Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...

Eivät ne ole sitten oikeita ystäviä. Toisaalta, heillä voi olla rahat vähissä, tai mielenterveysongelmia. Tai sitten yksinkertaisesti, ovat moukkia jotka eivät osaa käyttäytyä.

Mutta eikö näitä ihmisiä mitenkään hävetä? Luulisi, että jos ei kiinnosta seura niin paljoa, he eivät ottaisi kutsua vastaan, tai jos heillä ei ole resursseja vastavuoroisuuteen, he a) kertovat sen suoraan tai b) eivät ota enää kutsuja vastaan?

Ap

nykysuhteet eivät perustu enää mihinkään vastavuoroiseen kyläilyyn, vaan lähinnä vastavuoroiseen tykkäilyyn somessa. surullista mutta totta.

JSS!

Aina näitä samoja aloituksia. Jos sinua ei nappaa että heitä ei nappaa seurasi tarpeeksi, pistä välit poikki. Siinäpä se, ongelma ratkaistu

Mulla ei ole isoa asuntoa eikä kesämökkiä. Ystäväni perhe ei siis oikein mahtuisi meillä ruokailemaan. Mutta jos menen vaikka mökille heidän vieraakseen päiväksi, niin vien mukana grillattavaa ja muuta syötävää, reilusti. En pysty pienessä kerrostaloasunnossa samalla tavalla pitämän juhlia, kuin joku toinen omakotitalon terassilla ja takapihalla voi. Siellä lapset hyppii trampalla, minun luona ei ole mitään tekemistä lapsille?

OCD. On aika ylitsepääsemätöntä kutsua ihmisiä omaan kotiin. Harmittaa ja tiedän että on epäkohteliasta olla kutsumatta. Välillä mietinkin milloin joku katkaisee välit, kun en itse kotiini kutsu ketään. Vien kyllä aina jotain mennessäni illanistujaisiin, tarkoitukseni ei ole lokkeilla

Vierailija kirjoitti:

Aina näitä samoja aloituksia. Jos sinua ei nappaa että heitä ei nappaa seurasi tarpeeksi, pistä välit poikki. Siinäpä se, ongelma ratkaistu

Jotenkin aika yksiulotteista ajattelua. Sitäpaitsi se välien poikki laittaminen ei kuitenkaan vastaa kysymykseeni, mikä näitä ihmisiä vaivaa, ja eikö heitä hävetä?

Ap

Miten ravintolassa isännöidään?

Häpeän sotkuista kotiani, eikä minulla ole rahaa kestitä itseäni saati muita ihmisiä jossain ravintolassa. Monta lasta, olen väsynyt ja uupunut. Lisäksi minulla on traumoja siitä, kun sukulaiset ovat vuosien ajan haukkuneet kodinhoitotaitoni ja kotimme.

Ehdotan tapaamisia ulos, vaikka minua kutsutaankin ihmisten koteihin. Tapaisin heitä itsekin mielelläni vaikka piknikillä, ei minun ole pakko päästä kenellekään sisälle. Jos se ei käy, niin voi voi.

Itse en kutsu juuri koskaan kotiini enkä toistenkaan kodeissa haluaisi vierailla, mutta otan kutsun vastaan koska niin on kohteliasta tehdä. Mieluiten tapaisin julkisilla paikoilla: kahvilassA, ravintolassa, miksei vaikka museossa tai laskettelurinteessä.

En kuitenkaan ole valmis kustantamaan sinun ravintola-annostasi viineineen vain sen takia, että sinä olet leiponut yhden pullan enemmän tavallisena leivontapäivänäsi ja minä söin sen.

Miksi itse et ehdota kaupungilla näkemistä?

Vierailija kirjoitti:

OCD. On aika ylitsepääsemätöntä kutsua ihmisiä omaan kotiin. Harmittaa ja tiedän että on epäkohteliasta olla kutsumatta. Välillä mietinkin milloin joku katkaisee välit, kun en itse kotiini kutsu ketään. Vien kyllä aina jotain mennessäni illanistujaisiin, tarkoitukseni ei ole lokkeilla

Ymmärrän, eikä se kotiin kutsuminen sinänsä olekkaan se juttu. Mutta mikset kutsu heitä joskus vaikka ravintolaan, ja tarjoa siellä? Oman kokemukseni mukaan ystävyys ei pysy tasapainossa, jos toiset ovat aina "ohjaksissa" isäntinä, ja toiset aina vieraan ominaisuudessa. 

Ap

Minusta taas kiusallisia on nämä ihmiset, jotka järjestää vaikka mitä kissanristiäisiä ja sitten vingutaanmuita osallistumaan. Jos yrittää kieltäytyä kutsusta vingutaan lisää. En järjästä mitään vastavuoroisesti koska toivon näiden hössöttäjien joku päivä tajuavan antaa ihmisten olla rauhassa. Vinkvink.

Ravintolassa isännöidään siten että varataan pöytä , ehkä ruuat tilataan valmiiksi, istumajärjestys laaditaan ja maksetaan lasku.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole isoa asuntoa eikä kesämökkiä. Ystäväni perhe ei siis oikein mahtuisi meillä ruokailemaan. Mutta jos menen vaikka mökille heidän vieraakseen päiväksi, niin vien mukana grillattavaa ja muuta syötävää, reilusti. En pysty pienessä kerrostaloasunnossa samalla tavalla pitämän juhlia, kuin joku toinen omakotitalon terassilla ja takapihalla voi. Siellä lapset hyppii trampalla, minun luona ei ole mitään tekemistä lapsille?

Täysin ymmärrettävää, ja hyvä että viet sentään jotain mukanasi. Kuitenkin tulee mieleen, että ihmisiä voi kutsua myös muualle kuin kotiinsa. Ravintolaan, picnicille tai edes vaikka terassille?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OCD. On aika ylitsepääsemätöntä kutsua ihmisiä omaan kotiin. Harmittaa ja tiedän että on epäkohteliasta olla kutsumatta. Välillä mietinkin milloin joku katkaisee välit, kun en itse kotiini kutsu ketään. Vien kyllä aina jotain mennessäni illanistujaisiin, tarkoitukseni ei ole lokkeilla

Ymmärrän, eikä se kotiin kutsuminen sinänsä olekkaan se juttu. Mutta mikset kutsu heitä joskus vaikka ravintolaan, ja tarjoa siellä? Oman kokemukseni mukaan ystävyys ei pysy tasapainossa, jos toiset ovat aina "ohjaksissa" isäntinä, ja toiset aina vieraan ominaisuudessa. 

Ap

Hän hoitaa osansa tuomalla elintarvikkeita ja muita tuliaisia. Kylläpä sinä olet itsekäs ja laskelmoiva ap. Eri

11 vielä jatkaa:

Ja se varsinainen SYY miksi en halua ketään kotiini on niin yksinkertainen, että minulle koti on hyvin yksityinen paikka. Täällä olen itsekseni tai aivan lähimpien ihmisten kanssa (poikaystävä, sisko, paras ystävä - ei siis oikeastaan edes vanhempani). Täällä on siistiä ja tilaa on kohtuullisesti, mutta en vain pidä rauhani rikkomisesta.

Kauhulla muistelen vieläkin sitä, kun alakoulussa kaveri ei tajunnut lähteä meiltä pois vaikka kello läheni iltarutiinien aloittamista. Ahdistaa vieläkin sellainen, että ihmiset yrittävät tuppautua asumaan muiden nurkkiin eikä tajua lähteä pois.

Vierailija kirjoitti:

Miten ravintolassa isännöidään?

Hoidetaan ravintolan valinta ja pöytävaraus, "viihdytetään vieraita" ts pidetään keskustelu yllä ja vierailla hyvä fiilis, ja maksetaan lasku. Kutsu budjetin mukaan, eli jos on paljon rahaa, voi viedä vieraat kalliisen paikkaan ja tarjota koko illan juomineen ja takseineen päivineen, tai jos on pieni pudjetti, vie vieraat pizzeriaan ja tarjoaa yhden ruokajuoman.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Häpeän sotkuista kotiani, eikä minulla ole rahaa kestitä itseäni saati muita ihmisiä jossain ravintolassa. Monta lasta, olen väsynyt ja uupunut. Lisäksi minulla on traumoja siitä, kun sukulaiset ovat vuosien ajan haukkuneet kodinhoitotaitoni ja kotimme.

Ehdotan tapaamisia ulos, vaikka minua kutsutaankin ihmisten koteihin. Tapaisin heitä itsekin mielelläni vaikka piknikillä, ei minun ole pakko päästä kenellekään sisälle. Jos se ei käy, niin voi voi.

Mutta kuitenkin ehdotat tapaamisia. Varmasti ystäväsi tietävät myös elämäntilanteesi, että taloudellisesti ei ole varaa samaan vastavuoroisuuteen, ja he eivät sitä sinulta odota.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OCD. On aika ylitsepääsemätöntä kutsua ihmisiä omaan kotiin. Harmittaa ja tiedän että on epäkohteliasta olla kutsumatta. Välillä mietinkin milloin joku katkaisee välit, kun en itse kotiini kutsu ketään. Vien kyllä aina jotain mennessäni illanistujaisiin, tarkoitukseni ei ole lokkeilla

Ymmärrän, eikä se kotiin kutsuminen sinänsä olekkaan se juttu. Mutta mikset kutsu heitä joskus vaikka ravintolaan, ja tarjoa siellä? Oman kokemukseni mukaan ystävyys ei pysy tasapainossa, jos toiset ovat aina "ohjaksissa" isäntinä, ja toiset aina vieraan ominaisuudessa. 

Ap

Tuo se vasta lokkeilua onkin, tarjoat jalosti K-menun pullat ja sahanpurukahvit kotonasi. Vastavuoroisesti jonkun kodistaan ahdistuneen "ystäväsi" täytyy kestitä sinua ravintolassa kuin syöttösikaa, muuten ystävyys ei kelpaa.