoa lähteminen, koen sen vain mukavaksi kun maisema vaihtuu. Ja arvemmin kaverit mitään tarjoaakaan kuin kahvit, ehkä, ja silloin kun on jotkin kemut tiedossa niin on tavallaan tarjouduttu tuomaan jaettavaa syötävää tai juotavaa tai ainakin omat juomat mukana.
Mutta minä sitten taas olen usein se joka kyselee että lähettäisiinkö jonnekin syömään tai nähdäänkö ja olen se aktiivisempi yhteydenpitäjä...
Itseäni ärsyttää tuttava, joka tekee kaikista mahdollisista kissanristiäisistä spektaakkelin ja aina pitäisi vähintään olla yötä tai sitten matkustaa jonnekin hevonkuuseen, tyyliin lapsien nimipäivinäkin suunnittelee vähintään mökin vuokraa jne. Henkilö on äärimmäisen ekstrovertti, kun taas itse olen äärimmäisen introvertti ja olen tieten tahtoen yrittänyt pitää kyseisen ihmisen pois elämästäni - valitettavasti hän on naimisissa läheisen ihmisen kanssa, mikä luonnollisesti vaikeuttaa tilannetta.
Kuten asiaan kuuluu, edes se ei ole mennyt perille, että olen suoraan sanonut, etten halua edes niitä kutsuja saada, kun en tule kuitenkaan. Kaikki eivät saa voimia sosiaalisuudesta tai halua lähteä viettämään mökkiviikonloppuja seurassa, josta yleensä ystävää lukuunottamatta kaikki muut ovat tuntemattomia. Tosin aika moni muukin on kyseisen ihmisen kutsuista näyttänyt viime aikoina kieltäytyvän, enkä yhtään ihmettele. On raskasta olla ihmisen seurassa, joka puhuu sanomatta mitään, eikä malta kuunnella toisilta edes virkettä loppuun ennen kuin on jo vaihtamassa puheenaihetta.
Kyseinen henkilö myös yleensä järjestää jotain draamaa, jos on jonkun muun juhlat ja jää niistä pois tavalla, joka jättää kaikille ikävän maun suuhun. Puolisonsa sitten saattaa tulla pyörähtämään pikaisesti useita tunteja myöhässä.
Itse en kutsu, kun en mitään koskaan järjestä ja jos järjestäisinkin, niin en hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on tässäkin kommunikoinnin puute. Ap voisi tehdä kutsussaan selväksi, että odottaa kestityksestä vastapalveluksia ja kutsutut voisivat todeta ettei kiinnosta tulla. Olisiko kaikki näin tyytyväisiä?
Enpä usko, silloin AP joutuisi olemaan se "ilkeä ihminen". Itse olen aika "matto", joka ei koskaan katkaise välejä ja henno sanoa vastaan jottei tulisi välikohtausta, mutta tuleehan niitä kuitenkin kun en suoranaisesti ala valehtelemaan. Sen sijaan jos toinen katkaisee välit, niin en niitä omalta puoleltani yritä palauttaa. Meikä on kasvatettu empaattiseksi ja siihen ettei toisen mieltä saa pahoittaa. Tosin eipä mulla juuri tule mentyä kyläilemään vaikka kutsutaankin, jotain ympäripyöreää keksin.
Ap, olet saanut jo monta vastausta. On varmaan tullut jo selväksi, että mahdollistat ongelman itse. Kutsut tuttavia syömään ja sitten valitat, että he tulevat luoksesi kutsuttaessa mutta eivät kutsu sinua. Olet nyt tietoinen siitä, miten nämä tuttavat toimivat, ja voit tehdä oman valintasi. Joko jatkat samaan malliin tai sitten muutat omaa toimintatapaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OCD. On aika ylitsepääsemätöntä kutsua ihmisiä omaan kotiin. Harmittaa ja tiedän että on epäkohteliasta olla kutsumatta. Välillä mietinkin milloin joku katkaisee välit, kun en itse kotiini kutsu ketään. Vien kyllä aina jotain mennessäni illanistujaisiin, tarkoitukseni ei ole lokkeilla
Ymmärrän, eikä se kotiin kutsuminen sinänsä olekkaan se juttu. Mutta mikset kutsu heitä joskus vaikka ravintolaan, ja tarjoa siellä? Oman kokemukseni mukaan ystävyys ei pysy tasapainossa, jos toiset ovat aina "ohjaksissa" isäntinä, ja toiset aina vieraan ominaisuudessa.
Ap
Minulla on myös ystäviä, jotka eivät juuri kutsu kotiinsa ja arvelen syitä olevan monia.
Mutta pidän kohtuuttomana, enkä itse edes suostuisi, jos joku pienituloinen pyytäisi vastavuoroisesti vaikka ravintolaan ja tarjoisi päivällisen ja kun tietää hintatason, niin siihen helposti menisi puolen kuukauden tulot, jos useampi henkilö.
Minulle riittää vastavuoroisuudeksi, kun tarjoavat apuaan, jota arvostan tosi paljon, vaikka tulisi tyhjin käsin.
Jotenkin ajattelen vastavuoroisuudesta, että sitä annetaan jokaisen omien voimavarojen ja varallisuuden mukaan. Se jolla on enemmän, antaa enemmän ja niillä joilla on vähän, antaa oman tilanteen huomioon ottaen ja vähemmän.
Kuulostaa kivalta, kaikkien tilanteet huomioon ottavalta ja reilulta :)