Lue keskustelun säännöt.
Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...
30.06.2020 |
ja mihin tahansa teidät kutsutaankin, ettekä kuitenkaan vastavuoroisesti itse kutsu mihinkään, voisitteko kertoa, miksi?
Itselläni on tällaisia muutamia ystäviä, jotka tulevat kyllä aina kutsun saatuaan, ja joskus jopa itse kutsuvat itsensä, tai vihjailevat että haluaisivat tulla. Kuitenkaan he eivät koskaan kutsu "takaisin". Ymmärrän, että varsinkin nykyään on monia, jotka eivät koskaan halua kutsua kotiinsa, mutta miksei sitten vastavuoroisesti kutsuisi joskus edes johonkin ravintolaan, ja isännöisi siellä?
Ei vaan mahdu enään omaan päähän, mikä näitä ihmisiä vaivaa? Olen lähellä katkaista välit muutamaan ihmiseen, kun koen heidän hyväksikäyttävän itseäni.
Kommentit (567)
Luojan KIITOS en asu Suomessa. Onpa siellä takapajuinen meno yhä vain. Kyllä hyvät tavat on pidettävä ja ystäville osoitetaan arvostusta tavalla tai toisella. Ystäväni saattaa käydä kylässä ja hän ehkä lähettää ihanan synttärikortin tai soittaa ajan kanssa puhelun. Näinkin toimii "vuoroin vieraissa", se on toisten huomioimista ja ystävällisyyttä.
Kuulostaa, että Suomessa ei edes osata olla ystäviä. Mutta olkaa kuten olette. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojan KIITOS en asu Suomessa. Onpa siellä takapajuinen meno yhä vain. Kyllä hyvät tavat on pidettävä ja ystäville osoitetaan arvostusta tavalla tai toisella. Ystäväni saattaa käydä kylässä ja hän ehkä lähettää ihanan synttärikortin tai soittaa ajan kanssa puhelun. Näinkin toimii "vuoroin vieraissa", se on toisten huomioimista ja ystävällisyyttä.
Kuulostaa, että Suomessa ei edes osata olla ystäviä. Mutta olkaa kuten olette. <3
No ei ole normaalia suomalaista tämä ihmeellinen pistelasku kutsuissa. Tavalliset ihmiset ymmärtää kyllä mikä riittää "vastavuoroisuudeksi".
Tunnustan, olen pihi ja menen mielelläni muille kylään, mutta en oikein vaivaudu kutsumaan muita meille. Minulla on kolme lasta ja mieluusti hoitelen vierailujen nojalla ruokailut ja vien rääppiäiset kotiinikin. Olen arvoiltani vihreä ja sisälläni asuu pieni "kommari".
Hyvin tuntuu sujuvan näinkin. Yksi kaveri on kamala hössöttään, kai tykkää sitten siitä jatkuvasta showsta, hyvää ruokaa tekee. On varmaan ekstrovertti tms. Maksatan kyllä muilla muitakin kuluja, olen 39 enkä oikein vielä työelämässä, no en ole opiskellutkaan. Kai pitäisi päättää mikä musta tulee isona. Maalailen ja haaveilen. Appivanhemmat osti meille uuden auton liikkeestä, kun saivat firman vähennyksiin. Sitä rataa.. Aion jatkaa samaan malliin.
Otan kaiken vastaan mitä tarjotaan. Itsehän haluavat antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojan KIITOS en asu Suomessa. Onpa siellä takapajuinen meno yhä vain. Kyllä hyvät tavat on pidettävä ja ystäville osoitetaan arvostusta tavalla tai toisella. Ystäväni saattaa käydä kylässä ja hän ehkä lähettää ihanan synttärikortin tai soittaa ajan kanssa puhelun. Näinkin toimii "vuoroin vieraissa", se on toisten huomioimista ja ystävällisyyttä.
Kuulostaa, että Suomessa ei edes osata olla ystäviä. Mutta olkaa kuten olette. <3
Kuten itsekin sanot: tavalla tai toisella.
Toiselle ei sovi omaan kotiin illanistujaisiin kutsuminen, toiselle sopii. Sille toiselle voi sopia vaikka syksyisin ämpärillisen mustikoita kerääminen ja omenahillojen keitto ja niiden antaminen sille ystävälle joka tykkää kokata ja emännöidä illallisia. Sille samalle marjastajaystävälle voi sopia peräkärryn, painepesurin, oksasilppurin, puutarhajyrsimen ym lainaus tarvittaessa, mutta ei edelleenkään illallisen laitto.
Kyllä täällä ystäviä osataan olla eikä tosiystävät palkkaa vaadi.
Vastavuoroisuus on täysin riippuvainen kunkin elämäntilantteesta. Ei pienten lasten vanhemmat, sairaat, opiskelijat ehdi miettiä mitään juhlia tai vieraanvaraisuutta, kunhan edes omasta elämästä selviäisi. Ja sitten tulee rahakysymys, kenellä on siihen varaa, jos on työtön tai opiskelija.
Itse rakastan juhlien järjestämisestä ja ystävien kutsumista kotiini, kun lapset ovat jo teinejä ja juhlien järjestämiseen on hyvät puitteet. Enkä odota mitään vastavuoroisuutta, vaan jo vieraiden seura antaa iloa ja mielihyvää ja tieto siitä, että voi tarjota ystävälleni edes pienen hetken hetken pois pääsyä heidän kiireisestä arjestaan tai voimia elämään. Ja se on sitä parasta vastavuoroisuutta, kun he ovat valmiit antamaan omasta ajastaan hetken minulle aikaansa ja seuraansa.
Jotenkin surullista, kun aloituksesta saa käsityksen, vastavuoroisuuden ja ystävyyden olevan ehdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellanen ketju sitten, huh huh. Olen oikeasti aika järkyttynyt näistä kommenteista. Olette sitten oikeasti nostaneet pointiksi rahan? Että minkään muun päälle ei nyt ymmärretä, kuin "pennejä laskevan ahneen laskelmoivan, pakottavan, kärttävän ja itkevän" ap:n?
En jaksa edes alkaa vastaileen näihin satoihin kommentteihin, mutta pieni lisäys: minua ei kiinnosta pätkääkään toisten rahat. Tulen kyllä mukavasti toimeen, ja senpä takia on rahkeita kutsua ja emännöidä, olla vieraanvarainen. Se mitä toivoisin, olisi niiltä ystäviltä jotka eivät ikinä näe vaivaa, niin jotain pientä vaivannäköä. Suurin osa ystävistäni osaa käyttäytyä normaalisti, ja tässä vastavuoroisuudessa ei ole mitään ongelmaa.
Mutta näiden parin kanssa on. Toi ravintolaEHDOTUS on ratkaisu niille, joilla on normaali rahatilanne, mutta jotka ovat laiskoja/estyneitä/jotain muuta laittamaan esim kotinsa juhlakuntoon. Yhtähyvin voidaan mennä puistoon tai lenkille.
En voinut aloitusta kirjottaessani kuvitellakkaan, että asia voidaan tosissaan kääntää niin, että minä olisin jonkun muun pennosten perään.
OLEN YSTÄVYYDEN OSOITTAVAN VAIVANNÄÖN PERÄÄN!
Olkoon se sitä että joku on viitsinyt raivata sanomalehdet ovensa takaa että pääsen eteisestä sohvalle asti käydessäni kylässä, olkoon se tarjottu mäkkiateria joskus ja jouluna, tai sitten jotain isoa spektaakkelimaista tulitusta, jos ystäväni sellaista joskus järjestää.
Ei muuta, jatkakaa jos teidän on aivan pakko.
Ap
No me jatketaan! Me ei ikinä lakata. Ja me ollaan kaikki tulossa teille.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan, olen pihi ja menen mielelläni muille kylään, mutta en oikein vaivaudu kutsumaan muita meille. Minulla on kolme lasta ja mieluusti hoitelen vierailujen nojalla ruokailut ja vien rääppiäiset kotiinikin. Olen arvoiltani vihreä ja sisälläni asuu pieni "kommari".
Hyvin tuntuu sujuvan näinkin. Yksi kaveri on kamala hössöttään, kai tykkää sitten siitä jatkuvasta showsta, hyvää ruokaa tekee. On varmaan ekstrovertti tms. Maksatan kyllä muilla muitakin kuluja, olen 39 enkä oikein vielä työelämässä, no en ole opiskellutkaan. Kai pitäisi päättää mikä musta tulee isona. Maalailen ja haaveilen. Appivanhemmat osti meille uuden auton liikkeestä, kun saivat firman vähennyksiin. Sitä rataa.. Aion jatkaa samaan malliin.
Hyi hyi sua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, säälistä ne ovat tulleet käymään kun tietävät tilanteesi ja rajoitteesi. Kutsuvat koteihinsa ja mökeillensä niitä oikeita ystäviä eivätkä kaltaisiasi ankeuttajia.
Ai nekin, jotka kutsuvat itse itsensä kylään ap:lle?? Moni unohtaa tässä ketjussa tuon kohdan ap:n aloituksesta ja keskittyvät siihen mielikuvaan että ap kärttää kärttämistään kyläilijöitä (värikynää ei mielikuvassa ole tietenkään yhtään käytetty😉).
Hei kaikki ystävät, tuttavat ja sukulaiset! Vierailun perimmäinen tarkoitus on tavata rakasta ystävää tai sukulaista, vaihtaa kuulumisia ja ilahduttaa toista ihmistä vierailulla, sillä me ihmiset olemme kuitenkin pohjimmiltamme seurallisia. Yksinäisyys ei tee ihmiselle hyvää.
Hei te kaikki, jotka kirjoititte asuvanne omasta mielestänne pienessä, tyylittömässä, tylsässä tai vähemmän viehättävässä kodissa. Mistä johtuu häpeä omaa kotia kohtaan? Mistä johtuu alemmuuden tunne? Miksi antaa negatiiviselle ajattelulle, häpeälle ja kateudelle valta?
Elämässä jää paitsi monesta hauskasta ja onnellisesta hetkestä, jos kieltäytyy vastaanottamasta vieraita, omia rakkaita sukulaisiaan ja ystäviään vaikka iltateelle jos häpeää omaa kotiaan, ehkä eteisessä sekaisin olevaa kenkäriviä tai pesua odottelevia ikkunoita. Jokaisen koti on omanlainen ja koti usein on asutun näköinen ja elämä saa näkyä. Kukaan ei tule vierailulle säihkyvän puhtaiden ikkunoiden, tyylikkään seinätapetin tai upean näköalan vuoksi vaan itse kodin asukkaan vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, säälistä ne ovat tulleet käymään kun tietävät tilanteesi ja rajoitteesi. Kutsuvat koteihinsa ja mökeillensä niitä oikeita ystäviä eivätkä kaltaisiasi ankeuttajia.
Ai nekin, jotka kutsuvat itse itsensä kylään ap:lle?? Moni unohtaa tässä ketjussa tuon kohdan ap:n aloituksesta ja keskittyvät siihen mielikuvaan että ap kärttää kärttämistään kyläilijöitä (värikynää ei mielikuvassa ole tietenkään yhtään käytetty😉).
Kun joku pyytää itse itsensä kylään, ihminen,joka ei ole täysi lapanen, sanoo ettei valitettavasti sovi nyt meille. Tätä ei tarvitse mitenkään selitellä. Jos joku tulee kutsumatta, ei tarvitse häntä päästää edes sisälle ja jos päästää niin tarjoilut on tasoa vettä hanasta. Ihmeellistä uhriutumista taas kerran kun itse kerta on sellainen vätys ettei saa suutaan auki jos jokin asia kaivaa.
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojan KIITOS en asu Suomessa. Onpa siellä takapajuinen meno yhä vain. Kyllä hyvät tavat on pidettävä ja ystäville osoitetaan arvostusta tavalla tai toisella. Ystäväni saattaa käydä kylässä ja hän ehkä lähettää ihanan synttärikortin tai soittaa ajan kanssa puhelun. Näinkin toimii "vuoroin vieraissa", se on toisten huomioimista ja ystävällisyyttä.
Kuulostaa, että Suomessa ei edes osata olla ystäviä. Mutta olkaa kuten olette. <3
Ihanaa, miten joka ketjuun tulee joku ulkosuomalainen kertoilemaan, että miten ihanasti asiat on siellä kuuluisassa "ulkomaassa" ja aina yksittäisen aloituksen/ tapauksen perusteella leimaa koko Suomen tällaiseksi tai tuollaiseksi ;) Oletko muuten jo kauan asunut ulkomaassa, vai onko vielä honeymoon -vaihe meneillään?
En nyt ota kantaa kyläilyyn tms. mutta jäin miettimään tuota vastavuoroisuutta. Itselläni on yksi kaveriporukka, jossa aina saan olla ns. aloitteellinen eli kysellä milloin nähdään jne ja se on käynyt tässä vuosien aikaan ärsyttämään. Kaverini ovat ihania ihmisiä ja meillä on aina hauskaa yhdessä, mutta olisi ihanaa jos joku muu joskus tekisi aloitteen. Mutta toisaalta tiedostan että ollaan tosi erilaisissa vaiheissa elämässä ja minulla varmaankin enemmän aikaa kuin heillä. Samaan aikaan kuitenkin mietin että onko niin etten vain ole yhtä tärkeä heille, kuin he ovat minulle.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siihen kutsuun laittaa merkinnän, että kutsu sisältää myös edellytyksen järjestää itse vastaavat juhlat.
Koskaan en ole mennyt kutsumatta mihinkään juhliin ja käsittääkseni minulle on esitetty vain kutsu saapua paikalle asianmukaisesti pukeutuneena ja asianmukainen lahja mukanani, mikäli kyseessä on senlaatuiset juhlat.
Niin. Tähänkö on menty, että normaalit käytöstavatkin pitää jo ohjeistaa ihmisille erikseen. Että se ystävyyden ylläpitäminen kuuluu kaikille osapuolille.
Kutsutut ylläpitävät ystävyyttä tulemalla paikalle kun kutsutaan. Luuletko että he huvin vuoksi tulee? Aivan kuin ei olisi parempaakin tekemistä.
Olen kyläillyt ystäväni luona kutsuttuna melko säännöllisesti. Vierailun aikana hän on tarjonnut kahvit tai ruuan. Itse olen vienyt yleensä kukkia mennessäni.
Kun olen kutsunut vastavuoroisesti ystäväni kylään, niin hän tuleekin aina koko perheensä kanssa. Siis puolisonsa ja jo muualla asuvien aikuisten opiskelevien lastensa kanssa. Usein nämä kutsumattomat tulevat paikalle ihan ilmoittamatta ja siinä sitä onkin sitten kiva alkaa venyttää kahta pullaa tai munkkia tarjottavaksi viidelle. Ruokaa olen aina laittanut niin, että siitä olisi pitänyt riittää itselleni evääksi seuraavalle viikolle, mutta se on näissä vierailuissa mennyt parempiin suihin. Ei tahdo pienipalkkaisen kukkaro kestää, joten en ole enää kutsunut tätä ystävääni kylään. Hän vaikuttaa erittäin loukkaantuneelta. Ystäväni on myös tuonut aina kukkia tullessaan, mutta niillä ei seuraavaa viikkoa elä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyläillyt ystäväni luona kutsuttuna melko säännöllisesti. Vierailun aikana hän on tarjonnut kahvit tai ruuan. Itse olen vienyt yleensä kukkia mennessäni.
Kun olen kutsunut vastavuoroisesti ystäväni kylään, niin hän tuleekin aina koko perheensä kanssa. Siis puolisonsa ja jo muualla asuvien aikuisten opiskelevien lastensa kanssa. Usein nämä kutsumattomat tulevat paikalle ihan ilmoittamatta ja siinä sitä onkin sitten kiva alkaa venyttää kahta pullaa tai munkkia tarjottavaksi viidelle. Ruokaa olen aina laittanut niin, että siitä olisi pitänyt riittää itselleni evääksi seuraavalle viikolle, mutta se on näissä vierailuissa mennyt parempiin suihin. Ei tahdo pienipalkkaisen kukkaro kestää, joten en ole enää kutsunut tätä ystävääni kylään. Hän vaikuttaa erittäin loukkaantuneelta. Ystäväni on myös tuonut aina kukkia tullessaan, mutta niillä ei seuraavaa viikkoa elä.
Oletko harkinnut että ihan kysyisit ystävältäsi ennen kutsumista että montakos henkeä teiltä on tulossa? Itse tehdään näin, koska meillä on paljon lapsiperheitä kavereissa ja mietin tarjottavia vähän senkin mukaan. Hankala juttu tietysti, mutta jos ystäväsi on sinulle tärkeä niin yrittäisin jotenkin korjata tuon.
En ymmärrä tätä aloitusta. Eihän kenenkään ole pakko kutsua ketään kotiinsa. Siis kutsutko vieraita nähdäksesi heitä vai päästäksesi heidän kotiinsa? Kylmästi sanottuna: seurankipein häviää aina tällaisen leikin.